Iloitsemassa Santa Cruzin karnevaalitalossa

Kuinkahan usein opintokäynnillä mieleen tulee laulu "ja meillä kaikilla oli niin mukavaa..."  vaikka kyseessä ei ollutkaan Putte-Possun nimipäivä. Olimme Santa Cruzin vasta-avatussa Karnevaalitalossa - Casa del Carnaval.  Karnevaalit ovat itseasiassa uskonnollinen  juhla taustaltaan, mutta siitä kukaan ei puhunut mitään, tuskin lienee edes muistanut tai ajatellut.

Kun sain kutsun vierailulle Karnevaali taloon, aloin ihmetellä. Miten voi olla niin, että en ole koskaan kuullut siitä. Syy selvisi vierailun alussa. Talo on avattu vasta heinäkuussa 2017. Taloa ei haluttu kutsua museoksi, vaikka se on osin sitäkin. Siellä halutaan tarjota mahdollisuus erilaisiin askarteluverstaisiin ja kokemuksiin. Senkin saimme todeta - nauroin vielä illallakin.

Tenerifen karnevaalithan kuuluvat maailman suurimpiin. Ne otettiin mukaan Guinesin ennätysten kirjaan vuonna 1987, kun yli 40 000 osallistujaa juhli yhdessä Santa Cruzin härkätaisteluareenalla. Areena  on edelleen olemassa, jo kauan ilman härkätaisteluja, ja mietitään mitä sille tehtäisiin, vai purettaisiinko se.  Karnevaalien keskuspaikka on siirtynyt aivan muualle.

Ennen vierailun alkua juttelin jonkun aikaa naisen kanssa, joka sitten esitteli talon meille. Hän kertoi, että toistaiseksi, muutamia kuukausia vielä, sisäänpääsy- maksua ei ole. Ja miten suuri siitä tulee, sitä hän ei tiennyt. Saariston vakinaiset asukkaat maksavat luonnollisesti vähemmän kuin muut kävijät.  Tilat on olemassa kahvilallekin, mutta  se ei ole vielä aivan valmis.  Talosta kerrotaan  turistiaktiviteettien järjestäjille.. Ensimmäisiä risteilyvieraita odotetaan lokakuussa. Talon ulkopuolelle on varattu tilaa turistibusseille.

Me, Kulttuuriyhdistys Tu Santa Cruz jäsenet, olimme paikalla jo kun talo avattiin aamulla. Oppaamme kulki kanssamme ensimmäisen puoli tuntia ja kertoi näyttelyistä ja esillä olevista tavaroista. Osa näyttelystä jää vakinaiseksi, osa vaihtuu, esim. karnevaalikuningattareen liittyvät asiat vaihtuvat, silloin kun karnevaalikuningatar vaihtuu..

Jokainen karnevaali saa oman julisteensa. Vanhimpia oli aikaisemmin säilytetty kaupungin taidemuseossa - Museo de las Bellas Artes. Nyt ne oli tuotu tänne, ne mitkä vielä olivat olemassa. Aivan varhaiset julisteet kertoivat "talvijuhlista" - Fiestas de Invierno, eli muistutus siltä ajalta, jolloin karnevaalit olivat diktatuurin aikana kielletyt (1961-1976) . Mielenkiintoinen pikkujuttu oli mielestäni kuulla, että Lanzaroten kuuluisa taiteilijahahmo Cesár Manriqúe oli joskus ollut osa valintatuomaristoa. Eteisaulan seinällä riippuu myös hänen julisteensa vuodelta 1985. Noin yleensä, oppaamme korosti, julisteet ovat saarten kuuluisien nykytaiteilijoiden töitä. Eli taidenäyttely eteistiloissa.

Vuodet 2018 karnevaalien juliste-ehdotukset olivat esillä huoneen  "Salón se Ensayos y Actividades" takaseinällä

 

Pysähdyimme katsomaan karnevaaliasuista nukkea, jonka puku oli koristelulte monilla suurilla suljilla. Tässä kohti on suunniteltu, että otettaisiin ryhmäkuvia käviöistä, minkä mekin teimme.

Seuraavaksi astuimme saliin "Salón se Ensayos y Actividades". Tämä oli eräänlainen museokokoelma aikaisemmista käytetyistä asuista ja varusteista. Kaikki tässä huoneessa olevat esineet ja puvut ovat eri ihmisten antamia lahjoituksia.

Siellä on aivan ensimmäisenä ovensuussa 1960 luvulla käytetty, ja edelleen toimiva, Paksukaisen ja Ohukaisen auto. Siellä on esittelylehtisiä ja pieniä laulukirjaja. Seinillä on tekstejä, joista käy ilmi, mikä on minkin "osa-alueen" merkitys - esim. murgat - comparasas, jne (olen kertonut niistä artikkelissani, linkit artikkelin liopussa) Esillä on asuja, jotka kuuluivat aikoinaan kuuluisille hahmoille.

Täällä on esillä myös karnevaalikuningattaren ja perintöprinsessan "kunniasauvat". Ne lainataan heille karnevaalien ajaksi.

Muutamia Karnevaalikuningattaren asuja on säïlytetty.  Kuulimme myös, että yleensä esim. karnevaalikuningattaren puku voi maksaa 6000 € - 30 000€. Varustuksesta otetaan "kiertoon" niin paljon kuin voidaan, siksi näitä asuja ei yleensä ole mahdollisuutta nähdä myöhemmin. Poikkeuksena on vuoden 1987 karnevaalikuningattaren asu ja pari muuta. Niitä katsellessan voi vain todeta, että aikaisemmat asut olivat aika vaatimattomia nykyisiin luomuksiin verrattuina. .

Esillä on muutamien vuosien karnevaalikuningattarien asujen pienoismalleja.

"Nuestro Carnaval" hallissa on kokoelma erilaisia fantasia asuja. Siellä on myös mahdollisuus katsella lyhyitä videokoosteita ja valtavan kokoinen TV-näyttö, jolla esitellään karnevaalien eri vaiheita.

"Taller y diversión" huoneessa on kävijöiden mahdollisuus leikkiä karnevaaleja.  Siellä on erilaisia vaatteita, niin suurille kuin pienillekin, ja erilaisia päähineitä. Sinne on rakennettu pieni teatterilava, jolle voi sitten mennä esittelemään "karnevaali-itsensä". Siellä mekin päästimme sisäisen lapsen valloilleen. Emme `pukeutuneet",  mutta päähineet ja erilaiset höyhenkoristeet olivat suosittuja. Keräännyimme sekä yksin että yhdessä näyttämölle kuvattavaksi.

Hauskaa, tosi hauskaa, se huipennus, todella kuin Putte Possun nimipäivä.

Totesin vierailun päätteeksi, että vaikka olen ollut katselemassa useita karnevaalikulkueita, nähnyt joitain juttuja TVstä, en vielä koskaan ollut  tajunnut yhtä syvällisesti karnevaalin henkeä kuin täällä..

Karnevaalitaloon kuuluu myös arkisto, joka on tarkoitus avata 2018. Tutkijoille ja kiinnostuneille. Kerättyä tietoa  karnevaaleissta, niiden taustasta ja historiasta ..


Kuvani vierailusta 

Aikaisemmat karnevaaleista kertovat artikkelini:
Yleistietoja karnevaaleista ja paastosta
Karnevaaleista Tenerifellä ja muilla Kanariansaarilla 

www. casacarnavalsantacruz.com

Karnevaalitalon osoite: Calle Aguere 17. Sinne on helpointa kävellä Puente Serradorin Kauppahallin Nuestra Señora de África puoleisesta päästä vasemmalle laskutuvia portaita alas Barranco Santosin viereiselle kadulle. 

Katu päättyy Karnevaalitalon portille.

Syyskuu 2017, © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Yleistietoja karnevaaleista ja paastosta

Päivitys syyskuussa 2017 


Arvelen, ettei monikaan nykyaikana liitä karnevaaleja mihinkään kirkolliseen toimintaan. Karnevaalien ajankohdan päättäminen riippuu kuitenkin täysin kirkollisen kalenterin pääsiäisen sijoittumisesta. Samalla voi myös muistaa, että roomalaiskatolisen uskonnon harjoittamisen piirissä useimmat vuotuiset juhlat sijoittuvat ajankohtiin, jolloin jo pakanallisina aikoina juhlittiin jotain, tai joilla on olemassa myös pakanalliset perinteet, niin ilmeisesti myös karnevaaleilla.

Varhaiset karnevaalien nimitykset liittyivät  tapaan valmistautua pitkään paastoon juhlimalla ja syömällä. Ennen kristinuskon tuloa juhlittiin sen sijaan talven loppumista.

Ei ole olemassa mitään aivan selvää tietoa siitä,  mistä sana ”karnevaalit” on peräisin.  Arvellaan kuitenkin, että sen alkuperä olisi keskiajan latinan sanoissa ”Carne” ja ”levare”, mikä tarkoittaa suurinpiirtein ”lihan jättämistä”, eli juuri paastoon siirtymistä.

”Jo muinaiset roomalaiset” - antiikin historioita.

Karnevaalien edeltäjiä vietettiin Kaksoisvirtain maissa jo 5000 vuotta sitten. Vanha babylonialainen kirjoitus noin 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kertoo, että pappikuninkaan Gudean aikana vietettiin seitsemän päivää kestäneitä juhlia uuden vuoden jälkeen jumaluuden symboolisena häidenvietto aikana. Kirjoituksessa todetaan seuraavaa: ”Tänä päivänä ei jauheta viljaa. Orjatar on tasavertainen herrattaren kanssa, ja orja tasavertainen herransa kanssa. Mahtavia ja alhaisia kunnioitetaan yhtä paljon.” Tässä yhteydessä toteutettiin ensimmäisen kerran samanarvonperiaatetta juhlimisen yhteydessä. Tämä periaate vallitsee edelleen karnevaalien aikana.

Aikaisemmissa Välimeren maissa vietettiin juhlia, jotka liittyivät luonnon heräämiseen keväällä. Egyptissä juhlittiin Isisjumalattern kunniaksi. Kreikkalaiset juhlivat Dionysos jumalaansa.

Roomalaiset juhlivat 17. – 19. joulukuuta välisenä aikana saturnaaleja Saturnusjumalan kunniaksi. Tähän juhlimiseen liittyi se, että kaikki yhteiskuntaluokat olivat keskenään  tasa-arvoisia, ja kaikki kutsuttiin tähän yhteiseen juhlintaan. Orjat ja herrat vaihtoivat rooleja keskenään. He istuivat yhteisten myrttiseppeleillä koristeltujen pöytien ääressä, juoden ja syöden  sydämen halusta. Tänä aikana he puhuivat vapaasti keskenään ja heittelivät toistensä päälle pieniä ruusunkukkia.

Tästä vanhojen roomalaisten ruusujen heittelemistavasta on luultavasti peräisin nykyisinkin tunnettu tapa heitellä konfetteja joidenkin juhlien yhteydessä. Roomalaisilla oli myös kulkueita, joissa vedettiin koristeltuja vaunuja.

Joissain yhteyksissä arveltiin kelttiläisten vanhojen riittien vaikuttaneen karnevaalien viettotapoihin. Nämä riitit liittyivät siirtymiseen kylmästä talvijaksosta lämpimään ja hedelmälliseen kesäjaksoon. Talvi pyrittiin ajamaan tiehensä siten että väki pukeutui hurjiksi luonnonhengiksi, hakaten kepillä ympärilleen ja pyörittäen jänisräikän tapaisia laitteita metelin aikaansaamiseksi. Jotkut ovat tosin sitä mieltä, että nämä riitit liittyvät niin kaukaiseen aikaan, etteivät ne enää voi olla kansan muistissa, eivätkä niin ollen voi olla karnevaalijuhlien esikuvia.

Keskiajan Euroopassa vietetiin tammikuun alkupäivinä ns. narrijuhlia 1200- luvulta 1600- luvun loppuun  Nämä juhlimiset tapahtuivat kirkon” ulkopuolella”.

Kirkko ja uskonto tulevat mukaan karnevaaleihin

Kevätpäivän tasaus ja sen jälkeinen ensimmäinen täysikuu ovat tärkeitä virstanpylväitä katolisen kirkon pääsiäisen sijoituksessa. Tämä pääsiäisen sijoitus puolestaan määrittelee paaston alkamisen ja samalla karnevaalien alkamisen.

Tästä pääsiäisen sijoituksesta on keskusteltu ainakin vuosien  325, 600 ja 1091 kirkolliskokouksissa. Ennen toista mainittua kirkolliskokousta tapahtui myös siirtyminen juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen kalenteriin. Se puolestaan aiheutti sen, että paikoin oli voimassa kaksi eri paaston alkamispäivää, riippuen siitä kumpaa kalenteria käytetiin. Tämä käytäntö oli voimassa vielä 1600-luvulla. Maalaisväestö aloitti vanhan kalenterin mukaisen paastonsa aikaisemmin kuin uutta kalenteria seuraava herrasväestö.

Nykyisten karnevaalien viimeinen päivä on ns. tuhkakeskiviikko.Se seuraa vuoden 1091 kirkolliskokouksessa tehtyä päätöstä  paaston alkamisesta tuhkakeskiviikkona, joka puoletaan määritellään lähtökohtanaan pääsiäisen sijoittuminen kirkolliseen kalenteriin.

Uudella ajalla.

Uskonpuhdistuksen mukana poistettiin protestanttisista maista pääsiäistä edeltävä paastoaika. Samalla hävisivät monet muut tähän paastoaikaan liittyvät tavat. Karnevaaleja vietetään tavallisesti roomalaiskatolisissa maissa, tai maiden roomalaiskatolisilla alueilla.

Tunnettuja karnevaaleja Kanariansaarten ulkopuolella ovat esim. Rio de Janeiron karnevaalit Brasiliassa, Venetsian karnevaalit Italiassa, Quebeckin karnevaalit Kanadassa, Stavelotin karnevaalit Belgiassa ja Cadizin karnevaalit Espanjassa. USA:n etelävaltioissa on myös karnevaaliperinne. Siellä käytetään ranskankielestä peräisin olevaa ilmaisua Mardi Gras (eli lihava tiistai).

Paastoajasta

Paastoajalla tarkoitetaan kristinuskossa seitsemän viikon mittaista aikaa ennen pääsiäistä. Tuhkakeskiviikko aloittaa siis paastoajan ja päättää karnevaaliajan.

Aikoinaan paastonaikana oli tärkeää pitäytyä lihansyömisestä työpäivien aikana. Tanssimisen ei myöskään katsottu kuuluvan paastoajan toimintoihin. Nämä tavat alkoivat höltyä 2000- luvulla. Kansantanssiesityksiä ei yleensä järjestetä paaston aikana.  

Peitetty risti on pääsiäisen symbooli. Roomalaiskatolisessa kirkossa paastoaika on myös katumusaikaa. Paaston aikana ei aikaisemmin nautittu lihaa, maitotuotteita, viiniä tai munia. Useat katoliset eivät syö paastoaikaan mitään makeisia tai käytä nautintoaineita, kuten esim. kahvia, teetä tai alkoholia. Sen lisäksi useat jättävät TV:n katselun, musiikin kuuntelun ja rajoittavat kapakoissa tai ravintoloissa käyntejään.

Sunnuntaisin ei tavallisesti noudateta paastoa. 

Uskovaiset pyrkivät noudattamaan paastoa ja käyvät ahkerammin jumalanpalveluksissa ja rukoustilaisuuksissa. Paaston aikaan kuuluu myös lähimmäisen rakkauteen kuuluvien toimintojen suorittamien ja almujen antaminen. Tämän tietoisen nautintojen rajoittamisen katsotaan kouluttavan henkeä. Koska paastoaika on katumusaikaa, järjestetään myös erityisiä katumusjumalanpalveluksia.

Katolisissa seurakunnissa voidaan järjestää yhteisiä solidaarisuusaterioita. Ruokavieraille voidaan kertoa esim. kolmannen maailman tilanteesta ja kerätä rahaa niissä toimiviin projekteihin. Paikoitellen järjestetään myös rahan keräämistä kolmannen maailman ihmisten auttamiseksi.

Paastoja esiintyy myös muissa uskonnoissa, kuten islaminuskoisten paastojakso Ramadan. Anglikaanit paastoavat myös, samoin ortodoksit ja jotkut prostestantit. Tosin paastolla voidaan myös tarkoittaa myös pääsiäistä edeltävää yleistä asketismia.

Tuhkakeskiviikosta

Tuhkakeskiviikko (latinaksi Dies Cinerum) aloittaa roomalaiskatolisen uskonnon alueilla 40 päivää kestävän paaston. Näíden päivien aikana paastoavien uskovaisten on tarkoitus muistaa ne 40 päivää, jotka Jeesus Raamatun mukaan vietti erämaassa paastoten ja rukoillen.

Tuhkakeskiviikon päivämäärä, samoin kuin muiden roomalaiskatolisten juhlien päivämäärät, päätetään siis liikkuvan pääsiäisen päivämäärien perusteella.

Tämän tavan mukaan tuhkakeskiviikko on 46 päivää ennen pääsiäissunnuntaita. Ensimmäinen mahdollinen tuhkakeskiviikon päivämäärä on 4. helmikuuta ja viimeisin mahdollinen päivämäärä on 10. maaliskuuta. Esim. vuonna 2014 tuhkakeskiviikko on 5. maaliskuuta. Vuonna 2015 se on 18.  helmikuuta. Vuonna 2016 Tuhkakeskiviikko on 10. helmikuuta.

Ortodoksissa uskonnossa ei tunneta tuhkakeskiviikkoa. Heidän paastoaikansa alkaa lauantaina seitsemäntenä viikkona ennen pääsiäistä.

Linkki kuviini: vierailu Santa Cruzin heinäkuussa 2017 avatussa Karnevaalitalossa - Casa de Carnaval 

Muut KanarianSaarten karnevaaleihin liittyvät artikkelini:
Karnevaaleista Tenerifellä ja muilla Kanariansaarilla
Iloitsemassa Santa Cruzin karnevaalitalossa

Helmikuu 2014 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Karnevaaleista Tenerifellä ja muilla Kanariansaarilla

Vuoden 1987 karnavaalikuningattaren asu

Päivitys syyskuus 2017

Tenerifen karnevaalit ovat  ainakin joskus (1987) olleet nimitetyt maailman suurimmaksi tanssifestivaaliksi Guinesin ennätysten kirjassa. 
Tätä suurta juhlaa valmistellaan saarella kuukausia. Karnevaalien päämaja on Santa Cruz de Tenerife. Karnevaaleja järjestetään sen lisäksi Puerto de la Cruzissa ja monessa muussa kaupungissa

Santa Cruzin karnevaalit julistettiin vuonna 1980 kansainvälisiksi turistijuhliksi. Vuonna 2000 kaupungista tuli maailman karnevaalipääkaupunki, Capital Mundial del Carnaval.

Karnevaaliaika on kytketty kirkollisen pääsiäisen ja sitä edeltävän paastoajan viettoon. Karnevaalien lopetus aloittaa paaston.

Ennen varsinaisia karnevaaleja aloitetaan esim. pukujen valmistus, ohjelmien valmistelu ja harjoittelu. Karnevaalikuningatar ja hänen ”hovineitonsa" valitaan, samoin eläkeläiskuningatar ja lapsikuningatar. TV, radio ja lehdistö seuraavat tapahtumia. Kaupalliset yritykset panostavat omiin juttuihinsa.

Karnevaalien alkuvaiheessa, perjantaina pidetään Esittelykierros, jossa ovat mukana mm. karnevaalikuningatar ja kunniamaininnan saaneet kaunottaret, itsekukin omassa ajoneuvossaan. Esittely kestäá noin 4 tuntia. Tämän jälkeen alkavat virallisesti karnevaalitapahtumat kaduilla.

Karnevaalikuningatar Las Palmas de Gran Canaria 1993

Karnevaalikuningatar Santa Cruz de Tenerife 2010 

Lauantai on yleensä omistettu tanssille ja tanssitapahtumille.

Sunnuntaina ja maanantaina on esiintymisiä eri näyttämöillä.

Varsinainen kohokohta on tiistai ja karnevaalien pääkulkue – El Gran Coso Apoteosis. Tässä kulkueessa on mahdollisuus nähdä uudestaan karnevaalikuningatar ja kunniamaininnan saaneet kaunottaret.  Näiden kaunottarien puvut voivat painaa jopa 150-200 kiloa, mistä syystä he eivät kävele, vaan seisovat vaunuissaan, missä vaatteille on tukirakenteita, jotka ”vähentävät” kuningattaren kannettavaksi tulevaa painoa. Pukujen mielikuvituksellisuus ja paino vaikuttavat lisääntyneet vuosien mittaan. Heidän lisäkseen kulkueessa tanssivat kaikki tanssiryhmät, ja vaeltavat muut ryhmät. Kulkueeseen voi mennä kuka tahansa, joka on pukeutunut ”joksikin”

Tähän tilaisuuteen tuodaan mm. bussilasteittain turisteja eri turistikaupungeista.. Varsinainen pääkulkue alkaa tavallisesti klo 16.00

Sardiinin hautajaisten "ylipapin" puku, Santa Cruz

Karnevaaliviikon lopettaa virallisesti Tuhkakeskiviikko

Sen kohokonta on ”sardiinin hautajaiset” Suuri joukko mustiin naisten vaatteisiin  pukeutuvia herroja, sardiinin leskiä, kulkee itkien suuren pahvista valmistetun sardiinin polttohautaustilaisuuteen. 

Sardiinin hautajaiset päättävät varsinaisen karnevaalin. Samalla tapahtuma symbolisoi ”talven polttamista”.

Jokainen on "joku muu"

Karnevaalien aikaan ihmiset pukeutuvat erilaisiin karnevaaliasuihin. Miehet kulkevat naisten vaatteissa. Erityisen suosittuja vaikuttavat olevan sairaanhoitajien ja nunnien asut. Naiset pukeutuvat myös miehiksi. Yhteiskunnalliset erot unohtuvat niinkuin aikoinaan Rooman saturnaalien aikana.

Erityisia ryhmiä ovat mm Murgas: eräänlaisia kerjäläismusiikkiryhmiä. 

Nämä ryhmät olivat aivan ensimmäisiä karnevaaleihin syntyneitä ryhmiä Santa Cruzissa. Niitä esiintyi jo 1800- /1900 lukujen vaihteessa. 

Aikoinaan hienosto ja aatelisto järjesti palatseissaan karnevaaliaikaan juhlia vertaisilleen. Valaistujen ikkunoiden alle kokoontui silloin köyhien joukko pahaäänisten intrumenttien ja pilkkalaulujen keralla. Varsinkin poliitikkoja pilkattiin suuriäänisesti ja julkein sanoin. Ryhmä piti yllä meteliään aina siihen saakka kunnes juhlien järjestäjät lopulta maksoivat heidät pois saadakseen itse rauhan. Näiltä juurilta kasvoi sitten nykyinen murga-käytäntö. Poliitikkoja ja politiikkaa sanallisesti herjaavia pilkkalauluja, yksinkertaisten musiikkiinstrumenttien keralla ja pukeutuneina erikoisiin vaatteisiin 

Ni-Ni Fa ryhmän perustajan puku

Nykyisin näitä murgaesityksiä seurataan TV:ssä. Murgaryhmiä on erikseen aikuisille ja lapsille.

Tunnetuin murgaryhmä on Afilarmónica NiFú-NiFá, joka syntyi jo vuonna 1961.

Comparsas: nämä ryhmät tanssivat enemmäkseen latinalaisten rytmien säestämänä 

Tenerifen karnevaaleja on varmuudella todettu vietetyn aina siitä saakka kun ensimmäiset eurooppalaiset asettuivat asumaan saarelle. Merkintöjä löytyy jo vuodelta 1605. Comparsa eli tanssiesityksistä puhutaan vuonna 1778. Murgatyyppistä pilkkalauleskelua hienoston ikkunoiden alla on merkitty muistiin1783. Ensimmäinen karnevaalikulkue sijoitetaan vuoteen 1891.

Vuoden 1962 talvijuhlien mainos

1900-luvun alkupuolella juuri versomaan ehtinyt karnevaaliperinne sai vuosikymmenien mittaisen takatalven. Diktaattorit, ensin ministeri Miguel Primo de Rivera (1923-1930) ja sitten kenraali Francsico Franco (1940-1960),  kielsivät karnevaalit. Näinä vuosina viettiin karnevaalien sijasta huomattavasti laimeampia talvijuhlia "Fiestas de Invierno". Francon kuoltua karnevaalit käynnistyivät uudelleen vuonna 1976. Tosin sanotaan, että juhlat eivät koskaan olleet muuttuneet miksikään, ainoastaan niiden nimitys. Sitä vahvistanee myös se, että ensimmäinen karnevaalikuningatar valittiin Santa Cruzissa jo vuonna 1935.

Santa Cruzin karnevaaleista 2013 

Karnevaaleja vietetään muillakin saarilla. Gran Canarian karnevaalit ovat samantyyppiset kuin Tenerifen. 

Sen sijaan La Palmalla, Santa Cruzissa, vietetään erikoista juhlaa, jossa kansa pukeutuu valkoisiin, nokeaa mahdollisesti naamansa, tyyliin ”La negra Tomasa” ja heittää valkoista pulveria toistensa päälle.

El Hierrolla, Tigadayssa nahkoihin pukeutuneet ”Carnerot”, ajavat takaa kadulla kulkijoita, ja maalaavat heidän kasvonsa mustiksi.

Lanzarotella on omat karnevaalinsa. Erikoisuus ovat Teguisen Diabletes hahmot.
Karnevaaleista Fuerteventuralla ja 
La Gomeralla

Kuvani vierailulta Santa Cruzin heinäkuussa 2017 avatusta Karnevaalitalosa - Casa del Carnaval 
Linkki kuviini

Muut KanarianSaarten karnevaaleihin liittyvät artikkelini
Yleistietoja karnevaaleista ja paastosta
Iloitsemassa Santa Cruzin karnevaalitalossa

Helmikuu2014  © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan