Pohjoisen Tenerifen vuohi

Vuohet kuuluivat niihin kotieläimiin, joita saariston alkuperäisasukkailla oli ennen valloittajien tuloa. Jokaisella saarella oli ja on edelleen oma, juuri saarikohtaisiin olosuhteisiin sopeutunut vuohirotunsa. Jos esim. lämpimällä ja kuivalla Lanzarotella elävä vuohi tuodaan pohjoisen Tenerifen kosteisiin ja viileisiin olosuhteisiin, ei pysy hengissä, koska sitä ravintoa, mitä se on tottunut syömään ei ole saatavissa. 

Vuohet ovat taka-alalla. Etualalla olevan eläin on
vuorilampaan (muffolon) ja tavallisen lampaan risteytys

Pohjoisen Tenerifen vuohi

Tämän vuohen alkuperä on saaren varhaisissa vuohissa, jotka sitten sekoittuivat Iberian mantereelta (Espanjasta ja Portugalista) tuotuihin vuohiin. Se on sopeutunut elämään Tenerifen maasto-olosuhteissa, ja yleensä saaren korkealla keskiosalla. Vuohilauman suuruus on yleensä 50-70 vuohta. Ne ovat helposti paimennettavia.

Tällä vuohirodulla on pitkäkarvainen turkki, joka on tavallisesti musta tai tumman harmaanruskea. Vuohen korvat ovat suuret. Niissä saattaa olla valkeita alueita. Pää on iso ja pitkulainen, Sarvet ovat hieman alaspäin suunnatut. Pään päällä on karvatupsu. Vuohen palloimaiset utareet osoittavat eri suuntiin. Ne ovat  aina mustat tai valkopilkkuiset.

Vuohinaaraan tiineysysaika on viisi kuukautta. Kilin keskimääräinen syntymäpaino on 3300 gr. Laji lisääntyy helposti, koska usein kilejä syntyy kerrallaan kaksi tai jopa kolme.

Nämä vuohet ovat hyviä maidontuottajia. Tästä maidosta valmistetaan sitten juustoa. Keskimääräinen maidontuotto on 500 litraa 210 päivässä. Vuohet syövät maissia, olkia, jonkun verran ohraa, sadonkorjuun jäänteitä, kuuhierakkaa ym. Niille voidaan syöttää myös kuivamuonaa.

Tenerifellä on vuohia tällä hetkellä niin paljon, ettei ole pelkoa niiden häviämisestä. Tämän lajin vuohia ei tavallisesti myöskään risteytetä muiden vuohirotujen kanssa. Vuodesta 2007 lähtien vuohi on merkitty genelogiseen rekisteriin, mihin kaikki eläimet ovat merkityt. Näin pystytään tunnistamaan jokaisen yksilön ”esi-vuohet”. Vuonna 2008 perustettiin Tenerifen vuohen kasvattajien järjestö, jonka tietojen perusteella puhdasrotuisia vuohia arvellaan saarella olevan kaikkiaan noin 4.500 yksilöä.

Vuohen juusto Tenerifellä valmistetaan tavallisesti pastöroidusta maidosta. Juuston juoksutusaine on eläinperäistä. Jonkun verran valmistetaan myös tuoreesta maidosta (kotona)tehtyjä juustoja, joiden juoksutin on kasviperäinen (ohdake). Kilo juustoa vaatii noin 5 litraa maitoa.

Joulukuu 2012 ©Gracia Penttinen

Lyhytkarvainen kanarialainen lammas

Kanariansaarilla on useita pienikokoisia kotieläimiä, jotka kuuluivat saariston alkuperäisten asukkaiden karjaan ennen valloittajien tuloa. Valloittajat toivat sitten mukanaan suuremmat kotieläimet, kuten lehmät ja hevoset.

Lyhytkarvainen lammas on eräs saariston varhaisista kotieläimistä. Tätä ns. esi-espanjalaisen rodun lammasta vietiin sitten saarilta Amerikkaan valloituksen alkuvaiheissa. Lammas on sopeutunut hyvin Väli-Amerikan "karibialaisiin olosuhteisiin" erinomaisena lihantuottajana.

Nämä lampaat hävisivät vuosisatojen aikana  kokonaan Kanarian saarilta. Noin 25 vuotta sitten niitä tuotiin uudelleen Tenerifelle Venezuelasta. Nykyään lampaita arvellaan olevan noin 5000 yksilöä, joista 3500 on merkitty genealogiseen rekisteriin. Nyt näitä lampaita on eniten Tenerifellä kaikista Kanarian saarista .

Tämän lyhytkarvaisen lammasrodun pää on keskikokoinen, hieman pitkänomainen. Silmät sijaitsevat kaukana toisistaan. Kuono on tasainen. Lampaan vartalo on sylinterinmuotoinen, yläosasta pyöreä. Jalat ovat vahvat. Naaraan utareet ovat pienet. Uroksen kivekset ovat isot. Kummallakaan ei ole sarvia.

Vasemmalla takana on lammas, jolle on kasvanut "selkäturkki

Lampaalla ei ole pitkäkarvaista turkkia muuta kuin joskus vanhoilla yksilöillä selkärangan kahta puolta. Turkin väri vaihtelee vaalean ruskeasta aina tumman ruskeaan. Joskus voidaan tavata myös monivärisiä yksilöitä, joiden vatsan puoli voi olla musta, tai musta, jossa on valkeita täpliä. Koska näillä lampailla ei ole pitkäkarvaista turkkia, niille ei tule koskaan liian kuuma, ja niitä voidaan kasvattaa korkeassa lämpötilassa ympäri vuoden

Tällä lammasrodulla on ominaisuuksia, jota tekevät niistä hyviä lihan ja orgaanisen lannoitteen tuottajia.  Niitä pidetään tavallisesti banaanitiloilla, missä ne elävät banaanien jätteillä. Tämä takaa runsaan ja hyvälaatuisen lannan tuoton. Olen tavannut lammasta myös luomuviinitiloilla lannantuottajana.

Lammasemä synnyttää suuren määrän vuonia, jotka eivät vaadi emän antaman maidon lisäksi mitään erityistä huolenpitoa. Näitä lampaita ei koskaan lypsetä minkään elämänvaiheen aikana.

Eteläisellä Tenerifellä, Guargachossa, San Miguel de Abonan kunnassa on ravintola, El Cordero , jossa tarjotaan mm. tämän lampaan lihasta valmistettua ruokaa.

Joulukuu 2012 ©Gracia Penttinen