Mikä kasvi – mikä nimi?

Kanariansaarten kasvillisuuden rikkaus ja monipuolisuus on houkutellut tutkijoita aina siitä saakka kun saaret siirtyivät Kastilian kruunun alaisuuteen runsaat 500 vuotta sitten. Täällä on käynyt mm. useita aikansa nimekkäitä saksalaisia, englantilaisia ja ranskalaisia tutkijoita. Ruotsalainen Carl von Linné lähetti tänne oppipoikansa, ja sai sillä tavalla kanarialaisia kasveja. Toinen ruotsalainen, Eric Ragnar Sventenius, perusti Gran Canarialle Kanariansaarten kasvien kasvitieellisen puutarhan 1900-luvun lopulla.

Saaristossa olevat kansallispuistot ja UNESCOn ihmiskunnan perinnemuistomerkit houkuttelevat edelleen kasveista kiinnostuneita turisteja ja tutkijoita. Kirjakaupoissa ja matkamuistoja myyvissä paikoissa löytyy vaikka kuinka monta ja vaikka minkä kielistä kirjaa kasvien tunnistamiseksi

Suomalaiset biologit Hannu ja Leena Aarnio ovat kantaneet kortensa kekoon kirjoittamalla ensin Tenerifen ja La Gomeran luonto-oppaan ja laajentamalla sen Kanariansaarten luonto-oppaaksi. He ovat käyneet saaristossa ryhmien kanssa useina vuosina tutkimassa ja opettamassa. Vaikuttaa siltä, etteivät he enää tee näitä luontoretkiä. Kirjatkin ovat ilmeisesti myyty loppuun. Olen molempien kirjojen onnellinen omistaja ja pidän niistä kiinni kuin suurista aarteista.

Mistä nyt tietoa?

Monet eri järjestöt ja ryhmät liikkuvat luonnossa. Kursseja ja tapaamisia on suhteellisen usein, kun vain tietää mistä etsiä ja osaa paikallista kieltä. Tiedän, että on olemassa ainakin saksankielisiä ja englanninkielisiä ryhmiä, ja luultavasti myös muun kielisiä. Esim Puerto de la Cruzin kasvitieteellisessä puutarhassa on kaksi kertaa viikossa saksankielinen kierros.
Suomenkielisiäkin luontoreissuja löytyy

Miten olen toiminut

Kasvien perustuntemukseni on peräisin jo siltä ajalta kun aikoinaan keräsimme kasveja silloisessa keskikoulussa. Sain koottua 300 kasvia ja opettelin ne latinankielisine nimineen. Sen jälkeen keräsin ja opettelin lääkekasveja Ruotsissa asuessani. Ja taas ne latinankieliset nimet olivat tärkeitä. Olen asunut jonkin aikaa Saksassa ja tutkinut sen maailman kasveja. Varsinainen tietolähteeni on ollut saksalainen etnobotaanikko Wolf-Dieter Storl.

Vähitellen siirryin kanarialaiseen kasvimaailmaan, koska se oli olennainen osa ympäristöäni. Halusin tutkia millä aikaisemilla kasvituttavuuksillani oli saman perheen jäseniä täällä.

Siinä vaiheessa kun aloin opastaa turisteja Tenerifellä ja La Gomeralla, jouduin opettelemaan paikallisten kasvien suomenkielisiä nimiä. Minusta oli hauskaa antaa kävijöiden luoda muistikuva esim. pohjoisten mäntymetsien matalasta kanervasta (Calluna vulgaris) ja katsoa sitten esim. Garajonayn ikivihreän laakeripuumetsän 25 metriä korkeita kanervia, (Erica arborensis ja Erica scoparia)). Tai nähdä ero pohjoisen männyn (Pinus sylvestris) kaksi neulasta sisältävän neulasnipun lyhyiden ja jäykkien neulasten ja Kanarian männyn (Pinus canariensis) neulasnipun kolmen 30 cm pitkien ja taipuisien neulasten välillä. Tai katsella suolaheinän (Rumex acetosa) pensasmaista sukulaista Kuuhierakkaa (Rumex lunar). Tai verrata 2-3 metriä korkeita neidonkieliä (Echium spp.) eurooppalaiseen sukulaiseensa lemmikkiin (Myosotis spp.).

Kanariansaarten kasveja tunnetaan suomeksi

Niin, mistä nyt tietoa? Joskus käytin tunteja etsiäkseni jollekin kasville nimeä. Sitä ei löytynyt mistään kotonani olevasta kasvikirjasta. Jossain vaiheessa puhuin blogissani ”Teiden sinisestä neidonkielestä”, koska en todella tiennyt mistä sille löytyisi suomenkielinen nimi. Onneksi minulla on kasveista kiinnostunut ja kasveja kuvaava suomalainen blogikaveri Sakari  Hän opasti minut suomenkielisille sivuilla. Sen jälkeen kun kasvin latinankielinen nimi oli selvä, sille pystyi löytämään suomenkielisen nimen. Olin aivan ällistynyt tästä ”Vanamon lautakunnasta”, jolla on ollut aikaa paneutua Kanariansaariston kasveihin ja antaa niille suomenkieliset nimet. Aivan kaikille kasveille ei ole tosin nimeä annettu (toistaiseksi), mutta melkein kaikille, joita olen hakenut. Tämä suomenkielisen sivu löytyy täältä.   

Blogikavareiden joukossa on myös espanjankielinen Plantas de mi tierra, jolla on valtava määrä kuvia kasveista tieteellisine nimineen. Kirjoittaja välittää myös tietoa luonnosta yleensä. Oikean kasvin, latinankielisen nimen löytyisen jälkeen voikin sitten mennä suomenkielistä nimeä hakemaan.

Tätä hurjannäköistä loiskasvia "keltatorvivieras"
(Cuscuta approximata)  en olisi pystynyt tunnistamaan
ilman Facebookin kasvikavereita.

Facebookissa on myös useita espanjankielisiä ryhmiä, jotka ovat keskittyneet kanarialaiseen kasvimaailmaan. Heidän sivuiltaan löytyy kasvien ”kansanomaisia nimiä”, joita ei välttämättä  löydy muista lähteistä. 

Näitä ryhmiä, joihin kuulun ovat mm. Plantas Canarias, Los dragos de las Islas Canarias, Arboles Canarias, Hongos y setas en Canarias.

Jos haluaa nähdä mahdollisimman paljon Kanariansaarten kotoperäistä kasvimaailmaa ”tiivistetysti”, on syytä käydä muutama kerta Eric-Ragnar Sventeniuksen perustamassa ”Viera y Clavijon” kasvitieteellisessä puutarhassa Gran Canarian Tajira Altassa, lähellä saaren pääkaupunkia Las Palmas de Gran Canariaa. . 

Hyvää ja antoisaa matkaa kasvien mahtavaan maailmaan

Helmikuu 2014, © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan