Darwinin orkideat

Darwinin orkideat
Paina kuvaa

28.2.11

Kaktuksista ja tyräkeistä

Pari päivää sitten istuin bussissa joka vei Tenerifen eteläiseltä lentokentältä Reina Sofialta kohti Los Cristianosta. Edessäni olevalle penkkiriville istahti vasta saapunut englantia puhuva nuoripari. Bussin kääntyessä kohti moottoritietä kuulin, miten nainen huudahti ihastuneena "kaktuksia", samaan aikaan kun yhtään niistä ei ollut vielä näkyvissä. Sen sijaan tietä reunustavat valtavat erikokoiset tyräkit – euphorbiat. Vasta myöhemmin, hieman etäämmällä tiestä alkavat opuntiakaktukset näyttäytyä.

Mikä on sitten ero näiden kahden kasvityypin välillä?

Kaikkein yksinkertaisin selitys on se, että opuntiakaktus on kaktus ja eupforbia-tyräkki ei ole sitä. Mahdollisuus painaa kynnellä näiden kahden kasvilajin runkoa paljastaa eron. Kaktuksen neste on väritöntä, kun se sijaan tyräkki-euforbiasta vuotava neste on vaaleaa, kermanväristä.

Kaktuksen näköisistä” Tyräkeistä
Euphorbia suku on erittäin laaja ja sen jäsenet ovat keskenään hyvin erinäköisiä. Kanariansaarten kotoperäinen, kaktuksen näköinen tyräkki, on nimeltään Kanarian tyräkki (Euphorbia Canariensis). Kanarian tyräkki kasvaa luonnontilassa eteläisillä rinteillä aina 1100 korkeuteen. Erityisen suuria ja hienoja Kanarian tyräkin kasvupaikkoja ovat luonnonsuojelualueet Malpais de Güimar ja Malpais de Rasca. Mutta samalla kun moottoriteiden liittymiä ja teiden reunoja on kaunistettu, on Kanarian tyräkkejä istutettu niille.
Kanarian tyräkki haarautuu juuresta ja muodostaa pensastoja, jotka muistuttavat suurta kynttelikköä. Lehdet ovat kutistuneet pieniksi piikeiksi, jotka sijaitsevat eräänlaisena rivinä kasvin ”kulmikkaan” varren päällä. Kukat ovat pienet. Niiden väri vaihtelee vihreästä punaiseen. Ja jokaisesta naispuolisesta kukasta kehittyy lopuksi ruskeanpunainen siemenkota.

Reina Sofian lentokentän tien varteen on istutettu puumaiseksi kasvava ja kaktusta muistuttava kaktuseuforbia (Euphorbia ingens). Puistoissa näkee marmorieupforbiaa (Euphorbia lactea). Muita tähän sukuun kuuluvia variaatioita, joita voi tavata istutuksissa, ovat esim. kumieuforbia (Euphorbia tirucalli), ja eräänlainen ”tikkueuforbia” (Euphorbia aphylla).

Suomessa tähän euphorbioiden sukuun kuuluvia villejä kasveja on vain kaksi ja nekin harvinaisia. Sen sijaan sukua löytyy ruukkukasvien joukosta. Ehkä tunnetuin niistä on Väliamerikasta ja Meksikosta kotoisin olevan joulutähti (Euphorbia pulcherrima). Toinen ruukkukasvi on Madagaskarilta kotoin oleva ”piikkikruunu” (Euphorbia millii). Myös ns. kumipuu (Hevea brasiliensis) kuuluu tähän sukuun. Kaikista niistä vuotaa kermanväristä nestettä kun oksa katkaistaan tai lehti irrotetaan. On myös hyvä tietää, että tämä tyräkkikasvien neste on yleensä myrkyllistä, ja että on erityisesti varottava saamasta sitä silmiinsä.

Tyräkkikasvit tunnuskasveina
Gran Canaria: Kanarian tyräkki (Euphorbia canariensis) - Cardón
Fuerteventura: Jandian tyräkki (Euphorbia handiensis) - Cardón de Jandia
Lanzarote: Palsamityräkki (Euphorbia balsamifera) - Tabaiba dulce

Erilaisia tyräkkikasveja, joita olen kuvannut eri saarilla. Jos halaut katsoa, paina "bildspel"

Opuntiaktuksista
Nämä kaktukset ovat peräisin Väli-Amerikan maista ja Meksikosta. Ne tuotiin Kanariansaarille 1800-luvulla. Sitä ennen intiaanit olivat tunteet kaktukset ja käyttäneet niitä jo tuhansia vuosia. Kukaan ei enää tiedä missä kaktuksen esiäiti oikeastaan kasvoi.

Kanarian saarilla kasvaa nykyään näitä opuntia kaktuksia kaikkialla ja ne leviävät nopeasti joutomaille. Opuntiakaktuksia on Kanarian saarilla useita eri tyyppejä. Helpoimmin erotettava on kaikkein piikkisin niistä. Tämän okaopuntia (Opuntia dillenii) kaktuksen lehdistä on jäljellä vain pitkät ja uhkaavan näköiset piikit. Litteiden runkojen äärireunoille syntyvät kukat ovat keltaisia. Näistä kehittyy vähitellen voimakkaan punaiset pallomaisia hedelmiä, kaktusviikunoita. Hedelmät ovat syötäviä, mutta on paras olla menemättä poimimaan niitä ilman apuvälineitä. Erityisesti linnut rakastavat näitä hedelmiä, ja levittävät samalla siemeniä.

Viikunaopuntian (Opuntia ficus-indica) väri on hieman kirkkaampi vihreä. Sen piikit – eli oikeastaan lehdet – ovat lyhyempiä, mutta niitä on vaikeampi saada pois kuin pitkiä piikkejä, koska ne tunkeutuvat syvemmälle ihoon kuin pitkät ja jäykät piikit. Kukat ovat yleensä voimakkaan keltaisen tai oranssin värisiä. Kaktusviikunat väri vaihtelee vihreästä oranssiin. Syksyisin rinteet ovat täynnä näitä makeita hedelmiä, joiden kerääminen vaatii ihan oman tekniikkansa. Tosin niitä voi ostaa hedelmäkaupoista, ilman vaaraa että saisi piikkejä suuhunsa. On vain muistettava kuoria ne ennen nauttimista.

Kolmannen lajin litteät rungot ovat harmaanvihertäviä. Kaktus (Opuntia coccinellifera) kasvaa suureksi pensaaksi. Ehkä kaikkein helpoin tapa tunnistaa tämä laji, on katselle Güimarin pyramidialueella, Tenerifellä, kasvavia vanhoja yksilöitä. Myös tämän lajin hedelmät ovat syötäviä.

Kaktukset ovat olleet tärkeitä paitsi hedelmiensä takia, myös taloudellisen hyvinvoinnin lähteenä. Jo kauan tiedettiin, että opuntiakaktusten litteillä rungoilla elävistä kochinillatäistä saatiin aniliininpunaista väriainetta. Aluksi se tosin oli tarkoin varjeltu salaisuus, mutta vähitellen tieto levisi ja kaktuksia alettiin viljellä pelkästään tästä syytä ranskalaisten ja espanjalaisten siirtomaissa. Kanarialla tämä elinkeino kukoisti 1830-luvulta lähtien muutaman vuosikymmenen ajan, kunnes keksittiin tapa tuottaa väriainetta kemiallisesti.

Nyt kaktuksen hyötykäyttöön on palattu paikoin, kuten esimerkiksi Lanzarotella. Syynä on se, että kemiallisten väriaineiden on todettu aiheuttavan allergiaa. Kochinillatäistä tuotettua väriainetta käytetään esim. elintarvikkeissa ja kosmeettisissa aineissa. Esimerkkinä voi mainita ”mansikkajogurttien” väriaineen ja Camparin punaisen värin. Tämä aine esiintyy sisältöluettelossa nimellä E 120.

Kaktuksen viikunoista valmistetaan esim. marmeladia tai hilloa. Saarelaiset osaavat myös käyttää kaktusviikunoita kuivattuina.

Helmikuu 2011  © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

6 kommentarer:

Anonym sa...

Kanarian kaktus onkin tyräkki

ja sen maitiaisneste on erittäin

polttavaa ja myrkyllistä !!!

Gracia Penttinen sa...

Hei Anonyymi. Kiitos kommentistasi. Tosin vaikuttaa silta, etta et ole lukenut ihan tarkkaan mita kirjoitin. Se kasvi, minka maitiaisneste on "polttavaa ja myrkyllista" on tyrakki, mika ei ole kaktuskasvi, vaan kuuluu ihan omaan sukuunsa. Tama on juuri se ero mita pyrin jutussani selvittelemaan. Laitoin ne kohdat tekstiin paksummalla nyt, jotta ne olisi helpompi huomata. On vain yksi tyrakkilaji, jonka neste ei ole myrkyllista, ja se on balsamityrakki (Euphorbia balsmifera), kaikkien muiden neste on myrkyllista.
Terv. Gracia

Anonym sa...

hei

kiitos huomiosta

tuo kautsu on esim sormesta

silmään niin vaarallista että

sarveiskalvo vioittuu ... turisti

ei yleensä erota tätä tyräkkiä ja

sitä kun on joka portaan

vieressä.

Ko tehokkaasta myrkystä on nyt

juuri tehtykin ihon

keratoosilääke.

Gracia Penttinen sa...

Kiitos taas anonyymi. On aivan totta mitä sanot. Turistin on todella vaikea tietää mikä kasvi on kyseessä. Itseasiassa matkatoimistojen oli ehkä hyvä puhua siitä. Yleensä olisi oltava varovainen eikä kosketeltava kasveja, joita ei tunne. Itse asiassa tämä varovaisuus on tarpeen kaikkien Euphorbia kasvien kanssa. Kuinka moni tulee esim. ajatelleeksi, että esim. Joulutähden kermainen neste on myrkyllistä. Ja kukkaa on varmaan joka kodissa joulun aikaan.
Kiitos huomiostasi.

Anonym sa...

Heippa ja kiitos

kävimme juuri Kanarialla

Puerto Ricossa jossa on kaikkea

ja opas suositteli - jos yhteen

paikkaan pitäisi mennä - Aguimes

kylää, jossa olikin komea kirkko

San Sebastian. Terveisin Heikki

Gracia Penttinen sa...

Kiitos tiedosta. En tuolla kirkossa ole viela kaynytkaan.