Suomalaisten tutkijoiden jälkiä Kanariansaarilla

Keväällä 2014 esitin lukijoilleni kysymyksen josko joku tietäisi onko saaristossa vieraillut tai asunut suomalaisia,  jotka ovat jättäneet nimensä saarten historiaan,  katujen nimiin, tai olleet muuten tunnettuja saaristossa.

Sain eräältä lukijalta pitkän kertomuksen Saga Roosista, joka eittämättä on kuuluisa Tenerifen suomalaisten keskuudessa. Hän on kirjoittanut muutamia kirjoja elämästään ja kokemuksistaan Tenerifellä. Olen kyllä maininnut nämä kirjat sivuni lähdekirjojen joukossa. Näistä suomalaisten arvostamista kirjoista huolimatta häntä ei käsittääkseni ole huomioitu saarella antamalla kadun nimi tai julkaisemalla ”jotain”, mikä kantaa hänen nimeään.

Sain kuitenkin yhden vihjeen opaskollegaltani Marjut Lindiltä, joka kertoi Santa Cruzin luonnonhistoriallisen museon hyönteisosastolla esiintyvän suomalaisen tutkijan Håkan Lindbergin nimen.

Hannu ja Leena Aarnion kirjasta löytyi kasvi, joka muistuttaa suomalaisesta luonnontukijasta nimeltä Peter Forsskål.

Kirjasta Natura y Cultura de las Islas Canarias löytyi geologian osastolla maininta suomalaisesta geologista Hans Hausenista.

Eli kaikki kolme liittyvät eri tavoin saariston luontoon.

Tutkiessani sitten tietoja heistä, löysin mielestäni todella mielenkiintoisia henkilöhahmoja.

Peter Forsskål

Peter Forsskål

on aikaisin näistä tutkijoista. Hän oli helsinkiläisen kirkkonherran poika, joka syntyi vuonna 1732. Sittemmin isä sai paikan Tukholman suomalaisen seurakunnan kirkkoherrana, jolloin perhe muutti vähitellen Tukholmaan. Peter oli lahjakas nuorukainen, joka pääsi ylioppilaaksi jo 10 vuotiaana. 

Hänestä tuli kasvitutkija Carl von Linnén oppilas Uppsalan yliopistossa. Hänen ensimmäinen tohtorin väitöskirjansa valmistui Saksassa Göttingenin yliopistossa. Peter Forsskål palasi vähitellen Ruotsiin. Hän yritti saada väitöskirjansa julkaistuksi myös Ruotsissa, mutta se oli sen ajan poliittisten käsitysten mukaan täysin hyljättävä. Suuri osa hänen itse julkaisemiaan kirjoja, ko. väitöskirjasta takavarikoitiin. Hän oli nimittäin sitä mieltä, että ihmisillä on oltava oikeus vapaaseen ilmaisuun. Häntä pidetäänkin Ruotsin painovapauden aikaansaajana. 

Arabiankielen taitoisena Peter Forsskål lähti kasvientutkimusmatkalle mm. Epyptiin, josta hän lähetti Linnélle siemeniä ja tutkimusraportteja. Hän kuoli Jemenissä 32 vuotiaana. 

Forskalia angustifolia, Petterikki. 

Linné antoi hänen kunniakseen yhdelle nokkosen sukuiselle kasville nimen hänen mukaansa. Sittemmin suomalainen nimistötoimikunta nimitti tämän Forskalia angustifolia kasvin, joka kasvaa mm. KanarianSaarilla, petterikiksi.

Petterikki, eli kanariansaarelaisittain "ratoneran" nimellä tunnetu "rikkaruoho", kasvaa kaikkialla. Paikoin se on melkein maanvaiva. Perinteisessä kansalääkinnässä se on ollut hyvin tunnettu kasvi. Niin kuivana ja kuolleena kuin tuoreena se sisältää aineita, jotka auttavat mm. bronkkiitiksen yhteydessä.

Toinen Forsskååliin liittyvä kasvi KanarianSaarilla on Moringa Peregrina. Forsskåålin kerrotaan "löytäneen" tämän moringan Arabian niemimaan kasvillisuutta tutkiessaan. Tosin egyptiläiset olivat tunteneet sen jo ennen häntä.

Näitä Moringa peregrina kasveja on nyt kaksi Tenerifellä. Niiden siemenet hankittiin Israelista. Ne kasvavat Güimarin laaksossa sijaitsevassa MoringaParkissa.
Näitä  yhteyksiä  Forsskåålin, Moringa Peregrinan ja KanarianSaarten välillä tuskin kukaan minua lukuunottamatta on tullut ajatelleeksi.

Vuodelta 2007 peräisin olevassa artikkelissa ”Linné och den genetiskanationalismen” Peter Forsskål manitaan yhtenä niistä tutkijoista, joiden kasvitiedot ovat olleet pohjana monen maan kasvistoille.

Hans Hausen

Hans Hausen syntyi Helsingissä 1884, missä hän kuoli 1979. Hänen elämäänsä mahtuu todella paljon.

Löysin maininnan hänestä KanarianSaarten geologiaa esittelevästä artikkelista kirjassa Natura y Cultura de las Islas Canarias. Hänen mainittiin olleen uranuurtaja saarten vesitutkimukselle. Vaikka hänen tutkimustuloksensa eivät kaikilta osin enää vastaa nykyaikaisia käsityksiä, nämä hänen tutkimuksensa ovat toimineet lähtökohtana nykyisille tutkimuksille. Tärkeitä tässä yhteydessä ovat hänen valmistamansa läntisten saarten geologiset kartat. Hänen keräämiään kivinäytteitä säilytetään mm. Gran Canarialla sijaitsevassa Kanarian museossa.

Tenerifeläisten geologien Telesforo Bravon y Juan Cuellon työn ja saariston geologiaa ja vesiasioita tutkivan säätiön kursseilla olen huomannut Hausenin nimen mainittavan. Hans Hausen ja Telesforo Bravo olivat kollegoita.

Jo kauan ennen kuin geologian tohtori Hans Hausen tuli KanarianSaarille, hän ehti olla kolme vuotta Argentiinan valtion geologina. Hän teki tutkimusmatkoja mm. Siperiaan. Hänen KanarianSaarten tutkimusmatkansa tapahtuivat vuosien 1940-1970 välillä päätellen julkaistuista tutkimuksista ja kirjoista.

Elämänsä aikana hän asui myös Espanjassa, josta käsin hän teki tutkimusmatkoja KanarianSaarille.

Kirjailijana Hans Hausenista todetaan, että hänellä oli kyky kirjoittaa kansantajuisesti.

Sain turkulaisesta antikvariaatista Hans Hausenin kirjoittaman kirjan ”Det blev Kanarieöarna ” vuodelta 1947. Hän oli siinä vaiheessa jo sanojensa mukaan vanhempi herra, mutta hän vaelsi ahkerasti jalkaisin tutkimassa luontoa ja ottamassa näytteitä.

Hän lähti vuonna 1947  matkaan laivalla Turusta kahden muun suomalaisen luonnontutkijan kanssa. Toinen heistä oli Håkan Lindberg, josta kerron myöhemmin. Toinen herra oli P:sson. Hänen nimeään ei mainittu, ainoastaan se, että hän oli kiinnostunut kasveista, ja käytti paljon aikaa niiden keräämiseen. 

Näiden kolmen herran pyrkimyksenä oli saada viisumi Kap Verden saaristoon. He tulivat KanarianSaarille odottamaan viisumia, jota sitten ei koskaan myönnetty. Siksi kirjan nimi voisi olla . ..”istället ”. Eli ”sen sijaan”. Viisumin odotteluaika saaristossa ei mennyt keneltään hukkaan, vaan he tutkivat ahkerasti kukin omaan erikoisalaansa liittyviä asioita. Mielenkiintoisia olivat mielestäni myös Hans Hausenin kuvaukset heidän yhteyksistään ja ystävystymisestään ruotsalaisen kasvitutkijan Eric Ragnar Sventeniuksen kanssa. Tämä oli siihen aikaan Puerto de la Cruzin kasvitieteellisen puutarhan puutarhuri ja innokas kanarialaisten  kasvien tutkija ja kerääjä.

Hans Hausenin kanariantutkimuksia löytyy niin Suomesta kuin Kanariansaariltakin.

Joka haluaa voi etsiä ne Kanarian museon kokoelmista Las Palmas de Gran Canarialla.: 

Mm. seuraavat Kanariansaariin liittyvät tutkimukset on julkaistu Suomessa englanniksi:

• Contributions to the geology of Tenerife (Canary Islands) (Societas Scientiarum Fennica. Commentationes physico-mathematicae... by Hans Hausen (1956)
• On the geology of Fuerteventura (Canary Islands) with geologic map in the scale 1:300,000 (Societas Scientiarum... by Hans Hausen (1958)
• On the Ground Water Conditions in the Canary Island and their Irrigation Cultures (1951)
• New contributions to the geology of Grand Canary (Gran Canaria, Canary Islands) (Societas Scientiarum Fennica.... by Hans Hausen (1962)

P.S. Pari vuotta tämä kirjoittamisen jälkeen sain kirjeen Turusta. Lainaan siitä osan " Ihan sattumalta löysin blogisi Kanarian Saarista.  Kivoja juttuja!

Voin kertoa etta eräs siinä esiintyvä mies, geologian professori Hans Hausen, oli iso-isäni. Hän ryhtyi tutkimaan saarten syntyä (ja tukikin ne kaikki!) jäätyään eläkkeelle Åbo Akademista 1950-luvulla (vai oliko se n 1960?).  Kävi siellä viimeisen kerran ollessaan 86-vuotias.  Kuoli 1979 lähes 95-vuotiaana."

Håkan Lindberg

Håkan Lindberg syntyi Joroisissa toukokuussa 1898. Hän kuoli vuonna 1996. Wikipediassa hänet mainitaan erittäin lyhyesti. ”Hän oli ylimääräinen professori vuodesta 1954. Hän teki tutkimusmatkoja muun muassa Välimeren maihin ja Itä-Atlantin saarille. Hän tutki erityisesti nivelkärsäsiä ja kovakuoriaisia”.

Håkan Lindbergistä kertova teksti Santa Cruzin
luonnontieellisen museon seinällä.
Valitan, että salamanvalo peittää osan tekstiá.
Huone oli muuten aika pimea...

Håkan Lindberg oli vuosikymmeniä aktiivinen vuonna 1939 perustetussa suomalaisessa Nordensköld yhdistyksessä, ensin sihteerinä, sitten varapuheenjohtajana ja lopuksi puheenjohtajana. Tämän ykdistyksen jäsenet mainittiin ahkerina tutkimusmatkailijoina ja tutkijoina.

Hänen tutkimusmatkansa KanarianSaarille mainitaan Santa Cruzin luonnontieteellisen museon seinällä, huoneessa 2.1. missä esitellään saaristossa käyneitä maineikkaita ulkomaalaisia hyönteistutkijoita.

Kirjassa ”Det blev Kanarieöarna” sen kirjoittaja Hans Hausen kertoo Håkan Lindbergin ahkerasta hyönteistenkeruusta.

Vaikka tämän mainitun kirjan perusteella käy ilmi, ettei Håkan Lindberg päässyt Kap Verde saarilla vuonna 1947, niin hän pääsi sinne muutamia vuosia myöhemmin. Hänet mainitaan myös Kap Verden maineikkaiden hyönteistutkijoiden joukossa.

Kaikkein eniten Håkan Lindbergin keräämiä hyönteisiä löytyy Helsingin luonnontieteellisesta museosta, hänen nimellään varustetusta kokoelmasta. Näiden kokoelmien sanotaan olevan kaikkein suurimmat ja parhaiten säilytetyt kanarialaisten hyönteisten kokoelmat.

Håkan Lindbergin tutkimuksia on julkaistu saksaksi mm:

• Die Cicadinen der Kanarischen Inseln (Societas Scientiarum Fennica. Commentationes Biologicae. vol. 6. no. 9.)... by Håkan Lindberg (1936)
• Die Heteropteren der Kanarischen Inseln (Societas Scientiarum Fennica. Commentationes Biologicae. vol. 6. no.... by Håkan Lindberg (1936)
• Currently unavailableHemiptera Insularum Canariensium. Systematik, Ökologie und Verbreitung der Kanarischen Heteropteren und Cicadinen... by Håkan Lindberg (1953)

Hannu ja Leena Aarnio

Alussa manitsemani biologit Hannu ja Leena Aarnio ovat tehneet suuren uranuurtavan työn saariston biologian monimuotoisuuden esittelijöinä. Kiitos heille, saariston kasveilla on suomenkieliset nimet. Mutta –ovatko he saarelaisille tuttuja.

Onko muita?

Edellämainitut henkilöt ovat luonnontutkijoita.

Nyt tietysti ihmettelen onko muita kuuluisuuksia. Onko jonkun kirjailijan teos saanut mainetta ja aiheuttanut esim. kadun nimen antamisen?. Arto Paasilinnan jonkun kirjan olen nähnyt espanjaksi, mutta en tiedä onko se jättänyt jälkiä KanarianSaarille.

Esim. poliitikot, presidentit  - joku nimellä mainittu katu. Kekkonenkin oli kauan presidenttinä. Onko hänelle omistettu katu esim jollain turistialueella, kuten Playa Inglésissä, tai San Agustinissa, Puerto de la Cruzissa  tai Los Cristianoksessa?

Muumit ovat tietääkseni tunnettuja täälläkin. Onko Tove Janssonilla oma katu jossain?

Tietoni ovat rajallisia, mutta jos saan vihjeen, niin tutkin ihan mielelläni, kuten tein noiden edellämainittujen henkilöiden suhteen..

Kiitos

Huhtikuu 2015 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan