Uusi kulttuurimuistomerkki – vanha Quinta Rojan kartano Garachicossa

Kanarian Saaristohallitus julisti 25. Kesäkuuta 2014 Garachichossa sijaitsevan Hacienda de Quinta Rojan kulttuurimuistomerkiksi (BIC – bien interés cultural). Sitä pidetään erinomaisena esimerkkinä saarten historiallisesta maalaisarkkitehtuurista. Rakennus liittyy viininviljelyksen kulta-aikaan Tenerifellä 1600-luvulla

Quinta Rojan kartano on eräs esimerkki opaskirjoissa mainituista kulttuurikohteista, mihin ei sitten kuitenkaan ole voinut tutustua.

Vaikka olin tietoinen sen olemassaolosta ja tärkeydestä maalaisarkkitehtuurissa, kesti silti kauan, ennen kuin opin paikottamaan sen banaaniviljelysten keskellä bussin ikkunasta nähtynä. Lopulta tuli hetki, jolloin pääsin erään opiskelijaryhmän kanssa tutustumaan rakennukseen.  Paikkaan tutustuminen sijoitti sen mielessäni arkkitehtoonisten arvojen lisäksi monipuolisesti saaren muuhunkin historiaan.

Miten kaikki alkoi

Saaren valloituksen yhteydessä monet varakkaat henkilöt rahoittivat valloitusta omien etujen saamisen toivossa. Eräs heistä oli genovalainen (nyk Italia) kauppamies Cristóbal de Ponte. Hän sai sitten valloituksen jälkeen palkinnoksi maita ja mantuja. Hänet mainitaan myös Garachicon perustajana ja hänen muistopatsaansa löytyy sieltä puistikosta, joka tunnetaan Puerta de Tierra nimellä.

Ne maat, jotka kuuluivat Quinta Rojan alueeseen, olivat Cristóbal de Ponten omistuksessa. Nimi Quinta tarkoittaa tässä yhteydessä maatilaa.

Ensimmäinen rakennus oli ilmeisesti pieni kappeli, joka omistettiin San Cristóbalille, ja joka on edelleen olemassa. San Cristóbal puolestaan oli italialainen pyhimys, jonka suojelukseen kuuluivat mm. matkustajat ja kauppiaat. Liekö omistajan nimi toiminut myös inspiraationa.

Ne rakennukset, joita voimme ihailla tänään, ovat peräisin 1500/ 1600-luvulta. Rakennuttajaksi mainitaan Cristóbal de Ponten pojanpoika Cristobal de Ponte y Cuevas 1597. Tässä vaiheessa tilalla oli rakennus, viinikellari ja viininpuristin. 

Myöhemmin suvusta tuli aatelissuku. Ensimmäinen Quinta Rojan markiisi oli Cristóbal de Ponte y Llarena vuonna 1687. Kartano toimi perheen kesäasuntona. Talviasunto oli Garachichossa . Tämän nykyisen hotellina (Quinta Roja) toimivan rakennuksen historiaan liittyy myös monia vaiheita, jopa kummittelutarina rauhattomasta nunnasta.

Tilalla keskityttiin ensimmäiset pari sataa vuotta viinin viljelykseen. Banaaninviljelys vei voiton 1800-luvun lopulta lähtien. Quinta Rojassa on viljelty myös sokeriruokoa.

Vuosien mittaan tila siirtyi suvussa aina uudelle sukupolvelle, kunnes Pontet kuolivat sukupuuttoon. Viimeisin markiisi oli Diego de Ponte, joka kuoli lapsettomana. Hänet muistetaan vapaamuurarina, jolle äiti kustansi mausoleumin La Orotavaan. Tämä mausoleumi löytyy vielä Victorian (Quinta Rojan) puutarhasta. – Garachicon tila jäi markiisin äidille ja vaimolle. Vaimo testamenttasi sen sukulaisilleen, jotka myös lapsettomina testamenttasivat sen sukulaisilleen, joista viimeisimmät olivat kotoisin Gran Canarialta. Kartanossa asuttiin viimeksi vuonna 2007. Sen jälkeen Tenerifen saarihallitus osti sen.. Nykyään kartano kuuluu Tenerife Rural säätiön alaisuuteen, ja toimii mm. kurssipaikkana.

Kartanon arkkitehtuurista

Kartano edustaa ns. maalaisarkkitehtuuria, jonka parhaimpiin saaristolaisiin edustajiin se lasketaan. Rakennukset ovat U –muotoisesti sijoitetut pation, eli keskeisen pihan, ympärille. Päärakennus on kaksikerroksinen. Pihapiiriin kuuluu päärakennuksen ja vanhan kappelin lisäksi myös viinipuristin ja viljavarastoja.

Ponten jälkeläisille kuuluneita maaseutukartanoita on muitakin, mm. Casa Fuerte Adejessa ja Solerin talo Vilaflorissa..La Palmalla on Quinta Verde. Nämä suvut pitivät omaisuuksia hallussaan mm. sopivien naimakauppojen avulla.

Vierailu Quinta Rojan kartanossa

Rakennuksen päärakennus on hyvässä kunnossa. Vaikka se ei ole (ollut) avoin yleisiä vierailuja varten, silti sen tilat ovat erittäin hyvin valmistetut tutustumiskäyntejä varten. Kartanon kirjasto, markiisin työhuone ja viinikellari ovat mielenkiintoisia. 

Suuressa aulassa on tauluja, joissa kerrotaan Garachichon ja itse kartanon historiasta. Jo rakennuksen ulkopuolella on olemassa tauluja, joissa kerrotaan mm.alueella esiintyneistä erilaisista viljelysjaksoista, kuten viinin- ja banaaninviljelystä. Esittelytekstit ovat espanjan lisäksi saksaksi ja englanniksi.

Kun istuimme vierailumme lopuksi kappelin vieressä olevalla penkillä, muuan opettajista, joka vaikutti olevan erittäin perehtynyt alkuperäisväestön uskontoon, totesi, että tässäkin kartanossa oli aikaisemmin ollut vapaamuuritoimintaa. Tosin en huomannut mitään heidän symboolejaan esillä, mutta emme myöskään käyneet kaikkien ovien takana.

Kartanon historiassa annetaan mielestäni pieni vihjaus mahdollisesta esoteerisestä yhteydestä, kun kerrotaan pääportin yllä aikaisemmin olleesta vaakunasta, jossa esiintyvät Massieu Van Dalle Monteverde y Ponten perheen aseet. Tämä vaakuna on näiden tietojen mukaan “La Cosmologia” nimisen säätiön hallussa. (En onnistunut löytämään lisätietoja tästä säätiöstä) .

Vierailulle?

Mahdollinen mahdollisuus vierailulle Quinta Rojan kartanon tiloissa järjestyy ainoastaan Tenerife Rural säätiön kautta. 

Valokuviani kartanon ympäristöstä ja sisätiloista

Kesäkuu 2014 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Turisteille voidaan tarjota hetkiä viljelyksillä

Kanarian saarten turismi on monella tavalla tienhaarassa. Jo vuosia on puhuttu siitä, että turisteille tarjoittaisiin muutakin kuin rantaa ja aurinkoa. Uusia yrityksiä aktiivisille kävijöille on runsaasti.

EU:n maataloustukien tarkastaja Dacian Ciolos poikkesi Tenerifellä ja totesi ohimennen, että olisi varmaan syytä laajentaa tarjouskenttää käsittämään myös mahdollisuus voida tutustua maaseutuun, sen ihmisiin ja elämään. Turisteja voisi kiinnostaa  nähdä missä banaanit, tomaatit, viiniköynnökset ja monet muut ravinnon tuottajat kasvavat.

Kurssi Tenerifen maatalousmaisemista ja viljelmistä

Olen jo omassa asioiden tarkastelussani päässyt viinin ja juuston vierestä katselemaan mitä pelloilla ja kasvihuoneissa kasvaa, ja missä saaren kotieläimet liikkuvat.

Tenerifen saarihallinnon maatalousosasto, La Lagunan yliopisto ja Tenerifen turisti-informaatio järjestivät syyskuun loppuviikolla kurssin, jonka lähtökohtana oli tutustuttaa turistialan ja maataloustoimistojen väkeä toisiinsa ja oppimaan syvällisemmin maalaismaisemien historiaa, ja mitä viljelyn taakse kätkeytyy.

Luonnoitsijat olivat geografeja, antropologeja, historioitsijoita, sociologeja, agronomeja, eläinlääkäreitä, juridiikan ja gastronomian edustajia. – Osallistujia oli 50, useat turismin palveluksessa, vielä useammat viljelijöitä. Ilmassa kiersi koko ajan kysymys siitä, miten joku asia voisi toimia turismin yhteydessä, ja miten se olisi laillista.

Saariston ekonomisesta historiasta

Saariston historiallisesta kehityksestä käy ilmi, miten “ulkopäin” tulevat voimat, vaikutteet, pakotteet, ideat ovat olleet suuntaa antavina koko saariston tunnetun historian ajan, eli runsaat 500 vuotta. Sitä lajia on viljelty, minkä kulloinkin on katsottu antavan parhaan taloudellisen tuloksen maiden omistajille. Siinä ei juuri ole otettu huomioon, mikä on parasta ihmisten ja luonnon kannalta.

Tilanomistajien ja suurtuottajien historian rinnalla on täälläkin kulkenut “toinen historian lanka”, tavallisten ihmisten hengissäsäilymisen takaamiseksi ylläpidetyt viljelysmaat ja viljelyslajit.

Monet asiat olivat mielestäni erittäin rankkaa kuultavaa. Mutta tiedän, että samantapainen tarina löytyy jokaisesta maasta, ne joilla on ja ne, joilla ei ole. Ja ennenkaikkea miten toimittiin niin, että ruokaa riitti. Jos ei riittänyt, oli pakko muuttaa muualle, toiselle saarelle, tai mennä meren yli kauas pois.

Uusia tuulia

Vallalla oleva kriisitilanne on kääntänyt monen katseet takaisin perintönä saadulle palstalle jossain rinteellä. Yli puolet saariston viljelypinta-alasta on ollut hyljätty. Kotilaaksossani, Guímarin laaksossa, jopa 90 %. Aikoinaan oli pakko etsiä kaikki mahdolliset maatilkut ja muuntaa ne viljeltäviksi. Työt tehtiin pelkästään ihmisvoimin. Joissain tapauksissa muuli tai kameli oli veto- ja kanto-apuna.

Jotkut sociologeista ja antropologeista olivat käyttäneet paljon aikaa iäkkäämpien viljelijöiden ja vuohipaimenten haastattelemiseen. Näin on pystytty saamaan selville mitä ja miten esim. Anagassa viljeltiin.

Eräs esimerkki uudestaan heränneestä kiinnostuksesta on kanarialaisten mustien sikojen kasvatus.  Maatalousosasto on jakanut halukkaille kasvattajille sian porsaita, jotta rotu säilysi hengissä. Nykyään ko. sikoja on jo olemassa 600 yksilöä.

Banaanin jäljillä

Käytimme viimeisen päivän “kenttätyöhön”. Saaren banaaninviljelyn painopiste on alueella Isla Baja, eli Los Silos ja Buenvista del Norte. Aloitimme tutustumisen nousemalla Tacon tulivuorelle, josta osa kuuluu kummallekin kunnalle. Tämän tulivuoren päällä on alueen suurin vesisäiliö. Tällä hetkellä se oli miltei tyhjä parin sateettoman vuoden jälkeen. Vuorelta on mahtava näköala banaaniviljelyksille, joita alueella on noin 800 ha.

Kuvia Tacon vesisäiliöstä

Kävimme Cooperativa Coplacan banaaniviljelyksillä. Oppaina toimivat agronomit esittelivät banaanien “kierron”. Tilalla viljellään kahta eri laijia, toinen ulkona, ja toinen kasvihuoneessa. Saimme kuulla, että agronomit ovat halukkaat opettamaan enemmänkin, jos joku on innostunut kuulemaan ja oppimaan. Tilalle voi myös tulla katsomaan (ryhmänä) eri työvaiheita. Banaanin viljelystä voi seurata koko vuoden.

Tilan jälkeen kiersimme lähellä sijaitsevan pakkaamoon ja maistelimme tilan tuotteita.

Banaaniviljelys- ja pakkaamokuvia

Saarihallinto on ostanut vuonna 2007 Garachicon läheisyydessä sijaitsevan Quinta Rojan tilan. Tilan rakennukset olisivat tutustumisen arvoiset, pelkästään siitä syystä, että ne edustavat paikallista maalais- herraskartanotyyliä. Nämä rakennukset mainitaan opaskirjoissa. Ainoat vierailijat ovat saarihallinon järjestämien kurssien oppilaat.

Summa summarum

Samalla kun olen tutkinut kurssimateriaalia ja omia muistiinpanojani olen miettinyt, miten tätä kaikkea tietoa voisi hyödyntää. Lähinnä koen, että tärkeintä on kertoa mahdollisuudesta, minkä jälkeen halukkaat voivat hakeutua paikkoihin, jotka tarjoavat tutustumiskäyntejä ym. Saarihallinnon kaikki infomateriaali on espanjan lisäksi käännetty saksaksi ja englanniksi,

Ehkä kerron Quinta Rojasta. Pääsen sinne parin viikon päästä uudestaan toisessa yhteydessä.

Siihen saakka voitte katsella joitain ottamiani valokuvia.

Lokakuu 2013 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan