KanarianSaaret - Islas Canarias: Emiliano Bethencourt

Visar inlägg med etikett Emiliano Bethencourt. Visa alla inlägg

20.3.11

Güimarin pyramidit - totta, tarua vai kaupallinen yritys?

Güimarin pyramideilla kävijä tuskin aavistaa tulleensa saaren luultavasti kiistellyimpään kohteeseen. Alueen kauneus ja rauhallisuus, auditoriossa esitettävä video, Thor Heyrdalin maine ja kanarialaiset kasvit, tarjoavat kävijälle hetken epätavallista ”mysteeriota”, kaiken turistitouhun keskellä.

Itse tulin Güimarin pyramideille ensi kerran keväällä 1994. Muutamaa kuukautta aikaisemmin olin ohimennen kuullut turistioppaan mainitsevat niiden olemassaolosta.

Rakkauteni alueeseen syntyi ensisilmäyksellä. Alussa kävin tarkkailemassa pyramideja aidan takaa. Alueella suoritettiin kaivauksia, ja paikalla olevaa herraskartanoa kunnostettiin. Vuotta myöhemmin pääsin ensimmäisen kerran pyramidien lähelle nyt jo edesmenneen güimarilaisen journalistin ja kirjailijan Emiliano Bethencourtin opastamana. Pääsin jopa kiipeämään eräälle pyramideista, mikä nykyään on täysin kiellettyä.

Eräs varhaisnuoruuteni suurista sankareista, Thor Heyerdahl, oli mukana kuvioissa. Vähitellen muutin jopa itse Güimariin ja käyntikerrat pyramideilla lisääntyivät, ja espanjan kielen taidon myötä maallinen tietoni pyramideista kasvoi.

”Vuonna 1990 Emiliano Bethencourt löysi Chaconasta, Güimarista, Tenerifeltä pyramideja muistuttavia rakennelmia, Hän oli tätä ennen perehtynyt arkistoihin ja puhunut paikallisten asukkaiden kanssa. La Lagunan yliopiston arkeologit ja historioitsijat totesivat että nämä rakennelmat olivat yksinkertaisesti tavallisia kivikasoja. Niiden katsotaan olevan peräisin 1700- ja 1800- luvuilta. Paikallisen maanviljelijöiden katsottiin rakentaneet nämä kasat siksi, että he halusivat kerätä kivet pois viljelyksiltään.” (lainaus paikallisesta lehdestä)

Emiliano Bethencourtin lisäksi toinen edesmennyt journalisti Paco (Francisco) Padron oli syvästi kiinnostunut tästä pyramidialueesta. Heidän kauttaan tieto meni edelleen Thor Heyerdahlille, joka innostui alueesta, niin, että hän jätti kaivaukset Perussa kesken, muutti asumaan Güímariin, ja vietti siellä elämänsä viimeiset 10 vuotta.

1990-luvun alussa pyramidialue oli jo asemakaavoitettu uudeksi asuntoalueeksi, koska se sijaitsee niin sopivasti keskellä Güimarin kaupunkia. Tälle 64 000 m2 suuruiselle alueelle ei koskaan rakennettu nykyaikaista kivikasarmia, sillä Heyerdalin norjalainen ystävä, laivanvarustaja Fred Olsen osti sen. Güímarin kunnanhallitus lakkasi olemasta tämän maa-alueen laillinen omistaja, ja siksi pyramidit ovat edelleen olemassa, eikä alueelle ole rakennettu asuntoaluetta tai hävitetty sitä maan tasalla, kuten on tehty monen muun alueen kanssa kehityksen nimissä. Tämä etnografinen puisto on edelleen yksityinen yritys, FERCO nimisen säätiön omaisuutta..

Pyramidialueen koko on 64.000 m². Sen hankinta- ja ylläpitokustannukset ovat olleet noin 6.000.000 €. Pääsylippujen hintoja jotkut pitävät korkeina, mutta tuskin voidaan edes kuvitella, että puistoa pidetään yllä niiden avulla. Kaupallinen yritys???

Güimarilaiset eivät ole aina suhtautuneet mitenkään suurella riemulla tähän ”pyramiditarinaan” Vaikka kaikki Tenerifen kunnat pyrkivät tarjoamaan jotain turisteille, eivät pyramidit pitkiin aikoihin oikeastaan olleet Güimarin kunnanhallituksen suosikkilistoilla paikallisena turistinähtävyytenä. Useat laaksolaiset ovat nähneet alueen olevan luotu vain kaupalliseksi yritykseksi. Mitä se on maksanut, ja mitä sen ylläpitäminen on maksanut, sitä on luultavasti vain harva tullut ajatelleeksi.

"Mutta sitten kun rakenteilta oli poistettu niitä peittävät pensaikot ja muu kasvillisuus, todettiin, että paikassa oli rakenteita jotka muistuttavat viemäreitä ja portaita, jotka yhdessä täydellisten muotojensa ja pyramidin mallisten rakenteidensa ohella viittasivat arkkitehtoniseen pyrkimykseen rakentamisen yhteydessä” (lainaus paikallisesta lehdestä).

Pyramideilla kävijöille esitetään video, jossa verrataan vanhan ja uuden maailman pyramidialueita toisiinsa. Thor Heyderdalin matkat erilaisilla alkukantaisilla veneillä valtamerten yli toimivat virkkeinä sille ajatukselle, että kenties joskus, hamassa menneisyydessä, Tenerifellekin tultiin merten yli.... vaikka siitä ei välttämättä ole mitään todisteita. Pyramidien iästä ei kukaan mainitse mitään.

Polemiikkiin ovat kantaneet kortensa myös kaksi astrofyysikkoa, Antonio Aparicio Juan ja César Esteban López, jotka harrastavat historiaa ja sen tutkimista ”5 % ajastaan” (verrattuna Heyerdahlin 100 %). He ovat julkaisseet oman teoriansa pyramidien synnystä. Olin kuuntelemassa heidän esitystään La Lagunan tieteellisessä museossa. Heidän mukaansa pyramidit mainitaan ensimmäisen kerran vasta 1850, eivätkä espanjalaiset valloittajat ole maininneet niitä missään papereissaan. Joten – pyramidit ovat näiden herrojen mukaan varsin hiljattain rakennettuja, alle 200 vuotta sitten.

Muutamaa vuotta aikaisemmin olin puhunut pyramideista güímarilaisen Juan-Pedron kanssa. Hänen isoisänsä Antonio Carlos Díaz-Flores Cartaya oli omistanut pyramidialueen 1850-luvulla.. Myös Juan-Pedro arveli, että rakennuttajat olisivat olleet vapaamuurareita, varakkaita herroja, jotka halusivat jättää jälkensä saaren maastoon. Juan-Pedro arveli tosin, että pyramidit olisivat olleet rakennettuja jo1600 - 1700 – luvulla.

La Lagunan kokouksen jälkeen aloin ihmetellä, miksi kukaan laaksolainen ei muista pyramidien rakentamista, jos se oli näin hiljattain tapahtunut. Paitsi rahaa, on tälläisen alueen rakentamiseen tarvittu paljon työvoimaa, kiviä ja kivien kantajia, aaseja tai muita juhtia. Niitä ei kukaan muista. Aikaisemmin tapaamani Juan-Pedro ei myöskään tiennyt mitään rakentamisesta pari sukupolvea aikaisemmin. Miten ne on pystytty rakentamaan kenenkään huomioimatta, mietin.

Joissain lähteissä olen nähnyt merkintöjä siitä, että pyramidien kivet ovat peräisin noin 3-4 km:n päässä olevalta alueelta. Ja tietysti on ihmeteltävää, miksi ? Jos pyramidit ovat maanviljelijöiden rakentamia kivikasoja - miksi nämä raahasivat sinne kivet näin kaukaa, kun kiviä oli alueellakin.

Pyramidien ”löytäjän” Emiliano Bethencourtin perheen hallussa on vuodelta 1511 peräisin oleva dokumentti, jossa kerrotaan seuraavasti: ” Niillä merenpuoleisilla mailla, jotka erkanevat Kruunun tieltä (Camino Real), jotka lähtevät Chacaicasta Chogoon, jota kutsutaan Chaconaksi, missä ovat kivet kasattu, ja missä guanchit tekivät ennustuksiaan (...)". Eli pyramidit olivat olemassa jo silloin kun saarta alettiin uudisasuttaa..

Pyramideja on kuusi. Yhden pyramidin portaat ovat suunnatut talvipäivänseisauksen auringonnousuun, ja toisen pitkä sivu on suunnattu kesäpäivänseisauksen auringonlaskuun. Aiemmin mainittujen astrofyysikoiden teorian mukaan rakentajien on täytynyt olla vapaamuurareita, koska heille nämä seisaukset olivat tärkeitä – samalla tavalla kuin saaren alkuperäisasukkaillekin.

Vapaamuurareita on Tenerifellä ollut 1700-luvulta lähtien. Muutamia satoja vuosia aikaisemmin kerrotaan myös temppeliritareiden käyneen täällä.

Pyramidin nro 1 alla on luola. Sen syvyys on noin 8 metriä. Tästä luolasta löydettyjen esineiden hiili 14 tutkimusten avulla on todettu luolan olleen käytössä vuosien 680 ja 1020 välillä nykyisen ajanlaskumme alusta laskettuna. Luolaan eivät kävijät pääse, mutta esineet on kuvattu luolan läheisyydessä sijaitsevalla taululla.

Etnografisen puiston auditoriossa esitettävässä dokumentissa Thor Heyerdahl ottaa esille mm. seuraavat asiat:
- Pyramidit ovat rakennetut hakatuista laavakivistä. Alueen viljelysterassien kivet ovat sen sijaan kootut paikalla olevista luonnonkivistä.
- Pyramidien terassirakennelmat ovat niin huolellisesti rakennetut, että jokaisen kiven hakattu puoli on suunnattu ulospäin. Terassien reunamien sekä pystysuorassa että vaakasuorassa rakentamisessa on käytetty mittanarua linjauksessa.
- Useat kulmakivistä ovat suuria, ja ne ovat hakatut suoraksi kulmaksi. Niissä paikoissa, missä maassa on ollut luonnollisia kiviä, ne on hakattu seinämään sopiviksi.

- Pyramidikompleksin 2-4 pitkä pohjoissivu on suunnattu astronomisen tarkasti kesäpäivänseisauksen auringonlaskun mukaan.
- Pyramidien ylätasanteet ovat peitetyt soralla, portaita ei ole käytetty kivien kantamiseksi näille tasanteille.

Pyramidit ovat vetäneet monia erilaisia tutkijoita paikalle. Robert Bauval ja Andrew Collins, jotka ovat tutkineet paljon Gizan pyramideja Egyptissä, ja jotka ovat kirjoittaneet Sirius mysteeristä, olivat yhdessä espanjalaisen Javier Sierran kanssa pyramideilla joitain vuosia sitten. Myös Philip Coppens, joka on kirjoittanut egyptiläisten yhteydestä Canopus tähteen (Canopus revelation), on ollut tutkimassa Güímarin pyramideja. Omasta mielestäni kaikki nämä herrat ovat tuoneet uusia palasia suureen pyramidipalapeliin, jonka kokonaiskuvaa ei kukaan ole pystynyt näkemään. Näistä edellä mainittujen herrojen tutkimista tähtikuvioista lienee syytä mainita seuraavaa; Egyptissä Canopus nähdään eteläisenä ”pohjantähtenä” ja se on tähtitaivaan toiseksi kirkkain tähti. Vanhat kulttuurit puhuivat tästä tähdestä myös ”Ajan kontrollina”. Tämä eteläisen tähtitaivaan tähti näkyy tiettyinä aikoina vuodesta myös Kanarian saarilla ja se liittyi alkuperäisväestön ajanlaskuun. Nämä Canopuksen näkymisajat sattuvat olemaan samat kuin ne päivät, jolloin täällä vietetään Candelarian neitsyen juhlia. Ignacio Reyes Garcia La Lagunan yliopistolta on sitä mieltä, että Candelarian Neitsyen palvonta on itse asiassa jatkoa Egyptin Mustan Isiksen palvonnalle. Andrew Collinsin tutkima Joutsenen tähtikuvio on ollut tärkeä myös aikaisemmille kanarialaisille. Kanarian saarten varhaisista kalentereista ja yhteyksistä tähtiin on olemassa suuri määrä erikielisiä tutkimuksia.

Güimarin pyramidien auditoriossa esitettävässä dokumentissa kerrotaan, miten Heyerdahl näki nämä pyramidit eräänlaisena linkkinä ns. vanhan maailman, Egyptin ja ns. uuden maailman, Meksikon pyramidien välillä. Viimeisen vuoden aikana tästä yhteydestä on kirjoitettu mm. lehdessä Año Cero 246.

Kesäpäivän seisauksen iltana pyramideille kerääntyy paljon väkeä katsomaan auringonlaskua. Itse ole viettänyt monia seisauksia ja tasauksia alueella, sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Vaellan siellä muutenkin usein tai istun hiljaa mietiskellen.

Viime vuoden aikana alueen etnografisen puiston luonne on korostunut. Sinne on istutettu kanarialaisia kotoperäisiä kasveja. Kaikkein viimeisintä ovat taulut, jotka kertovat niistä elinkeinoista, joita saaristossa on harjoitettu sen historiallisena aikana.

Vaikuttaa siltä, että Thor Heyderdahl, joka on kirjoittanut suuren määrän kirjoja matkoistaan ja kokemuksistaan, ei ole kirjoittanut kirjaa Güímarin pyramideistä. Pyramidien kotisivuilla on julkaistu hänen kirjaluettelonsa, eikä sieltä löydy ”Güímarin pyramidikirjaa”, joten arvelen, että paras ”kirja” alueesta on kävellä siellä ja tunnustella mitä ympäristö kertoo itse.

Useat kerrat mielessäni on käynyt ajatus: ”Jos kivet osaisivat puhua, mitä ne voisivatkaan kertoa.”. Paco Padron puolestaan on todennut: ”Älä katsele silmillä, vaan sydämellä, sillä tärkein olemus on näkymätön”. Ja lopuksi vielä itse Tor Heyderdahlin huomio, jonka voi ainakin ajatuksena liittää Güímarin pyramidialueeseen ja sen viimeisimpiin vaiheisiin: “Borders? I have never seen any, but I have heard that they exist in the mind of most people”. (”Rajoja? En ole koskaan nähnyt niitä, mutta olen kuullut niiden olemassaolosta useimpien ihmisten mielissä”)

Video vuodelta 2008 pyramidialueesta

Muutamia Güímarin pyramidialuetta käsitteleviä kirjoja ja artikkeleita:
o Las Pirámides de Canarias y el Valle Sagrado de Güímar, Emiliano Bethencourt, Francisco De Luca, Francisco Perera
o Las Pirámides de Güímar: mito y realidad. Antonio Aparicio Juan y César Esteban López
o El complejo de las morras de Chacona; resultados del proyecto de investigación, XII Coloquio de Historia Canario-Americana, Maria Cruz Jiménez Gómez/Juan Francisco Navarro Mederos
o El difusionismo atlántico y las pirámides de Chacona. Juan Francisco Navarro Mederos/Maria Cruz Jiménez Gómez: en: Miguel Ángel Molinero Polo y Domingo Sola Antequera: Arte y Sociedad del Egipto antiguo.
o Arqueología de las Islas Canarias, Juan Francisco Navarro Mederos: en: Espacio, Tiempo y Forma, Serie I, Prehistoria y Arqueología, tomo 10, 1997, p. 447-478.

Güímarin pyramidit
Año Cero

Lisäys 2015: video alueesta. Siinä esitellään mm. pyramidien mittasuhteet. Videossa näytetään myös muita KanarianSaarilla olleita pyramideja. Teksti on espanjaksi mutta pelkästään kuvien katselemisesta voi olla iloa. Tästä videosta käy ilmi mm. että Googlen Earth maisemakuvissa ovat Güimarin pyramidit poistetut ja korvattu yhdellä ainoalla pyramidin muotisella kivikasalla.

Maaliskuu 2011 © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Muita Güímarin pyramidien etnografisesta puistosta kertovia juttujani:

- Güímarin pyramideilta Tyynelle valtamerelle
- Koe Pääsiäissaaret Güímarin pyramidien etnografisessa puistossa
- Uusinta uutta Güimarissa - myrkkykasvien puutarha
- Kestävän kehityksen puutarha Güímarin pyramidialueella
- Trooppisia kasveja Güímarin pyramidialueella

31.10.09

Candelaria - Temppeliritareiden viimeinen Neitsyt

Tämä artikkelikäännös on jo vuodelta 1999. Mutta koska Candelarian Neitsyeen ja yleensä Neitsyiden ilmestymisiin liittyvät asiat ovat esille eri puolilla maailmaa, olen päättänyt julkaista jutun vielä nyt.

Candelaria -

Temppeliritareiden viimeinen Neitsyt

Candelarian Neitsyt
Candelarian basilikassa
( patasas vuodelta 1827)

Muutamat tutkijat väittävät Kanariansaarten näytelleen pääosaa Temppeliritareiden salaisissa suunnitelmissa. Tämä olettamus pystyisi selittämään maamme (Espanjan) tunnetuimman ja palvotuimman Neitsyen, Candelarian Neitsyen (Nuestra Señora de Candelaria), ilmestymisen paikallisille alkuasukkaille, Guancheille, Tenerifen saarella

Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten ei Kanariansaarten Musta Neitsyt ollut herättänyt historioitsijoiden mielissä pienintäkään mielenkiintoa ryhtyä tutkimaan kyseisen Neitsyen mahdollista yhteyttä Temppeliritareihin. Temppeliritareiden, ja heidän loistonsa vuosisatojen yllä, vallinnut historiallinen hiljaisuus on jostain syystä vallinnut myös Candelarian Neitsyen yllä kuluneiden vuosisatojen aikana. Tästä johtuen Neitsyttä käsittelevät kirjat ovat sisältäneet ainoastaan hahmon ilmestymisen alkuasukkaille sekä häneen liittyvät tuhat ja yksi ihmettä.

Oli odotettava aina vuoteen 1991 saakka. Tällöin kirjailija nimeltä Rafael Alarcón Herrera kirjoitti kirjan nimeltä La última virgen negra del Temple (Temppeliritareiden viimeinen musta neitsyt) ja kirjailijat Emiliano Bethencourt ja Félis Rojas kirjan El legado del Temple (Temppeliritareiden perintö). Nämä kirjailijat analysoivat aina siihen saakka tunnistamatonta yhteyttä Temppeliritareiden ja Candelarian Neitsyen välillä. Näiden ja myöhempien tutkimusten yhteenveto on hämmentävää luettavaa:

Candelarian Neitsyt
San Blas luolassa Candelariassa

o Candelarian Neitsyt on Temppeliritareiden Musta Neitsyt. Se on luultavasti peräisin Temppeliritarijärjestön loppuvaiheesta.
o Kanarian saaristoon liittyvän myyttisen perinteen tunteneet Temppeliritarit käyttivät saaria välietappina matkoillaan Amerikkaan. Luultavasti he käyttivät saaria myös pakopaikkanaan niinä aikoina, jolloin heidän järjestöään vainottiin..
o Musta Neitsyt tuotiin Kanariansaarille, koska sen haluttiin olevan tietyllä tavoin tärkeän esoteerisen keskuksen merkkinä. Tämä puolestaan kuului osana Temppeliritareiden suunnitelmiin toimintansa laajentamisesta ja synkronoimisesta.

Kanarialainen pyhäkkö voi mahdollisesti sisältää avaimen materialististen ja henkisten aarteiden kätköpaikkaan, jonka oletetaan toimitetun turvaan ennen järjestön hajottamista.

Atlantin Pyhäkkö

Taulu, joka esittää Socorron rantaa ja
Neitsyen ilmestymistä.
Taulu on Candelarian basilikassa

Temppeliritareiden järjestön esoteerisesta merkityksestä on kirjoitettu yllättävän paljon. Mutta mikä tässä yhteydessä on tärkeää tuoda esille on se, miten he hyödynsivät eri kulttuureja, kuten esimerkiksi kelttiläistä kulttuuria, jolta he omaksuivat vihkimystien tuntemisen, samoin kuin esoteeriset legendat ja symbolit. He tiesivät paljon kelttiläisen San Brandanin myyttisestä vihkimystiestä, ja tämän yhteydestä Kanariansaariin. Luultavasti he tiesivät myös samankaltaisuudesta kelttiläisten ja saarilla esiintyvien kalliokaiverrusten välillä. Ja jos lisäämme tähän myytit ja legendat, kuten esim tarinan Atlantiksesta, Hesperidesta ja Autuaiden Niityistä, ei ole lainkaan hämmästyttävää, että he pitivät Kanariansaaria ihanteellisena säilytyspaikkana Temppeliritareiden tietoa symbolisoivalle Neitsyelle, Mustalle Neitsyelle, joka hämmästyttävästi sulautui Guanchien omiin uskonnollisiin teemoihin: Guanchit hyväksyivät ja palvoivat kulttia ilman minkäänlaisia vaikeuksia.

Toisaalta, emme myöskään voi unohtaa sitä, että Temppeliritarit merenkäyjinä olivat perineet karttoja sivilisaatioilta, jotka jo useita vuosisatoja aikaisemmin olivat ylittäneet Atlantin ja luoneet yhteyden valtameren yli. Amerikan reitillä heidän lähimpiä edeltäjiään olivat viikingit, merenkävijäkansa, joka ei ainoastaan purjehtinut uuteen ja tuntemattomaan maanosaan, vaan perusti Amerikan mantereelle myös siirtokuntia kaupankäyntitarkoituksessa.

Tutkija Jacques de Mahien mukaan, joka on kirjoittanut kirjan Colón llegó despues (Kolumbus saapui sen jälkeen/myöhemmin), viikingit ja Temppeliritarit loivat kauppayhteyksiä. Varsinkin viimeksi mainitut olivat ylittäneet Amerikan maat, erityisesti Meksikon: "1300-luvun viimeisinä vuosina, ts. aikakaudella, jolloin Euroopassa alettiin nousta heitä vastustamaan.". Monilla Temppeliritareiden kauppamatkoista - jolloin he saivat hopeaa, jonka avulla he hankkivat rahaa katedraalien rakentamiseen - tai Temppeliritareiden laivaston katoamisen yhteydessä Ranskassa vuonna 1307, Kanariansaaret olivat välietappina, samoin kuin ne olivat palvelleet viikinkien laivastoa, ja jo paljon aikaisemmin foinikialaisten laivastoa.

Kaiken kaikkiaan löydämme tästä uuden tekijän, strategian, joka johti Temppeliritareiden olemassaoloon Kanarian saarilla. Nämä saaret olivat heille ehdottomasti tuntemattomia, mutta niistä voisi silti tulla heidän pyhäkkönsä keskelle Atlanttia. Mutta mitä merkkejä he jättivät jälkeensä saarille?

Kanarialaiset avaimet

Socorron ranta Güímarissa.
Risti on sillä paikalla, missä guanchien
sanotaan löytäneen neitsythahmon

Tärkein avaimista on itse Candelarian Neitsyt, jonka kerrotaan ilmestyneen guancheille. Virallisesti käytetyn ilmestymisajankohdan sanotaan olevan vuosien 1395 ja 1405 välillä, eli noin sata vuotta ennen kuin Tenerife kukistettiin, kertoo munkki Alonso de Espinosa kronikassaan Historia de Nuestra Señora de Candelaria. (Candelarian Neitsyen historia).

Tämä teksti johtaa perinpohjaisesti uusille tutkimusteille, ja vaikka Neitsyen ilmestyminen ajoittuu noin yhdeksänkymmentä vuotta Temppeliritareiden häviämisen jälkeen, ei mikään väitä vastaan sitä, että Temppeliritarit olisivat olleet vastuussa sen kuljettamisesta Kanarian pyhäkköön. Espinosan kronikasta voidaan myös päätellä, että Neitsyen saapumisajankohdasta on voitu erehtyä, jolloin se itse asiassa olisi tuotu saarelle jo paljon aikaisemmin.

Normandialaisen Jean IV de Bethencourtin oleminen saarella vahvistaa ensimmäisen näistä olettamuksista. Hän oli Kanariansaarten ensimmäinen valloittaja ja uustemppelijärjestön jäsen. Tästä seuraa, että itse pappi Alonso de Espinosan tekstistä löytyy mielenkiintoinen huomautus: "Luonnontilassa olevat vanhat guanchit kertovat, että heillä on muistissaan jo pitkiä aikoja, että tälle saarelle saapui kuusikymmentä henkilöä, mutta he eivät muista mistä, ja rakensivat yhdessä asumuksensa Icodiin, mikä on paikka tällä saarella. Tätä paikkaa he kutsuivat omalla kielellään nimellä Alzanxiquian abcanabac xerax, mikä tahtoo sanoa: Paikka suuren pojan hallinnolle".

Kätkeytyikö tämän kummallisen nimen taakse Temppeliritareiden järjestöön kuuluvia perheitä. Älkäämme unohtako, että guanchit hyväksyivät heidät ilman vaikeuksia, vaikka he taistelivat viimeiseen saakka Espanjan mantereelta tulleita valloittajia vastaan. Historiallisesti tämä ajankohta voisi olla viittaus Temppeliritareiden ensimmäisestä saapumisesta Tenerifelle, mutta myös viimeisestä, sananmukaisesti niiden ritareiden, jotka pakenivat Euroopasta vuonna 1307. Tällöin heidän laivansa kaatui aarteineen ranskalaisessa satamassa nimeltä La Rochelle heidän kääntyessään Amerikan reitille.

Chinguaron luola Güímarissa.
Täällä oli aikoinaan Güímarin menceyn luola,
missä neitsyttä säilytettiin 52 vuotta

Osaltaan tämä todettu ja paradoksaalisen rauhanomainen yhteiselämä Guanchien ja oletettujen Temppeliritareiden välillä, pystyisi selittämään niitä ilmiöitä, joita kerrotaan Mustan Neitsyen olemassaolosta Candelariassa guanchien keskuudessa, ja joista myös Espinosa kertoo: "Vaikkakin ollen Candelarian Pyhä Neitsyt Chinguarossa, Güimarin kuninkaan talossa, ja siihen liittyvässä luolassa, jossa oli monia vuosia, on usein kuultu taivaallisia harmonioita ja musiikkia, ja nähty monia sytytettyjä soihtuja kulkueen muodossa. Nämä eivät olleet yhtä tavallisia, kuten olivat myöhemmin, jolloin he kuljettivat San Blasin pyhiä reliikkejä. Nämä olivat niitä prosessioneja, joita enkelit pitivät rannalla, jolla Pyhä Neitsyt oli, kuten Socorron rannalla, jossa hän ilmestyi, hyvin tavallisia, yhtä hyvin päivällä kuin yölläkin. Suurella juhlallisuudella ja harmonialla, ja mitä pehmeämpien äänten musiikilla, kansanjoukkojen seuraamina, sytytetyin kynttilöin järjestettyinä ja yhdistettyinä ulottivat kulkueen Santiagoksi kutsutulta kappelille San Blasin eremiittiluolalla, koko hiekkarannalle, mikä on suuri. Ja tämä oli hyvin tavallista, eikä kummastuttanut alkuasukkaita. Abonaksi kutsutulla rannalla, joka sijaitsee noin neljän leguan (noin 22-23 km) päässä Candelariasta Punaiselle vuorelle (Montaña Roja) päin. Nähtiin säännöllisesti näitä kulkueita, ensisijaisesti Neitsyen ylösnousemispäivänä, ja tämä on totisen tosi, kuten nyt näinä aikoina. Henkilöt, jotka ovat tämän nähneet, menevät mainitulle rannalle, ja löytävät juuri sammutettuja vahakynttilöitä, ja jotkut niistä ovat vielä palaneet, ja ne on laitettu kielekkeille. Ja minulle näyttivät paikan, ja näin sen".

Nämä patsaat esittävät niitä guanchikuninkaita,
jotka hallitsivat valloituksen aikaan.
Patsaat sijaitsevat Candelarian basilikän
vieressä olevan torin reunalla.

Tämä tekstin sisältö kertoo Maria-kultin olemassaolosta, kultin, joka on täysin outo alkuasukkaille, mutta jonka he hyväksyivät. Emme voi myöskään olla huomaamatta erikoisuutta huomautuksessa enkeleistä, jotka olivat kulkueessa kansanjoukkojen saattamina. Tässä tutkimassamme yhteydessä se saa meidät ajattelemaan todeksi temppeliritareiden elämän Suurta Äitiä palvelevan kultin..

On myös mahdollista, että Temppeliritarit toivat Neitsyen Tenerifelle matkallaan Amerikkaan, tai Ranskassa kärsimänsä vainon aikana. Mutta on olemassa myös toinen mahdollisuus: Nimittäin että sen olisi tuonut itse Jean IV de Bethencourt, Lanzaroten, Fuerteventuran ja El Hierron valloittaja, joka pysähtyi "Tulivuorisaarella "Tenerifellä, vuoden 1402 puolessa välissä. Tämä on hänen saapumisensa päivämäärä Kanarialle vanhasta Temppeliritareiden satamasta La Rochellesta lähdön jälkeen. Samalla se olisi Candelarian Neitsyen ilmestymisen todellinen ilmestymispäivä.

Tässä mielessä Bethencourtin suhteet uustemppeliritareiden järjestöihin ja henkilöihin vaikuttavat selviltä. vaikka ne vielä tänäänkin ovat tutkimuksen alaisia. Tämä teko saa meidät ajattelemaan, että tämä henkilö voisi olla ollut täyttämässä tehtävää, joka oli pantu alulle jo vuosisatoja aikaisemmin, ja jota johti Pyhän Graalin maljan ja suuren vihkimiskeskuksen löytäminen.

Oli miten oli, varmaa on, että nämä kronikat ovat jättäneet jälkeensä varmoja merkkejä. Näitä varmoja merkkejä ovat myös ne kolme lippua, jotka hulmusivat normandialaisten valloittajien laivan mastossa. Yksi näistä lipuista oli sama kuin Gadifer De la Sallen aseissa. Hän oli myös mystinen henkilö, joka seurasi Bethencourtia kanarialaisen seikkailun aikana. Toisessa lipussa oli Neitsyen jalkojen eteen polvistunut hahmo. Kolmannessa kuvattiin Temppeliritareiden risti. Mysteerio on tarjoiltu.

Keskustelua Neitsyen hahmon autenttisuudesta

Vuonna 1990 Emiliano Bethencourt, järjestön "Confederación Atlántida" presidentti, ja saman järjestön jäsen Félix Rojas, yllättivät jäsenistöä olettamuksellaan Candelarian Neitsyestä. He väittivät että alkuperäinen Neitsyt, joka ilmestyi guancheille perimätiedon mukaan lähellä Güimaria sijaitsevan rotkon suulla - ei olisikaan kadonnut, kuten virallisesti uskotaan – siinä tulvassa, joka hajotti vuonna 1826 osan sitä temppeliä, jossa sitä säilytettiin Candelariassa

Candelarian neitsyt
Santa Úrsulan kirkossa Adejessa

Päinvastoin, he vakuuttivat, että kadonnut Neitsyt olisi ollut jäljennös, ja että alkuperäistä säilytettäisiin Santa Ursulan kirkossa tenerifeläissä Adejen kunnassa. Ja että tämä on se Neitsyt, jonka nämä tutkijat väittävät Adejen markiisiin teettäneen alkuperäisen mukaan vuoden 1659 aikana. Heidän mukaansa, vastoin tavallista käsitystä Neitsyestä, dominikaanimunkit onnistuivat tekemään kopion alkuperäisestä, jonka he sitten säilyttivät alkuperäisen kanssa. Kummallista kyllä Adejessa palvotun Neitsyen vartalossa on sydämen korkeudella joku ”esine”, joka voidaan nähdä vuosia sitten tehdyssä radiograafisessa tutkimuksessa.

Bethencourtin ja Rojaksen käsitys, joka voisi vaikuttaa kaunistelemattomalta alussa, johti uusien tutkimusten alkamiseen, joita suoritti Consejo Superior de Cientificos vuonna 1992. Tutkimusten perusteella määriteltiin Adejen Neitsyen "syntyneen" vuosien 1379 ja 1430 välisellä ajalla. Tutkimuksissa todettiin myös, ettei tämä patsas voinut olla 1700-luvulla tehty kopio.

Artikkeli lehdestä MAS ALLA 27/12/1998
Erikoisnumero keskiajasta: "Brujas, alquimistas y constructores de catedrales"; KESKIAJAN MAGIA; noidat, alkemistit ja katedraalien rakentajat.

Teksti: José Gregorio Gonzales

©Käännös:Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Kirja: José Gregorio Gonzales: Canarias Magica, Ediciones Corona Borealis, 2003,
ISBN 84-95645-11-4

Muita Candelarian Neitsyeen ja Neitsyen taustaan liittyviä juttujani.