Pyhän Andreaksen herättely

Pyhän Andreaksen herättely
Paina kuvaa
Visar inlägg med etikett Puistoista ja puutarhoista. Visa alla inlägg
Visar inlägg med etikett Puistoista ja puutarhoista. Visa alla inlägg

15.11.09

Puerto de la Cruzin vihreät keitaat: Taoron puisto

Taoron puisto sijaitsee Puerton eteläpuolella ja hieman kaupungin ”yläpuolella”. Sieltä aukeaa mahtava näköala Orotavan laakson rinteille, Teidelle ja Puerton pohjoispuolella avautuvalle merelle.

Puiston kokonaispinta-ala on 10 km2 Se muodostuu kolmesta osa-alueesta: La Atalaya (Vartiotorni), Los Jardines del Casino (Kasinon puistot) ja Camino de la Sortija (vähän arvoituksellinen ilmaisu, arvelen sen lähinnä olevan ”kihlasormuksen polku tai lenkki). "Sortija" sinänsä on hevoskilpailu....

Puistolle nimen antanut Gran Hotel Taoro oli monien vuosien ajan Espanjan suurin ja hienoin hotelli. Sen suunnittelija oli ranskalainen arkkitehti ja vapaamuurari Adolphe Coquet, ja arvellaan, että hänen alkuperäisiin suunnitelmiinsa kuului rakentaa hotelli Taoro ” Salomonin temppelin” hengessä. Tämä huipputason hotelli rakennettiin vuonna 1892 valtavalle vulkaaniselle tuhkakasalle, joka tunnettiin “kurjuuden kukkulan” (Monte de la miseria) nimellä.


Hotelli loistonsa aikoina
Hotelli ja sen puisto rakennettiin aluksi pääasiallisesti brittiläisiltä peräisin olevilla rahoilla. Hotellin rakennus muistutti U-kirjainta. Sen sisäpation puutarha oli ranskalaistyylinen. Hotellia ympäröivät puutarhat taas olivat englantilaistyylisiä. Kurjuuden kukkulan laavakentät muunnettiin puutarhaksi ja krokettikentiksi turisteja varten. Osa kentästä, Camino del Sortijon alue, muunnettiin suureksi puistoksi, jossa kansainvälisille turisteille sopivalla tavalla tarjoiltiin kotoperäisiä kasveja ja myös tuotettuja kasveja.

Muutamia vuosikymmeniä myöhemmin tulipalo tuhosi suuren osan alkuperäisestä hotellirakennuksesta. Sen jälkeen suoritetun korjauksen yhteydessä hotellin ulkonäkö muutettiin täysin, eikä siitä enää koskaan tullut entisen tasoista. Casino Taorossa sijaitsi ennen Puerto de la Cruzin Kasino, joka sitten siirrettiin Lago Marianezin saarelle. Sen jälkeen rakennus oli taas hotelli . Sen yhteydessä on myös kongressitilat 1000 hengelle.

Puiston luoteisosassa sijaitseva laavakenttä kätki aikoinaan myös saaren alkuperäisasukkaiden Guanchien hautaluolia.

Puistossa sijaitseva uudempi temppeli, uusgoottilaista tyyliä edustava anglikaanin kirkko, sai perustuskivensä jo ennen hotelli Taoroa, vuonna 1890. Se rakennettiin Puerton brittiläisen kolonian väestön uskonnollisia tarpeita täyttämään.

Hotelli Taorossa asuneisiin ja aikansa kansainvälisiin kuuluisuuksiin lukeutuivat mm. Espanjan kuninkaallisen perheen jäsenet, Belgian kuninkaat Albert ja Leopold, Yorkin herttua (sittemmin Englannin kuningas George VI), Kentin herttuapari ja Savoyn prinssi, josta myöhemmässä vaiheessa tuli Italian viimeinen kuningas. Muita vieraita ovat olleet Winston Churchill, ja myös Sitio Litressä asunut Agatha Christie. Christien kirjan Sinisen junan arvoitus kerrotaan syntyneen Taoron ajalta.

Puiston Camino del Sortijo osa on viime vuosina käynyt läpi perusteellisen uudistuksen ja kunnostuksen. Ennen tällä alueella, lähellä anglikaanista kirkkoa, pidettiin hevoskilpailuja. Siellä oli tilaa myös suurille juhlille- ehkä kihlajaisille. Nykyään alueen keskellä on lampi kultakaloineen. Puistossa on myös suosittu juoksurata.
Hotellin Puerton puoleisella sivulla on kahvila ja myös näköalatasanne, jonka juurella Puerto de la Cruzin kaupunki näyttäytyy katselijan ihailtavaksi.

Vuonna 1992 Cervantesin palkinnon saanut ja Puerto de la Cruziin rakastunut kaupungin ”adoptiotytär”, kuubalainen runoilija Dulce Maria Loynaz seisoi tällä paikalla kaupunkia katsellen ja todeten, että "Puertossa kalenterin lehdet lentävät merituulen mukana".

Näköalapaikka tunnetaan nykyään hänen nimellään. Jos kahvilasta kävelee hieman katua eteenpäin päätyy leikkikentälle. Tämän leikkikentän sivussa kohtaisin aikoinaan yhden Puerton voimapaikoista.

Hotellin Taoron vieressä, sen Puerton puoleisessa sivulla oikealla sijaitsee yksityisomistuksessa oleva Risco Bellon vesipuisto. Siellä on yli 500 eksoottista, trooppista ja subtrooppista kasvia.

Kaupunkiin viettävällä rinteellä on jo kauan ollut pengerretty puutarha. Tämä on puiston Jardin de Atalaya eli Vartiotornin puisto- osaa. (lähellä on Atalaya niminen hotelli) Ylimpänä rinteellä on keinotekoinen vesiputous. Tämä putous on ”kiinni” siestan tunteina. Penkereeltä toiselle ja kaupungista ylös puistoon johtavat portaat ovat jo paikoin rappeutuneet. Kaiteille on sijoitettu suuria ruukkuja, jotka nykyään ovat osin rikki, osin tyhjiä, mutta niiden ulkopinnoille kaiverretut saarten alkuperäisväestön käyttämät symbolit ovat edelleen näkyvissä.

Puistossa on useita romanttisia nurkkauksia, lammikoita ja puisia siltoja. Portaiden alapäässä on myös Tenerifen alkuperäisväestön, guanchien, elämää kuvaava kaakelilaatta maalaus, kuin muistona puistoalueen aikaisemmasta tärkeydestä saaren alkuperäisasukkaille. Tämän puistoalueen kunnostaminen on työn alla.

Tiedot elokuulta 2009

 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Puerto de la Cruzin vihreät keitaat: Kasvitieteellinen puutarha

Päivitys 2016

Tämä puutarha sijaitsee Puerto de la Cruzin eteläpuolella, luoteessa keskikaupungilta. Se on eräs Euroopan tärkeimmistä kasvikokoelmista. Paras aika puistossa vierailulle ovat kuumimmat päivät, koska sen trooppinen kasvillisuus tarjoaa virvoitusta ja varjoja. Puisto tarjoaa samalla matkan kaukaisille mantereille ja trooppisiin metsiin.

Puutarha on monesta eri syystä johtuen saanut kasvaa ja kehittyä omassa rauhassaan. Siellä voi kuunnella linnunlaulua ja aistia puiden vanhaa viisautta. Mielessä voi olla myös ”yhdeksän oivalluksen” toteamus siitä, miten tärkeitä vanhat puut ovat ihmiselle. Tässä puutarhassa ei ulkomaailman kiireys vaivaa.

Ficus benghalensis
Kaikkein silmiinpistävästi erikoisin kasvi puistossa on kolossaalinen Ficus benghalensis. Sitä on ulkoasunsa vuoksi verrattu ”puun muodossa olevaan goottilaiseen kauhukertomukseen”, tai pahanilkiseen peikkomaailmaan. Olen tavannut sillä espanjankielisen nimen on ”Higuera de la isla de Lord Howe” – eli Howen lordin saarelta peräisin oleva viikunapuu. Englanninkielessä luettelossa se on ”Moreton Bay Fig or Australian Banyan”. Toivon, että molemmat viittaavat samaan alkuperään.. Tämän yli 200-vuotta vanhan puun oksat ja ilmajuuret näyttävät kasvavan joka suuntaan. Se vaikuttaa olevan runkojen, juurten, oksien ja kaarnan sekamelska, joka odottaa aikaansa yön tuloon. Huhu kertoo, että sen puiset tuntosarvet luikertavat niiden turistien kimppuun, jotka ovat jääneet lukituiksi puutarhan sisäpuolelle.

Tämä ”sopeuttamispuutarha” perustettiin jo vuonna 1788 eräänlaisena puolimatkan pysähdyspaikkana eksoottisille kasveille, joita Espanjan silloinen kuningas, valitushenkinen Carlos III, tuotatti Amerikasta, Afrikasta ja Aasiasta. Tästä johtuu puutarhan alkuperäinen nimi –Jardin de Aclimatación de la Orotava (Orotavan sopeuttamispuutarha). Puerto de la Cruz tunnettiin puutarhan perustamisen aikaan La Orotavan satamana, eli Puerto de la Cruz de la Orotava.

Aiemmin oli yritetty perustaa vastaavanlaisia puutarhoja Espanjan mantereelle, Aranjuezin kuninkaalliseen puutarhaan ja Madridiin, mutta nämä olivat epäonnistuneet mantereen talvien kylmien lämpötilojen takia. Näin tästä lämpimimmillä leveysasteilla sijaitsevasta puutarhasta tuli kasvitieteellinen El Dorado (kultamaa), Sinne kotiutui vähitellen noin 4000 puuta, pensasta ja kasvia muistona tästä ”epäonnistumisesta”.


Don Alfonso de Nava y Grimon
Puutarha sai virallisen alkunsa siten, että Carlos III antoi kuninkaallisella käskyllä Don Alfonso de Nava y Grimonille, Villanueva de Pradon markiisille (ohikulkeva katu tunnetaan tällä nimellä) tehtäväksi perustaa Tenerifen saarelle yhden tai useampia alueita tai puutarhoja kokeillakseen näiden arvokkaiden eksoottisten kasvien sopeutuvuutta ensin saaren ilmastoon, ja sitten edelleen Espanjaan vietäviksi.

Markiisi itse asui La Lagunan kaupungissa. Se ei paikallisen meteorologisen instituutin mukaan kylmien talviensa johdosta ollut sopiva puiston paikaksi. Ja niin Markiisi tuli siihen lopputulokseen, että ihanteellisin paikka puutarhalle olisi maa-alueet La Orotavan laaksossa.

 Hän perusteli alueen sopivuutta sillä, että sää oli lauhkea myös talvella, ja että maaperä oli hedelmällistä. Markiisi huomasi myös, että alueella kasvoi jo eräitä trooppisia kasveja, kuten kahvipensas, papaija, ym.

Ensimmäiset siemenet saapuivat jo samana vuonna, syyskuussa 1788, ja markiisi kylvi niitä La Orotavan lisäksi myös La Lagunaan, Santa Ursulaan ja muihin osiin saarta. Useiden kokeilujen jälkeen hän päätti, että sopivin paikka puutarhalle oli todella La Orotavan laakso.

Nyt hän ryhtyi etsimään sopivaa maa-aluetta. Puutarha-alueen hän sai lahjaksi Fuerteventuran käskynhaltijalta Francisco Bautila de Lugo y Saavedralta. Kasteluvesi järjestyi La Orotavan vesiosakeyhtiön jäsenten toimesta.

Valtio hyväksyi Nicolás Eduardon tekemän suunnitelman puutarhasta, jonka oletettiin pystyvän tuottamaan myös tuloja.  Puutarhan rakennustyöt aloitettiin 1791, alue aidattiin ja maa muokattiin. Osa alueesta varattiin istutuksille, osa jaettiin taimistolle. Puutarhaan rakennettiin vesiallas ja kanaalit kastelua varten. Työt saatiin päätökseen vuonna 1799.

Puiston ensimmäinen johtava puutarhuri oli englantilainen, Kew Gardenissa toiminut herra. Hän oli työtoveriensa epäsuosiossa alusta saakka, eikä luonnollisestikaan taitanut maan kieltä. Hänen työpanoksensa jäi vähäiseksi.

Carlos III ehti kuolemaan ennen kuin hän oli ehtinyt näkemään puutarhan. Hänen seuraajansa Carlos IV ei ehtinyt keskittymään puutarhaan millään lailla, koska hänen voimavaransa olivat kiinnitetyt Napoleonin kanssa käytävään sotaan.

Ensimmäiset siemenet ja taimet lähettiin Espanjaan tosin jo puoli vuotta puutarhan perustamisen jälkeen, mutta suurin osa niistä oli kuollut ehtiessään Madridiin.

Valtion rahat loppuivat jossain vaiheessa. Nyt Villanueva de Pradon Markiisi kustansi useita vuosikymmeniä puutarhan ylläpidon omista rahoistaan, aina kuolemaansa saakka vuonna 1832. Työnsä kunniaksi hän sai puistoon kuvanveistäjä Cejas Zaldivarin tekemän bronssisen rintakuvan. Sen jälkeen puutarhasta huolehti eräs paikallinen yhdistys vuoteen 1855, jolloin valtio otti sen jälleen hallintaansa.

Hermann Wildpret
Puutarha oli vaarassa hävitä kokonaan, jollei sitä olisi ”pelastaneet” ulkomaiset innostuneet kasvitieteilijät. Vuosien 1860-1893 välisenä aikana puiston pääpuutarhurina toimi Sveitsistä Tenerifelle muuttanut puutarhuri ja kasvitieteilijä Hermann Wildpret. Hänen aikanaan puistoa laajennettiin huomattavasti. Wildpretin aloittaessa toimensa puutarhassa oli 220 eri lajista kasvia. Vuonna 1879 niitä oli 2486. Hermann Wildpretin ura puutarhurina päättyi koska hän ei halunnut hakea Espanjan kansalaisuutta. Kaiken kaikkiaan Wildpret toi Kanarian saarille 5000 erilaista kasvia.

Hermann Wildpretin ”muistomerkki” ei kuitenkaan sijaitse tässä puutarhassa, vaan ylhäällä ”Las Cañadas del Teiden” kansallispuistossa. Tämä ”muistomerkki” on Tenerifen ylpeys, noin 3 metriä korkeaksi kasvava hehkuvan punainen Kuningatarneidonkieli, jonka kasvitieteellinen nimi on Echium wildpretii.

1900-luvun ulkomainen puutarhuri oli ruotsalaissyntyinen kasvitieteilijä Eric Ragnar Sventenius. Hän tuli Tenerifelle Espanjan matereelta, Geronasta, rakastui saareen ja jäi puiston pääpuutarhuriksi vuonna 1943. Hän toimi tässä tehtävässä vuoteen 1970 saakka, jolloin hän siirtyi Gran Canarialle pystyttämään Viera y Clavijon kasvitieteellistä puutarhaa siellä. Sventenius oli erittäin arvostettu monien ansioidensa vuoksi ja hänen muistonsa on luonnollisesti säilynyt saariston kasvimaailman nimissä. Hän oli ahkera luonnossa kulkija, joka löysi useita harvinaisia tai häviämässä olevia kasviyksilöitä esimerkiksi Gran Canarialta ja El Hierrolta. Eräs näistä kasveista on harvinainen ikiviuhko, eräänlainen ”luonnollinen ikikukka” Limonium sventenius. Sventeniuksen keräämiä kasveja on Puerto de la Cruzin puutarhan herbolaariossa yli 30 000 kpl.

Vuonna 1973 Espanjan hallitus vahvisti säädöksellä puutarhan tärkeyden ja määräsi samalla läheisten alueiden pakkolunastuksesta puutarhan laajennusta varten. Näitä laajennus- ja kunnostamishommia on jatkettu vähitellen aina siitä lähtien. Kymmenisen vuotta sitten Puerton kävijät huomasivat, että laajennusalueen ympärille oli rakennettu mahtava muuri. Vuosiin alueella ei näyttänyt tapahtuvan mitään, mutta vuoden 2008 alusta saakka, alueella ovat työt käynnissä. Puutarhaa laajennetaan 5,5 hehtaarilla, eli sen pinta-ala kasvaa lähes kaksinkertaiseksi nykyiseen verrattuna.

Puutarhassa on nykyään 15.000 subtrooppista kasvia, kasvikoulu, siemenpankki ja suuri sienien kasvatuslaitos, jossa on useita tuhansia yksilöitä. Siellä on laaja kirjasto ja useita erilaisia tutkimuslaitoksia. Laajalle yleisölle nämä alueet eivät ole tunnettuja eivätkä avoimia. Puistolla on yhteyksiä muihin vastaaviin puutarhoihin ympäri maailmaa. Näihin yhteyksiin kuuluu mm. siemenien ja kasvien vaihto.
Käynnissä olevan uudistuksen pääpaino on Keski- ja Etelä-Amerikan subtrooppisella ja trooppisella kasvimaailmalla. Näin kasvien välityksellä halutaan vahvistaa myös Kanarian ja Latinalaisen Amerikan vahvoja historiallisia siteitä. Uuteen rakennusjärjestelmään kuuluu myös kasvihuone. Osa alueesta on tarkoitus Orotavan laakson kotoperäiselle kasvimaailmalle. Eräänlainen polttopiste tässä yhteydessä ovat alueen monet palmulajit.
Uuteen osaan tulee laajat pedagogiset tilat ja 1200 m2 suuruinen kävijäkeskus. Siellä saavat paikkansa niin kirjakauppa, ravintola, multimediatila ja näyttelytilat.. Viimeksi mainitussa kerrotaan Kanarian saariston asuttamiseen liittyviä tietoja Nykyaikaisen teknillisen standardin mukaan suunniteltu kastelujärjestelmä pitää huolen siitä että puutarha saa vettä. Tässä yhteydessä vesi kierrätetään. Uusi automaattinen vesi- ja jätejärjestelmä on ympäristö- ja kustannusystävällinen. Hyvin suunniteltu liikennejärjestelmä pitää huolen siitä, että kävijät pääsevät puutarhaan kahden eri sisäänkäyntitilan kautta, nykyisen yhden asemasta.

Puutarhan uudistus saavutti vuonna 2008 ns. kolmannen vaiheensa. Tosin kestänee vielä muutamia vuosia ennen kuin koko puutarha uudistuksineen on lopullisesti yleisön käytössä, eli vaihe numero neljä on saatettu loppuun. Valmistumisvuodeksi suunnitellaan vuotta 2010. Puiston uuden osan suunnittelusta vastaa kaksi maailmankuulua tenerifeläistä arkkitehtiä.

Puiston kävijämäärä vuonna 2007 oli 218.000. Tämä vaikuttaa paljolta, mutta kun tilastot vuodelta 1996 kertovat siellä olleen 400.000 kävijää, niin voi todeta, että määrä on vähentynyt lähes puolella. Puutarhaan. löytävät tiensä turistien lisäksi myös kasvitieteilijät ja kasvientutkijat eri puolilta maailmaa. Huolimatta suuresta kävijämäärästä, puutarhasta on olemassa tuskiin minkäänlaisia esitteitä. Eräänä syynä tähän puutteeseen on todettu olevan puutarhan ”epävarma” tilanne. Koko olemassaolonsa aikana se on ollut enemmän tai vähemmän uhattu. Nykyiset pitkään venyneet suunnitelmat laajentamisesta eivät myöskään ole tukeneet uusien esitteiden synnyttämistä.
Esitteitä ei ole suomeksi. Englanninkielinen esite on painettu vuonna 2005. Siinä luetellaan tärkeimpien 39 kasvin nimet ja niiden sijainti puutarhassa.

Useat puutarhan kasveista löytyvät kuitenkin suomenkielisestä Multikustannuksen julkaisemasta Lomakasvio kirjasta

Puutarhan osoite on: Calle Retama 2
Sen aukioloajat ovat seuraavat: 09.00 - 19.00 (01. huhtikuuta – 30. syyskuuta), 09.00 - 18.00 (01. lokakuuta – 31. maaliskuuta)
Puutarha on suljettu tammikuun 01. päivä, Pitkäperjantaina ja joulukuun 25. päivä.
Puutarhan kirjasto ja kasvitieteellisen kokoelma ovat avoimet vain tutkijoille sopimuksen mukaan Tel.: 922 92 29 81.

Puutarhassa on tiistaisin ja torstaisin klo 10.30 kasvitieteilijä Cristóbal Coviella Ulrichin järjestämät opastustunnit. Opastuskieli on saksa. Hintaan 15.00 € sisältyy sisäänpääsymaksu ja opastus.
Puiston sisäänpääsymaksu ilman opastusta on 3 €.

Tiedot elokuulta 2009, tarkistettu 2016

Lyhyt video kasvitieteellisestä puutarhasta

© Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Tenerifen pùutarhoista



Puerto de la Cruzin vihreät keitaat: Sitio Litre ja orkideapuutarha

Sitio Litre
Sitio Litren vanha huvila rakennettiin 1730. Aluksi se toimi ilmeisesti luostarina.

Vuonna 1754 englantilainen kauppias Archiblad Little osti talon, joka oli tämän perheen omistuksessa aina vuoteen 1854. Taloa kutsuttiin nimellä Little´s place, josta se vääntyi espanjaksi muotoon Sitio Litre.


Vuonna 1856 huvila siirtyi uudelle omistajalle, Charles Smithille, jonka perheen omistuksessa se säilyi aina vuoteen 1996. Archiblad Littlen perhe oli suunnitellut puutarhansa kotoiseen englantilaiseen malliin, ja Smithin perhe jatkoi tätä perinnettä.

Sitio Litre avasi ovensa myös vierailijoille. Siellä pidettiin kutsuja ja puutarhajuhlia. Jotkut vierailijoista asuivat siellä pitkiäkin aikoja. Heidän joukossaan oli useita aikansa kuuluisia henkilöitä. Eräässä Archibald Littlen järjestämässä puutarhajuhlassa 1799 oli kunniavieraana tunnettu tutkimusmatkailija, saksalainen kasvitieteilijä Alexander von Humboldt. Humboldtia muistetaan vieläkin Orotavan laaksossa, ja paikalla, mistä hänen kerrotaan katselleen laaksoa sen kauneudesta hurmautuneena on nykyään näköalapaikka (jonka yhteyteen rakennetun kahvilan ulkoasu ei kenties hurmaa).

Näiden kuuluisien vierailijoiden joukkoon kuuluivat myös kirjailija Oscar Wilde ja hänen isänsä William Wilde (vuonna 1836). Aikanaan erittäin kuuluisa Sitio Litressä asunut henkilö oli kasvitieteilijä ja taiteilija Marianne North, joka viipyi siellä kaksi kuukautta (1875). Useat Marianne Northin 812:sta kukkakuvista valmistuivat Sitio Litren puutarhassa. Kuvat ovat edelleen esillä Lontoon kuninkaallisessa kasvitieteellisessä puutarhassa. Näiden yli 130 vuotta vanhojen kuvien perusteella voidaan todeta puutarhan säilyneen pääosiltaan samanlaisina vuosien saatossa.

Muiden aikaisempien kuuluisuuksien joukkoon lukeutuivat 1800 – luvulla englantilaiset Sir Richard Burton ja astronomi Charles Piazzo Smyth.

Meidänkin aikanamme tunnettu englantilainen salapoliisiromaanien kirjoittaja Agatha Christie vietti tyttärensä kanssa lomaa Puerto de la Cruzissa ja he asuivat mm. Sitio Litressä. Muistona tältä ajalta on hänen Puerto de la Cruziin sijoitettu romaaninsa Salaperäinen Mr. Ouin. Puutarhan nurkassa on pieni osasto, jossa kaksi luonnollisen kokoista nukkea esittävät Agatha Christietä ja Mr. Quin`iä.

Talo on nykyään yksityisomistuksessa, mutta sen puutarhassa on edelleen mahdollista vierailla. Sitio Litren yli 240 vuotta vanha puutarha on Tenerifen vanhin. Orkideapuutarhan arvellaan olevan Tenerifen paras. Puutarhassa on myös Puerto de la Cruzin vanhin ja suurin traakkipuu.

Elokuu 2009 ©Gracia Penttinen
Kaikki oikeudet pidätetään. Osittainenkin lainaaminen ilman tekijän kirjallista lupaa kielletty tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti.


31.10.09

Santa Gruzin vihreät keuhkot - García Sanabrían puisto

García Sanabrian puisto –
Vanhaa ja uutta harmonisessa kokoonpanossa
Keskellä Santa Cruzin hälinää löytyy todellinen vihreä keidas, Garcia Sanabrian puisto. Pystyäkseen nauttimaan enemmän puistosta, on syytä tietää jotain sen historiasta.

Kaupungin kasvaessa ja vaurastuessa ajatus kunnallisen puiston perustamisesta syntyi 1881. Puistoidean takana oli tällöin toimittaja Patricio Estévanez. Muutamia vuosia myöhemmin lastenlääkäri Diego Guigou ajoi asiaa eteenpäin, koska lapset tarvitsivat leikkipaikkoja. Vuonna 1926 pormestari Santiago García Sanabria, (1880-1935) sai idean lopullisesti toteutetuksi. Aluksi luotiin ”Comición Pro-Parque”, puistokomitea, jonka tarkoituksena oli kerätä rahoja puistoon tarvittavan maan hankkimiseksi. Näin päädyttiin lähes 200.000 pesetan summaan, jonka avulla ostettiin ensimmäiset maa-alueet. Sen jälkeen oli keksittävä muita ratkaisuja.

Vähitellen puistoajatus toteutui kokonaisuudessaan. Tämä seitsemän hehtaarin suuruinen alue tunnettiin aluksi kunnallisen puiston nimellä. Se sai myöhemmin nimensä Santa Cruzin unohtumattoman pormestarin, ja puistoajatuksen toteuttajan García Sanabrian mukaan.

Puisto on eräs Tenerifen kauneimmista, todellinen kasvitieteellinen puutarha, jossa yhdistyvät erilaiset kasvit, puistokäytävät, suihkulähteet ja veistosten ryhmät.

Jotkut puista eivät tosin saapuneet meriteitse, kuten esimerkiksi suuri Intian laakeripuu, joka pelastettiin hajotettavaksi tuomitun San Cristobalin linnoituksen pihalta. Tämä puu koristi kauan puiston itäistä pääsisäänkäytävää, mutta muutaman vuoden takainen trooppinen myrsky koitui osin sen tuhoksi. Puu on paikallaan, mutta hyvin lyhyeksi katkenneena ja leikattuna.

Osa puista on peräisin puiston paikalla aikaisemmin olleista puutarhoista. Eräs niistä on suuri tamarindipuu, joka itse asiassa on hieman puiston ulkopuolella, keskellä Numancia kadun katukäytävää. Puisto on muodostunut näin ollen eräänlaiseksi lajirunsauden muistomerkiksi. Puistossa on harmonisessa sopusoinnussa yli 200 eri puolilta maailmaa kotoisin olevaa kasvia.

Vuonna 1950 puistoista ja puutarhoista vastuussa oleva poliitikko Adalberto Benitez ehdotti pergolan rakentamista. Näin syntyi kaunis oleantereiden, bouganvillojen ja ruusujen reunustama puistokäytävä. Käytävän puolessa välissä on neljä naispatsasta, jotka symbolisoivat eri vuodenaikoja.

Pormestari Garcia Sanabrian kunniaksi puistoon kohotettiin 1940-luvulla muistomerkki, joka sijaitsee puiston käytävien kohtauspisteessä. Muistomerkin suunnittelija on tunnettu tenerifeläinen arkkitehti José Enrique Marrero Regalado. Monumentin kuvanveistokset ovat taiteilija Fransico Borgesin (1901-1994) käsialaa. Tunnetuin niistä on suihkulähteen keskellä istuva naishahmo ”Fecundidad”, hedelmällisyys. Tämä naishahmo symbolisoi Garcia Sanabrian pormestariaikana toteutunutta hedelmällisyyttä, eli hänen kaupungin ja sen asukkaiden hyväksi tekemiään tärkeitä uudistuksia ja parannuksia.

Puiston Calle Pilarille aukeavalla, itään suuntautuvalla pääsisääkäynnillä tulijaa tervehtii Tanskan konsulin vuonna 1961 Santa Cruzin kaupungille lahjoittama kukkakello. Kellotaulun kukat vaihdetaan aina sesongin mukaan, joten kello on aina uuden ja tuoreen näköinen.
Vuonna 2004 puiston todettiin olevan perinpohjaisen uudistuksen tarpeessa. Korjaus- ja parannustyöt kestivät kolme vuotta. Puistosta karsittiin pois villiintyneitä pensaita, parannettiin maaperää ja korvattiin asfalttikäytäviä hiekalla. Näkyvyys puiston sisällä parani huomattavasti, kasvit ja veistokset pääsivät oikeuksiinsa.
Suurin osa puiston nykytaiteen veistoksista on peräisin Kansainvälisestä veistonäyttelystä kadulla, vuosien 1973 ja 1974 vaihteessa. Tämän näyttelyn järjestivät Santa Cruzin kulttuuridelegaatio ja Kanarian arkkitehtien järjestö. Tärkeä henkilö tässä yhteydessä oli tunnettu taidekriitikko Eduardo Westerdahl.

Tämän näyttelyn tarkoitus oli antaa kansalaisille mahdollisuus nauttia taiteesta ympäristössään. Kolmiulotteiset veistokset sijoitettiin ulkoilmaan ja kaduille.
Tästä näyttelystä puistossa on jäljellä parisenkymmentä työtä.


 Siellä voi kohdata kopion kuuluisan tenerifelaisen surrealistin Óscar Domínquiezin ”Kissasta” (El Gato). Alkuperäinen työ on Etelä-Ranskassa.

Puistosta löytyy myös kuvanveistäjä Eduardo Paolozzin ”Kunnianosoitus Gaudille” (Homenaje a Gaudi) Työ muodostuu betonisista ontoista lohkareista, jotka muodostavat erimittaisia ja eri tasoilla sijaitsevia ”tunneleita”. Tämä taideteos on osa lapsille omistettua puistoa, ja lapset todella rakastavat kiipeillä ja ryömiä ”tunneleiden” sisällä ja päällä.

Espanjalainen kuvanveistäjä Pablo Serrano (1910-1985) loi ”Kunnianosoituksen Kanarian saarille (Homenaje a las Islas Canarias). Kysymyksessä on arkkitehtoninen ryhmä joka muodostuu seitsemästä erikokoisesta betonilohkareesta, seitsemästä suuremmasta Kanarian saaresta. Lohkareet ovat sijoitettu vulkaanisen purkauksen muotoon, samaan tapaan kuin saarten arveltiin aikoinaan nousseen merenpohjasta. Betonilohkareiden pinnoilla on kämmenjälkiä ja fossiilien hahmoja. Teosta ympäröivät pienet kivilohkareet symbolisoivat tulivuoren purkauksen yhteydessä syntyvää epäjärjestystä.

Puiston uudistamisen yhteydessä sen lähinnä Mencey hotellia olevasta nurkkauksesta löytyi merkillinen istutelma. Jotkut arvelevat sen olevan muisto Santa Cruzin vapaamuurariryhmän aktiviteeteistä joskus 1800-luvulla Tässä nurkkauksessa kasvaa suuri Ceiba-puu.

Mayojen kertomuksessa sanotaan: ”Sitten suuri Äiti Ceiba pystytettiin keskustaan muistoksi maailman tuhosta.” Ceiba puu on valtava puu, jota kasvaa erityisesti Guatemalassa, missä sitä edelleenkin palvotaan pyhänä. Se yhdistetään siellä suureen vedenpaisumukseen, joka vei mukanaan Keski-Amerikan ensimmäiset kulttuurin perustajat Itzamnan ja Ixchelin.

García Sanabrián puistossa Ceiban ympärille on istutettu neljä palmua, jotka ovat täsmälleen yhtä kaukana, keskipisteenä olevasta Ceibasta ja toisistaan, muodostaen eräänlaisen pylväikön. Santa Cruzin toinen Ceiba puu löytyy Avenida de Asuncionin ja Calle San Sebastianianin risteyksessä sijaitsevasta Viera y Clavijon kulttuuripuistosta. Tämä puisto on tällä hetkellä suljettu korjaustöiden vuoksi.

Toisessa päässä García Sanabrian puistoa, lähellä Calle Numanciaa on tuoksujen tarha, joka sisältää paljon erilaisia lääke- ja mausteyrttejä. Myös tällä paikalla on ”veistos”, eräänlainen valkoiseksi maalattu labyrintti, joka on omistettu Francisco Borgesille (joka on veistoksen ”Fecundidad” tekijä).
Näiden kahden äärinurkkauksen välille mahtuu mm. kaktuspuisto.

Osaa puiston käytävistä kattaa vihreän holvikaaren tavoin käytävän päälle kaartuvat rottinkipensaat. Nämä rottinkipensaat kurottelivat ennen ylös kohti taivasta. Sen jälkeen kun niiden alapuolella olevan käytävän asfalttipinta korvattiin hiekalla, rottinkipensaat jäivät käytävän yläpuolelle. Ilmeisesti ne eivät kestäneet asfaltista hohtavaa kuumuutta, vaan pyrkivät pääsemään siitä mahdollisimman kauas. Puiston romanttinen vaikutelma on nykyään aivan toisenlainen kuin aikaisemmin näiden kaarien ansiosta.

Puistosta löytyy myös penkkiryhmä, jonka selkänojia koristavat saaren alkuperäisasukkaiden guanchien elämää ja saaren valloitusta esittävät kaakelilaattamaalaukset
Se mikä puistosta mielestäni puuttuu, naisen silmillä katsottuna, ovat nimeltä mainitut naiset. Kaikki käytävät ovat omistettuja tärkeille miehille, samoin kuin patsaat, jotka mainitaan puiston reittiluettelossa. Lähellä lasten leikkikenttää on tosin erään naisen muotokuva, mutta häntä ei löydy puiston virallisesta patsasluettelosta.

Tämä nainen on Leonor Perez Cabrera. Hän syntyi Santa Cruzissa ja kuoli Cubassa. Hän muistuttaa saariston historian niistä vaiheista, jolloin suuret kanarialaisten ryhmät syystä tai toisesta joutuivat jättämään kotisaarensa ja muuttamaan uuteen maailmaan paremman elämän toivossa.
Viheralueena García Sanabrian puisto on todellinen Santa Cruzin vihreä keuhko, ihanteellinen kaupunkilaisten vapaa-ajanviettoon ja lepoon tarkoitettu alue. Puistossa pidetään toukokuun alussa viikon kestävä kukkanäyttely.

Turisteille puisto tarjoaa kasvirunsautensa maailman eri kolkista. Ja veistoksia katsellessa voi muistella, että surrealismi, kuten aikoinaan valistuksen aika, tulivat Tenerifelle vuosia ennen kuin ne saavuttivat Espanjan mantereen.

Calle Pilarin puoleisella sivulla, hieman ennen ”kukkakelloa”, on kahvila ja myös vessat. Kahvilasta voi ostaa yhden euron hintaisen lipun puistoa kiertävään valkeaan ”junaan”.



Useat puutarhan kasveista löytyvät kuitenkin suomenkielisestä Multikustannuksen julkaisemasta Lomakasvio kirjasta

Kuviani puistosta

© Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Tenerifen pùutarhoista






La Orotavan satavuotiset puutarhat Victorian puutarhat - Jardin Victoria ja Hijuela de Jardin Botanico

Victorian puutarhat - Jardin Victoria
Puutarhan näkeminen ensimmäisellä kerralla oli todellinen elämys, vaikka en sillä hetkellä tiennyt mitään sen symboliikasta tai historiasta. Satuin ”törmäämään” siihen La Orotavassa kävellessäni. Terassit kukkineen, istutusten reunustamat käytävät, mahtava rautaportti ja korkealla taivaanrannalla häämöttävä valkoinen rakennus houkuttelivat astumaan sisään. Käytävien kuviot ja rakennuksen seinissä, pilareissa ja ovissa olevat symbolit haastoivat tutkimaan paikan historiaa ja tulemaan kerran toisensa jälkeen puutarhaan.
Vähitellen pääsin yhden Tenerifen modernien maagisten paikkojen symbolien merkityksen maailmaan.
Tällä puistolla on julkisesti tunnustettu vapaamuuraritausta. Sen symbolinen arvo on erittäin suuri

Victorian puutarha on Kanarian saariston ainoa vapaamuuraripuutarha.Tyyliltään se on useiden eri tyylien synteesi. Siinä yhdistyvät itä ja länsi.

La Orotavan kaupunginhallituksen julkaisemassa esittelyssä ei vapaamuurarius tule erityisemmin esille. Sen sijaan siitä kerrotaan toisissa yhteyksissä.

Puiston historia on täysin kytketty Tenerifen vapaamuurarien historiaan. Vapaamuurarius sai jalansijaa Kanarian saarilla 1800-luvun loppupuolella.

Puutarhan silloisen maa-alueen omisti Ponten perheeseen kuuluva La Quinta Rojan VIII markiisi Diego Ponte y Castillo. Hän toimi aktiivisesti vapaamuurariliikkeessä ja oli mm. jäsen Orotavan loosissa Grupo Masón Simbólico Valle de La Orotava. Kun markiisi kuoli, Orotavan kirkon edustajat eivät halunneet haudata häntä kirkolliseen maahan näiden vapaamuurariyhteyksien takia.

Ranskalainen arkkitehti ja vapaamuurari Adolphe Coquet oli tullut Tenerifelle vuonna 1882. Diego Ponte y Castillon äidin, Doña Sebastiana del Castillon pyynnöstä hän suunnitteli markiisiin hautapaikaksi mausoleumin ja puutarhan sen ympäri. Tosin markiisia ei koskaan haudattu tämän puutarhan ylimmällä tasolla sijaitsevaan mausoleumiin, koska Roomasta annettiin lupa hänen hautaamiseensa kristillisellä tavalla.

Puutarha oli jossain vaiheessa ilman hoitoa. Ja jossain vaiheessa nälkävuosien aikana sitä käytettiin syötävien vihannesten ja juuresten viljelypuutarhana.

Jossain vaiheessa puisto siirtyi La Orotavan kaupunginhallituksen omistukseen.
1990-luvulla orotavalainen suunnittelija uskontojen erikoistuntija José Juan Perera Baván sai kaupunginhallitukselta tehtäväksi suunnitella puutarhan kunnostamisen. Tehtävään kuului myös teemapuiston suunnitteleminen puisto yhteyteen.

Perera paneutui tehtäväänsä erittäin syvällisesti. ja kiinnostui puutarhasta. 1990-luvun puolessa välissä belgialainen arkkitehti Etien Saraswati kertoi hänelle puutarhan todellisesta tärkeydestä. Saraswatin antamat tiedot vahvisti vielä filosofian tohtori Mataji Nirmala Devi, joka oli ehdolla Nobelin rauhan palkinnolle.

Perera suunnitteli puistoon projektin, johon kuului maailman suurin perhostalo. Hän esitteli projektin kaupunginhallitukselle. Valittavasti mitään näistä suunnitelmista ei ole toteutettu, Tosiasiassa puutarhassa viime vuosina tehdyt muutokset ovat huonontaneet alueen merkitystä, sekoittaneet sen tarkoin suunnitellun symbolisen rakenteen. Töiden edistyessä puutarhan alkuperäinen rakenne ja symbolien yhtyeenliittyminen alkoivat vähitellen hävitä.

Siitä huolimatta Perera jatkoi olemassa olevan materiaalin tutkimista. Hänestä kehittyi vähitellen alueen symboliikan luultavasti parhaiten tunteva henkilö. Perehtyessään puutarhaan, hän yllättyi suuresti todetessaan kuinka paljon salaisuuksien avaimia sinne oli kätketty.

Pereran pyrkimyksensä on ollut esittää alueen todellinen arvo ja sen vastuuton hoito. Hän haluaa myös sitä esitettävän turisteille arvonsa mukaisesti.

Pereran yhteenveto on eittämätön Useat historioitsijat vahvistavat suuren osan hänen väitöksistään. Niissä todetaan Victorian puutarhan erityisluonne Espanjassa ja Euroopassakin symbolisena alueena, missä yhtyvät useiden kulttuurien ja uskontojen tuhatvuotiset tiedot.

Pereran mukaan tämä puisto on tuntematon jopa suurelle osalle historioitsijoita

Luonnollisesti puutarha on selvästi vapaamuurariuden vaikutuksen alainen, sellaisena kuin se esiintyy useissa muissa kulttuureissa. Symbolit palvelevat universaalista kieltä yhdistäen kulttuureita, joita erottaa etäisyydet ja vuosisadat. Tässä puutarhassa symboleja on runsaasti ja jokainen on sijoitettu paikoilleen täysin tietoisella tavalla. Siitä syystä on Pereran mielestä mahdotonta hyväksyä sitä, että joidenkin paikkaa on vaihdettu, tai ne ovat hävinneet. Myös istutuksia on muutettu ja samalla tuhottu niihin liittyvä symboliikka. Perera toteaa, että kaikkeen mikä puutarhassa esiintyy liittyy monikultturellinen sisältö, minkä voi vahvistaa tutkimalla mitä tahansa symbolikirjaa.Pereralle oli alusta saakka selvää, että kysymyksessä oli ”temppeli vuoren laella”, samantyyppinen kuin aikoinaan Mesopotamiassa, Egyptissä, Intiassa, Kiinassa ja esi-kolumbukselaisessa Amerikassa.

Puutarhassa oli seitsemän porrasterassia, mitkä muiden asioiden lisäksi vastaavat sateenkaaren seitsemää väriä, seitsemää chackraa ja oktaavin seitsemää nuottia. Nämä rakennelmat vastaavat maan ja taivaan yhdistymistä (mikro/makrokosmos), joiden mystisen keskusta on kukkulan laella, tässä tapauksessa mausoleumi.







Perera aloitti analysoimalla puutarhan sisäänkäynnin portin, joka nykyään on sijoitettu ylemmäksi puistoon, kuin koristeeksi. Portissa esiintyy useita symbolisia hahmoja, groteskeja, myyttisiä eläimiä, spiraaleja, kaduseus-sauvoja ja Elämän puu, sielu tai sisin olemus. Hän muistuttaa, että tästä samasta asiasta puhuvat omalla tavallaan roomalaiset, keltit (Graalin malja) budistit, kristityt, kiinalaiset, islamin mystikot, eli sufit, hindut, ja jopa nykyinen lääketiede, joka puhuu sympaattisesta ja parasympaattisesta järjestelmästä ihmisen kehossa.


Pereran mukaan tämä portti seurasi vapaamuurareiden 900-luvulta saakka rakentamien kristillisten katedraalien kaaria, jotka päätyivät temppelin alttariosalle.

Hänen yhteenvetonsa Victoria puutarhasta on se, että tämä puutarha kuvaa Elämän Puuta. Sen vahvistavat hänen mukaansa kryptaan johtavat kolme käytävää; sivukäytävät vastaavat alitajuntaa ja ylitajuntaa, keskeinen käytävä vastaa tietoista tajuntaa.

Seuraavaksi Pereran tutki jokaisen terassin ja niihin liittyvät symbolit.

Tärkeimpinä esiintyvät ympyrät toisen ympyrän keskellä. Nämä ympyrät tehtiin meren rannalta tuoduista veden hiomista kivistä. Niiden kuvio vastaa monikulturellista ”Luomus tai Alkusysäys” käsitettä. ”Kolmijakoiset” figuurit vastaavat maa ja taivas yhteyttä. Niitä esiintyy runsaasti esim. tiibetiläisten ja hindujen symbolikielessä. Puutarhassa on ympyränmuotoinen suihkulähde jolta lähtee neljä käytävää, jotka puolestaan symboloivat Paratiisin puutarhaa.

Perera huomioi myös penkkien sivuissa esiintyvät kuviot, joista jotkut ovat hävitetyt.
Niistä löytyy kivistä valmistettuja tähtiä, jotka esittävät sielua. Mausoleumin alapuolella olevassa keinotekoisessa luolassa oli aluksi joutsen ja kilpikonna, jotka kuvaavat kehitystä taantumisen ja surkastumisen asemasta. Ne ovat nykyään siirretyt yhteen suihkulähteeseen.

Puutarhan kapea portti, johon liittyy risti, kuvaa Jeesusta, Elämän Puu mausoleumin ovessa, ja siihen liittyvät ”Omega” kuvaavat ”Taivaan valtakuntaa” , samalla tavoin kuten Jeesus sanoi” minä olen Alfa ja Omega, alku ja loppu”.

Nämä kaikki täydensivät puutarhan symbologiaa, joka kenties halusi paikoittaa puiston myyttisen paratiisin salaisen merkityksen, kuten esim. Autuaiden (Hesperian) puutarhan, jossa kasvoi kultainen omena. Itse asiassa tämä ei ole mikään muin kuin alkemistien ja filosofien kivi, joka muuntaa maallisen jumalaiseksi.

Samalla kun puutarhan ”kunnostustyöt” edistyivät Perera päätti ryhtyä kertomaan puutarhasta julkisuudelle. Hän pyysi myös Kanarian paikallishallitusta julistamaan puutarhan Yleiseksi Kulttuurimuistomerkiksi (BIC = Bien de Interés Cultural), mikä sitten tapahtuikin.

Tämän onnistumiselle oli erittäin tärkeää myös erittäin tunnetun ja arvostetun kanarialaisen historioitsijan Manuel Hernández Gonzalezin panostus. Professori Hernández on kirjoittanut tusinoittain kirjoja saariston historiasta. Hän ei ainoastaan tukenut Pereran teesejä, vaan hän on esittänyt myös omia näkemyksiään ja rikastuttanut työtä tukemalla myös taistelua symbolisten arvojen takaisin paikoilleen laittamisesta tähän valtavaan puutarhaan.

Kirjallisia lähteitä:
José Gregorio González: Canarias Mágica:
La Orotavan kaupunginvaltuuston julkaisema esite
Alvaro Moralesin kirjoittama artikkeli internetissä

Kuvia puutarhasta


Teksti:© Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan


Orotavan pistokas
Victorian puutarhan vieressä on toinen lähes samanikäinen puutarha. Noin sata vuotta sitten Puerto de la Cruzin kasvitieteelliselle puutarhalle perustettiin ”pistokas” ylös La Orotavaan. Victorian hyvin leikattujen puiden ja pensaiden jälkeen tämän puutarhan yleisvaikutelma vastaa enemmän rehevää viidakkoa.

Orotavan puutarha ”Hijuela del Botanico” – eli Kasvitieteellisen puutarhan pistokas, sijaitsee Orotavan kaupungintalon takana. Alkujaan se oli fransiskaaniseen järjestöön kuuluvien clarissa nunnien luostarin puutarha. Tämä San Josén luostari revittiin vuonna 1868.

Karkeasti jaoteltuna voisi sanoa, että puut ovat Puerto de la Cruzissa ja pienemmät kukkaset La Orotavassa. Tosin La Orotavan puistossa on myös joitain suurempia kasveja, mm. satavuotinen lohikäärmepuu – joka itse asiassa on liljakasvi.

Tämä 4000 m2 ”pieni” puutarha on hiljattain saanut uuden ”arvonimen”. Siitä on tullut BIC (Bien de Interés cultural – kulttuurikohde) sarjassa Jardin Artístico – taiteellinen puutarha. Tämä prosessi aloitettiin jo vuonna 1980 – joten aikaa on mennyt miettimisessä. Vuonna 2004 Saarihallinnon historiallisten perinteiden komitea alkoi tutkia asiaa ja viimein päätös tehtiin.. Syynä tähän arvonnousuun oli mm. se, että oli tärkeää vahvistaa puiston säilyttäminen, paitsi kasvien, myös puutarhan visuaalisen ulkomuodon vuoksi.

Puutarhan osoite on: Calle Tomás Pérez 1
Aukioloajat: 09.00 – 14.00 arkipäivinä

Puutarha on suljettu lauantaisin, sunnuntaisin ja kanarialaisina juhlapäivinä.

En ole tavannut kasviluetteloa tämän puutarhan kasveista. Useat puutarhan kasveista löytyvät kuitenkin suomenkielisestä Multikustannuksen julkaisemasta Lomakasvio kirjasta

Kuvia puutarhasta

Tekst© Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan


Tenerifen pùutarhoista



Tenerifen puistoista ja puutarhoista

Puistot ja puutarhat heijastavat aikansa tärkeinä pidettyjä asioita. Niihin kätkeytyy ja kytkeytyy filosofiaa, uskontoa, luonnonsuojelua, estetiikka, geometriaa, ja monia, monia muita asioita.

Kun aloitin Tenerifen julkisissa puutarhoissa kiertämisen, en ajatellut juuri muuta kuin mahdollisuutta istua hetken esimerkiksi Garcia Sanabrian puistossa Santa Cruzissa. Tuntui hyvältä istua jonkun puun varjossa, kuunnella suihkulähteen solinaa ja lintujen laulua vaikka taustalla kuuluikin liikenteen melu.
Vasta vähitellen aloin katselle puutarhoja ja niiden tarjontaa uusin silmin.

Puutarhat ovat nimensä mukaisesti ihmisten luomia tarhoja, joissa on erilaisia kasveja ja usein eläimiä tässä keinotekoisessa luonnossa. Ihmisten luomuksina ne vastaavat luojansa näkemystä siitä mikä on kaunista, eksoottista, tarkoituksenmukaista jne. Myös ekonomiset asiat ovat tärkeitä puutarhan luomisen yhteydessä. Sama pätee yleensä myös puistojen suhteen.

Garcia Sanabrían puisto Santa Cruzissa oli se, mihin ensiksi kiinnitin huomioni. Ja seuraava puisto oli Puerto de la Cruzin kasvitieteellinen puutarha. Tässä viimeksi mainitussa kiersin katsomassa jokaisen puun – kasviluettelon puuttumisen vuoksi – etsien mayojen pyhää Ceiba puuta. Tämä puu tunnetaan myös kapokki-puun nimellä. Tunteeni sanoi, että sellainen täytyy olla jossain saarella. Ja suureksi yllätyksekseni se löytyi Garcia Sanabrian puistosta. Toinen Ceiba puu on Viera y Clavijon puutarhassa, mutta se on toistaiseksi ( keväällä 2009) suljettu korjaustöiden takia.

Näissä puutarhoissa on todella mahdollista tehdä maailman ympärysmatkoja lyhyessä ajassa. Jokainen puu sisältää muiston siitä ympäristöstä, jossa se alun pitäen kasvoi, samalla kun se asettunut paikoilleen ja sopeutunut tähän uuteen ympäristöönsä. Puut ovat vähän kuin Kanarian ihmiset. Heidänkin alkuperänsä on jossain muualla. Heidät on ”istutettu” enemmän tai vähemmän vapaaehtoisesti joskus, ja vuosisatojen kuluessa heistä on tullut ”paikallisia”.

Uusinta, tosin jo lähes 40-vuotista - menneisyyttä, edustaa Puerto de la Cruzin Loro Park, eli ”papukaijapuisto”. Olen vieraillut siellä useita kertoja, viimeksi syksyllä 2009, mutta koska tästä alueesta on olemassa hyviä esitteitä, olen valinnut jättää siitä kirjoittamisen - ainakin toistaiseksi.
Muita vastaavan tyyppisiä puistoja ovat mm. Icod de los Vinoksen perhospuisto, Aronan ”kotkapuisto”, ja Playa de las Americasessa hiljattain avattu uusi ”vesimaailma” eli Siam puisto.

Niissä kaikissa on tämä mielestäni Kanarialle ”tyypillinen” maailmanlaajuisuus mukana. Puistoissa ja puutarhoissa tarjoillaan ikään kuin maistiaisia monesta asiasta, jonka nähdäkseen joutuisi matkaamaan monessa maanosassa. Puut ja kasvit tarjoamat tämän visuaalisen vaikutelman. Linnunlaulu helisee korvissa. Kukat tuoksuvat. Mutta – jos joskus on kävellyt oikeassa viidakossa, huomaa, ettei taustalla kohiseva liikenteen humina korvaa viidakon eläinten aikaansaamaa ”taustameteliä”. Näissä puistossa eivät huutele oksilta toisille hyppäävät apinat tai uhkaavilta kuulostavat suurinokkaiset tukaanit.

Nämä miesten luomat puistot ja puutarhat ovat todella näkemisen arvoisia. Mutta on hyvä pitää mielessä, että saariston oma kasvimaailma tarjoaa sitä, mikä on erikoista juuri tälle maailmankolkalle.

Kun saaret aikoinaan valloitettiin, eri alojen ”ulkomaiset” tiedemiehet tulivat tutkimaan muun muassa niiden erikoista luontoa, kasvi- ja eläinmaailmaa. Espanjalaiset tiedemiehet matkustivat tällöin Espanjan uusiin alusmaihin, mm. Uuteen Espanjaan (nyk Meksiko). Kesti satoja vuosia ennen kuin he alkoivat nähdä kanarialaisen kasvimaailman erikoisuuden. Suuri kiitos tästä heidän silmiensä avaamisesta kuuluu ruotsalaissyntyiselle Eric Ragnar Sventeniuksella, joka vaikutti erittäin aktiivisesti saarilla vuosien 1943 ja 1973 välillä.

Kanarian saariston erikoinen kasvimaailman on edelleen olemassa, tosin päivä päivältä kasvan häviämisuhkan alaisena..

(Elokuu 2009) © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan


Tenerifen pùutarhoista: