Uusi kulttuurimuistomerkki – vanha Quinta Rojan kartano Garachicossa

Kanarian Saaristohallitus julisti 25. Kesäkuuta 2014 Garachichossa sijaitsevan Hacienda de Quinta Rojan kulttuurimuistomerkiksi (BIC – bien interés cultural). Sitä pidetään erinomaisena esimerkkinä saarten historiallisesta maalaisarkkitehtuurista. Rakennus liittyy viininviljelyksen kulta-aikaan Tenerifellä 1600-luvulla

Quinta Rojan kartano on eräs esimerkki opaskirjoissa mainituista kulttuurikohteista, mihin ei sitten kuitenkaan ole voinut tutustua.

Vaikka olin tietoinen sen olemassaolosta ja tärkeydestä maalaisarkkitehtuurissa, kesti silti kauan, ennen kuin opin paikottamaan sen banaaniviljelysten keskellä bussin ikkunasta nähtynä. Lopulta tuli hetki, jolloin pääsin erään opiskelijaryhmän kanssa tutustumaan rakennukseen.  Paikkaan tutustuminen sijoitti sen mielessäni arkkitehtoonisten arvojen lisäksi monipuolisesti saaren muuhunkin historiaan.

Miten kaikki alkoi

Saaren valloituksen yhteydessä monet varakkaat henkilöt rahoittivat valloitusta omien etujen saamisen toivossa. Eräs heistä oli genovalainen (nyk Italia) kauppamies Cristóbal de Ponte. Hän sai sitten valloituksen jälkeen palkinnoksi maita ja mantuja. Hänet mainitaan myös Garachicon perustajana ja hänen muistopatsaansa löytyy sieltä puistikosta, joka tunnetaan Puerta de Tierra nimellä.

Ne maat, jotka kuuluivat Quinta Rojan alueeseen, olivat Cristóbal de Ponten omistuksessa. Nimi Quinta tarkoittaa tässä yhteydessä maatilaa.

Ensimmäinen rakennus oli ilmeisesti pieni kappeli, joka omistettiin San Cristóbalille, ja joka on edelleen olemassa. San Cristóbal puolestaan oli italialainen pyhimys, jonka suojelukseen kuuluivat mm. matkustajat ja kauppiaat. Liekö omistajan nimi toiminut myös inspiraationa.

Ne rakennukset, joita voimme ihailla tänään, ovat peräisin 1500/ 1600-luvulta. Rakennuttajaksi mainitaan Cristóbal de Ponten pojanpoika Cristobal de Ponte y Cuevas 1597. Tässä vaiheessa tilalla oli rakennus, viinikellari ja viininpuristin. 

Myöhemmin suvusta tuli aatelissuku. Ensimmäinen Quinta Rojan markiisi oli Cristóbal de Ponte y Llarena vuonna 1687. Kartano toimi perheen kesäasuntona. Talviasunto oli Garachichossa . Tämän nykyisen hotellina (Quinta Roja) toimivan rakennuksen historiaan liittyy myös monia vaiheita, jopa kummittelutarina rauhattomasta nunnasta.

Tilalla keskityttiin ensimmäiset pari sataa vuotta viinin viljelykseen. Banaaninviljelys vei voiton 1800-luvun lopulta lähtien. Quinta Rojassa on viljelty myös sokeriruokoa.

Vuosien mittaan tila siirtyi suvussa aina uudelle sukupolvelle, kunnes Pontet kuolivat sukupuuttoon. Viimeisin markiisi oli Diego de Ponte, joka kuoli lapsettomana. Hänet muistetaan vapaamuurarina, jolle äiti kustansi mausoleumin La Orotavaan. Tämä mausoleumi löytyy vielä Victorian (Quinta Rojan) puutarhasta. – Garachicon tila jäi markiisin äidille ja vaimolle. Vaimo testamenttasi sen sukulaisilleen, jotka myös lapsettomina testamenttasivat sen sukulaisilleen, joista viimeisimmät olivat kotoisin Gran Canarialta. Kartanossa asuttiin viimeksi vuonna 2007. Sen jälkeen Tenerifen saarihallitus osti sen.. Nykyään kartano kuuluu Tenerife Rural säätiön alaisuuteen, ja toimii mm. kurssipaikkana.

Kartanon arkkitehtuurista

Kartano edustaa ns. maalaisarkkitehtuuria, jonka parhaimpiin saaristolaisiin edustajiin se lasketaan. Rakennukset ovat U –muotoisesti sijoitetut pation, eli keskeisen pihan, ympärille. Päärakennus on kaksikerroksinen. Pihapiiriin kuuluu päärakennuksen ja vanhan kappelin lisäksi myös viinipuristin ja viljavarastoja.

Ponten jälkeläisille kuuluneita maaseutukartanoita on muitakin, mm. Casa Fuerte Adejessa ja Solerin talo Vilaflorissa..La Palmalla on Quinta Verde. Nämä suvut pitivät omaisuuksia hallussaan mm. sopivien naimakauppojen avulla.

Vierailu Quinta Rojan kartanossa

Rakennuksen päärakennus on hyvässä kunnossa. Vaikka se ei ole (ollut) avoin yleisiä vierailuja varten, silti sen tilat ovat erittäin hyvin valmistetut tutustumiskäyntejä varten. Kartanon kirjasto, markiisin työhuone ja viinikellari ovat mielenkiintoisia. 

Suuressa aulassa on tauluja, joissa kerrotaan Garachichon ja itse kartanon historiasta. Jo rakennuksen ulkopuolella on olemassa tauluja, joissa kerrotaan mm.alueella esiintyneistä erilaisista viljelysjaksoista, kuten viinin- ja banaaninviljelystä. Esittelytekstit ovat espanjan lisäksi saksaksi ja englanniksi.

Kun istuimme vierailumme lopuksi kappelin vieressä olevalla penkillä, muuan opettajista, joka vaikutti olevan erittäin perehtynyt alkuperäisväestön uskontoon, totesi, että tässäkin kartanossa oli aikaisemmin ollut vapaamuuritoimintaa. Tosin en huomannut mitään heidän symboolejaan esillä, mutta emme myöskään käyneet kaikkien ovien takana.

Kartanon historiassa annetaan mielestäni pieni vihjaus mahdollisesta esoteerisestä yhteydestä, kun kerrotaan pääportin yllä aikaisemmin olleesta vaakunasta, jossa esiintyvät Massieu Van Dalle Monteverde y Ponten perheen aseet. Tämä vaakuna on näiden tietojen mukaan “La Cosmologia” nimisen säätiön hallussa. (En onnistunut löytämään lisätietoja tästä säätiöstä) .

Vierailulle?

Mahdollinen mahdollisuus vierailulle Quinta Rojan kartanon tiloissa järjestyy ainoastaan Tenerife Rural säätiön kautta. 

Valokuviani kartanon ympäristöstä ja sisätiloista

Kesäkuu 2014 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Muutamia vapaamuurareiden ”jälkiä” Tenerifellä

Päivitys heinákuusssas 2018

La Orotavassa sijaitseva Victorian puutarha ja sen huipulla oleva mausoleumi on kaikista selvin symboliikaltaan ja rakennustavaltaan.
Puerto de la Cruzin Gran Hotel Taoron suunnitellut arkkitehti oli sama kuin La Orotavan mausoleumin suunnittelija, ranskalainen vapaamuurari ja arkkitehti Adolpe Coquet. Tosin Hotelli Taoron nykyisessä ulkoasussa ei juuri ole muistoja tästä menneisyydestä.

Santacruzilaisen Plaza Weylerin suihkulähde ja käytävien koristelut edustavat mielestäni selvästi vapaamuurarisymboliikkaa.

Santa Gruzissa García Sanabrian puistossa on neljä patsasta, neljä naishahmoa, jotka mielestäni liittyvät tähän symboliikkaan. Tosin en ole saantu vahvistusta nïlle arvailuilleni, joten ne on luultavasti syytä jättää vain olettamukseksi.

Puiston hotelli Menceyn läheisessä nurkassa on istutelma, jossa neljä palmua ikään kuin muodostavat temppelin nurkkaukset ja niiden keskellä, missä vapaamuuraritemppelissä yleensä on ”yleisön” paikka, sijaitsee maya intiaanien pyhä Ceiba puu. Tämän puidenistutustavan "vapaamuurariudesta" puhui puistovierailua vetänyt opas. Tosin hän totesi sen olevan myös arvelutasolla, olkoonkin, että hän oli kuullut puhuttavan asiasta.

Ceiba puuta palvotaan edelleenkin erityisesti Guatemalassa. Se yhdistetään suureen vedenpaisumukseen joka vei mukanaan Keski-Amerikan ensimmäiset kulttuurin perustajat Itzamnan ja Ixchelin. Joidenkin käsitysten mukaan tämä tarina taas liittyy siihen, että mayat olivat sitä mieltä, että heidän esi-isänsä olivat peräsin suurelta saarelta Atlantin valtameressä.

Santa Cruzin vanhassa keskustassa on useita katuja, jotka ovat saaneet nimensä jonkun tärkeän vapaamuurarin mukaan.

Jotkut tutkijat arvelevat, että Güimarin pyramidit rakennutti aikoinaan vapaamuurari. Chaconan maatila, alue millä pyramidit sijaitsevat, oli 1850-luvulla vapaamuurarin omistama. Pyramidit ovat suunnatut kesä- ja talvipäivän seisausten mukaisesti. Nämä seisaukset olivat tärkeät vapaamuurareille, samoin kuin evankelista Johannes, joka puolestaan liittyy kesäpäivän seisaukseen.

Tosin on syytä tietää, että pyramidien synnystä on olemassa muitakin teorioita.

Päivitys heinäkuussa 2018

Siitä kun kirjoitin  ylläolevan jutun, on jo kulunut vuosia. Sen jälkeen olen vaeltanut pitkin saarta ja saaristoa ja todennut noita symboleja olen hieman joka puolella.
Sellaisia jokaisen nähtävillä olevia symboleeja ovat tietyt rakennukset, ei pelkästään vapaamuuraritemppeli Santa Cruzissa. Muutamia vuosikymmeniä sitten Tenerifelle rakennettiin paljon mm. hallintorakennuksia ja julkisia rakennuksia. Useiden arkkitehti oli granadillalainen José Enrique Marrero Regalado. Hän oli vapaamuurari. Hänen kättensä jälki näkyy mm. Santa Cruzin kauppahallissa ja Candelarian basilicassa. Basilican alttarin seinämaalauksen tekijä, José Aguíar oli myös vapaamuurari, joten taulussa on vapaamuurarisymboliikka. On vain osattava katsoa. Alttariseinässä on mm. jotain aivan asiaankuulumattomia juttuja, ja ne ovat juuri niitä vapaamuurari-ideologiaan kuuluvia symboleja.

Asiaan liittyviä kuviani

Joulukuu 2009,  © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Kanariansaaret ja vapaamuurarius

Kanariansaaret ovat vuosisatoja olleet omalla tavallaan erittäin ”kansainvälistä” seutua. Ennen valloitusta siellä poikkesivat merenkävijät, aikansa tutkimusmatkailijat ja orjanmetsästäjät jo satoja vuosia ennen saariston valloitusta.

Valloituksen jälkeen sinne asettui asumaan monien kansallisuuksien edustajia. Saarilta muutti myös ihmisiä Espanjan uusille valloitetuille alueille Amerikan mantereelle. Taloudellisen ahdingon vuosina monet näkivät pelastuksensa muutossa esimerkiksi Kuubaan ja Venezuelaan. Saaret ovat myös olleet pysähtymisatama mannerten välisille laivamatkoille. Nämä kansainväliset yhteydet toivat mukanaan myös kansainvälisiä ajattelutapoja. Esimerkiksi valistuksen aika sai jalansijan Kanarialle ennen kuin se asettui Espanjan mantereelle.

Liikkuvat ihmiset olivat uskaltaneet lähteä fyysisesti kohti seikkailua, ja he olivat valmiit myös ajatuksellisiin ja henkisiin muutoksiin helpommin kuin paikoilleen jääneet. Tosin 1900-luvun poliittiset tapahtumat jättivät pahat arvet ja eräänlaisen ajatuksellisen taantumuksen tai jäykkyyden jäljet ihmisten mieliin. Uusi nousu vie oman aikansa.

Vapaamuurarius tuli tärkeäksi Espanjassa ja varsinkin Kanariansaarilla 1800-luvun puolen välin jälkeen. Kanarialla oli jo 1700-luvulta lähtien olemassa järjestö ”Sociedad Económica de los Amigos del país”, joka omistautui esimerkiksi tukemaan kulttuuria ja kulttuurellisia pyrkimyksiä. He kokoontuivat myös säännöllisesti La Lagunassa Nava y Grimonin markiisin talossa.

Useat niistä henkilöistä, jotka olivat mukana vapaamuurarilooseissa olivat kiinnostuneet kulttuurikysymyksistä. He kuuluivat yleensä keski- ja yläluokkaan. Useat olivat aikansa tärkeitä politiikoita. Useilla tämän päivän Santa Cruzin kaduilla on nimi tämän ajan valistuneiden vapaamuurarien mukaan.

Kanariansaarten ensimmäinen vapaamuurariloosi perustettiin 16. joulukuuta 1816 Tenerifen pääkaupungissa Santa Cruzissa. Loosin nimi oli ”Comendadores del Teide” ja se tunnettiin myös ”la logia escocesa de San Juan” nimellä (”Evankelista Johanneksen skottilaisen loosin"). Loosi oli Ranskan Suurloosin alainen. Sen perustajat olivat sotilashenkilöitä, kauppiaita ja poliitikkoja. Heidän joukossaan oli useita Santa Cruzin pormestareita.

La Lagunan yliopiston professorit ja opiskelijat olivat myös omalla tavallaan liikkeessä mukana, mutta. olematta suoranaisesti sen jäseniä. Tästä aktiviteetista johtuen eräs saarella toiminut piispa pyrki sulkemaan koko yliopiston 1800-luvun puolessavälissä.

Ranskalaisilla vapaamuurareilla keisari Napoleon etuhahmona oli suuri mielenkiinto Egyptiä kohtaan. Tämän aikakauden vapaamuurariuteen kuului ”egyptiläisiä” rituaaleja ja vaikutteita Egyptin symboleista. Sen jälkeen kun Napoleon menetti valtansa, Espanjan suuri vapaamuurariloosi joutui vaikeuksiin. Inkvisition alkoi välittömästi vainota looseja ja salaseurojen jäseniä. Nämä vainot saivat aikaan sen, että vapaamuurarius oli melkein häviämässä niin Espanjan mantereella kuin Kanariansaarillakin. Vasta 1870-luvulla se alkoi nostaa uudestaan päätään Kanariansaarilla, missä sen kukoistuskausi oli vuosien 1868-1936 välisenä aikana.

Vainovuosien jälkeinen ensimmäinen vapaamuurariloosi perustettiin Gran Canarian pääkaupungissa Las Palmasissa toukokuussa 1870. Se tunnettiin nimellä Afortunadas 36, ja toimi Portugalille kuuluvan pääloosin Gran Oriente Lusitanon alaisena.

Muutamia kuukausia tämän jälkeen Tenerife sai ensimmäisen uuden loosinsa. Santa Cruzissa näki päivänvalon loosi nimeltä ”Teide 53” Tämän loosin syntyyn vaikutti Kuubassa vihkimyksensä saanut tenerifeläinen vapaamuurariveteraani. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että yhteydet Kanarian ja Kuuban välillä olivat erittäin vahvat saarien välisen pitkäaikaisen muuttoliikkeen ansiosta.
Teide 53 jäsenet aloittivat välittömästi aktiivisen toiminnan ja uusien loosien perustamisen. Eräs tärkeimmistä henkilöistä oli Diego Ponte del Castillo, Quinta Rojan markiisi La Orotavasta. Hän oli eräs Taoro 90 loosin perustajista vuonna 1874. Tämä loosi kuului myös Gran Oriente Lusitanian alaisuuteen. Tämä Diego Ponte del Castillon vapaamuuritoiminta sai näkyvät jäljet La Orotavan nykyiseen kaupunkikuvaan. Kun hän kuoli, kirkko kielsi hänen ruumiinsa hautaamisen siunattuun maahan. Vasta Roomasta tullut lupa kumosi paikalliset päätökset. Diego Ponte del Castillon äiti ehti kuitenkin rakennuttamaan pojalleen mausoleumin, joka vieläkin on pystyssä suuren puutarhan ympäröimänä.

Taoro 90:n perustamisen jälkeen Tenerifelle, ja myös muille Kanariansaarille perustettiin looseja, jotka. sitten1880-luvulla siirtyivät espanjalaisen suurloosin alaisuuteen.

Kirjallisia lähteitä:
Antonio Aparicio Juan y César Esteban López: Las Pirámides de Güímar, mito y realidad, 2005
Juan J, Arencibia de Torres: Conozca Santa Cruz de Tenerife, 2005
José Gregorio González: Canarias Mágica, 2003
Manuel de Paz Sánchez, Emila Carmona Calero: Canarias: La Masoneria, Auyntamiento de Santa Cruz, 1996

Asiaan liittyviä kuviani

Joulukuu 2009 ©Gracia Penttinen
Kaikki oikeudet pidätetään. Osittainenkin lainaaminen ilman tekijän kirjallista lupaa kielletty tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti.

Muita KanarianSaarten vapaamuurareihin liittyviä juttujani

1. Santa Cruzin vapaamuuraritemppelissä
2. La Orotavan satavuotiset puutarhat Victorian puutarhat - Jardin Victoria ja Hijuela de Jardin Botanico
3. Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Santa Cruzin vapaamuuraritemppelistä
4. Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Vapaamuurareista ja Tenerifestä
5. Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Muutamia vapaamuurareiden ”jälkiä” Tenerifellä

Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Vapaamuurareista ja Tenerifestä

Tutkiessani Santa Cruzin, Puerto de la Cruzin ja La Orotavan puistoja ”törmäsin” kerran toisensa jälkeen vapaamuurareiden vaikutukseen niiden yhteydessä.

Mielenkiintoni heräsi. Varsinaisen vapaamuuraritemppelin Santa Cruzissa olin nähnyt jo vuonna 1994, mutta en koskaan ollut varsinaisesti pohtinut tai tutkinut ”vapaamuurariasiaa” saarilla sen enempää.
Vapaamuurareista ja heidän yleisestä historiastaan on saatavissa kirjallisuutta, joten kerron taustasta vain aivan lyhyesti: Vapaamuurariuden juurten kerrotaan olevan keskiajan katedraalien rakentajissa. Yleensä sen aikaiset ammattikunnat järjestäytyivät ”kiltoihin”, jotka puolestaan valvoivat ja kouluttivat jäseniään. Ammattitaitoa varjeltiin tarkasti ja se oli ”salainen” kaikille ulkopuolisille. Mihinkään ammattiin ei voinut valmistautua muuten kuin jonkun mestarin oppilaana. Tämä mestari puolestaan kuului kiltaan. Muurareista tuli ”vapaamuurareita”, ts. he voivat liikkua vapaasti paikkakunnalta toiselta, mikä muille ammatinharjoittajille oli yleensä kielletty. Tähän vapaamuurariuteen liittyivät myös vihkimysseremoniat, jolloin tulokas otettiin jäseneksi loosiinsa..

Ensimmäinen vapaamuurariloosi perustettiin Espanjassa 1728. Suuri osa sen jäseniä oli englantilaisia. Tämä loosi kuului siitä syystä Englannin Suureen Loosiin. Iberian niemimaan (Espanja ja Portugali) toinen loosi perustettiin 1729, Gibraltarille, joka vuodesta 1713 kuului Englannille.

Varsinainen espanjalainen loosi perustettiin vasta vuonna 1808 ja sitä seurasivat useat uudet loosit. Nyt ne toimivat Napolin kuninkaan Joseph I Bonaparten (keisari Napoleonin veljen) suojeluksessa. Suurmestari oli siis itse kuningas, joka myös perusti tämän itsenäisen Gran Logia Nacional de España, eli Espanjan suuren kansallisen loosin.

Vapaamuurarius kiellettiin Espanjassa vuonna 1936 kenraali Francisco Francon tultua Espanjan ”hallitsijaksi”. Tämän jälkeen vapaamuurareita, niin kuin muiden ”epäilyttävien” ryhmien jäseniä ja oletettuja jäseniä, pidätettiin ja teloitettiin. Monet joutuivat lähtemään tai pääsivät maanpakoon.
Vuonna 2000 Espanjassa oli 3.620 jäsentä vapaamuurarijärjestöissä. Nyt useat loosit vaativat valtiolta korvausta noin 60.000.000 € niistä tuhoista, jotka järjestö ja sen temppelit kärsivät Francon hallituksen vuosina.

Suomeksi vapaamuurareista on julkaistu mm. seuraava kirja:
W. Kirk MacNulty: Vapaamuurarit - Symbolit, salaisuudet, merkitys
Kirja esitellään seuraavasti: Valtava kuvateos vapaamuurariudesta, 386 kuvaa, useimmat värillisiä. Kirjassa tarkastellaan vapaamuurariuden juuria ja historiaa, rituaalien takana olevaa filosofiaa, alati muuttuvaa suhdetta muuhun yhteiskuntaan, järjestöön liittyviä arvoituksia ja salaisuuksia sekä esitellään tunnetuimpia vapaamuurareita. Kuvaa täydentää perusteellinen selvitys korkeammista asteista ja vapaamuurareihin läheisesti liittyvistä järjestöistä eri puolilla maailmaa (Holy Royal Arch, merkkimestarimuurarius, temppeliritarit sekä skottilainen ja Yorkilainen riitti.) 320 s. Hinta: 34.90 €

Joulukuu 2009  © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Muita KanarianSaarten vapaamuurareihin liittyviä juttujani

1. Santa Cruzin vapaamuuraritemppelissä
2. La Orotavan satavuotiset puutarhat Victorian puutarhat - Jardin Victoria ja Hijuela de Jardin Botanico
3. Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Santa Cruzin vapaamuuraritemppelistä
4. Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Vapaamuurareista ja Tenerifestä
5. Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Muutamia vapaamuurareiden ”jälkiä” Tenerifellä