Darwinin orkideat

Darwinin orkideat
Paina kuvaa

15.5.14

Kuuluisia suomalaisia tai suomalaisten jälkiä Kanariansaarilla?

Päivitettu maaliskuussa 2015

Kipinästä tuli syttyy – sanottiin vanhassa sananlaskussa. Muistaneeko sitä nykyään enää kukaan.. en tiedä..

Kipinä oli kuitenkin kohdallani eilinen kävelyni Santa Cruzissa ja osuminen pieneen puistoon, Parque Las Indias, jonka olemassaolosta en ollut aikaisemmin tiennyt yhtään mitään. Katselin tapani mukaan uteliaana kaikkia istutuksia. Sitten huomasin puistossa betonimöhkäleen, jonka grafittitaiteilijat olivat vuosien mittaan koristelleet kuvioillaan.

Wikepedia selvitti kyseessä olevan taideteoksen, joka oli jäljellä Santa Cruzissa vuosina 1973 ja 1974 olleesta ns. ulkoilmanäyttelystä.  

Näyttelyn muodostivat suuret kuvapatsaat, joista osa on jäljellä Garcia Sanabrian puistossa ja osa puistokadulla Rambla de Santa Cruz.






Ja se tuli?
Yksi tähän eiliseen puistoon johtavista kaduista on nimeltään Calle Eduardo Westerdahl. Tämä herra oli aikoinaan se toimeenpaneva voima tuota veistosten ulkoilmanäyttelyä luotaessa. Puerto de la Cruzin modernin taiteen museo Casa Aduanassa, eli tullitalossa, jossa on myös kaupungin turistitoimisto, on omistettu Eduardo Werterdahlille. Aikoinaan tämä herra perusti myös Tenerifen ensimmäisen taidelehden  Gaceta de Arte. 
Eduardo Werterdahlin juuret ovat Ruotsissa.

Sitten aloin miettiä keitä muita, joilla on juuret Ruotsissa, muistan.
Seuraavaksi muistelin Ruotsissa syntynyttä herraa nimeltä Eric Ragnar Sventenius.  Hän oli kasvitieteilijä, joka perusti Gran Canarialla sijaitsevan kasvitieellisen puutarhan Viera y Clavijo. Sitä ennen hän toimi Puerto de la Cruzin kasvitieellisen puiston johtajana. Hänen sukunimensä, Sventenius, elää edelleen monissa Kanariansaarten kasvien tieteellisissä nimissä.

Sen jälkeen vaelsin ajatuksissani Los Cristianokseen, turistikaupunkiin eteläisellä Tenerifellä. Siitä kerrotaan, että sen varsinaiset perustajat turistipaikkana olivat kolme ruotsalaista herraa, joiden työn tuloksena kaupunkiin perustetiin ruotsalaisten hoito- ja kuntoutuskeskus Vintersol, ja jonka jälkeen kaupunki alkoi kasvaa ja kehittyä turistikohteeksi. 

Gran Canarian San Augistinin perustamiseen ovat ruotsalaiset osallistuneet myös erittäin aktiivisesti. Siitä kerrotaan kirjassa: Pionjärer.

Lisää pohjoismaalaisia
Muita nimiä, joita mieleeni tulvahti, olivat norjalaisjuurinen laivanvarustaja Fred Olsen ja hänen kaverinsa, maailmankuulu tutkimusmatkailija ja kirjailija  Thor Heyerdahl. Kiitos näiden kahden herran Güímarin pyramidialue on vielä olemassa. 

Tanskalaisista tulee mieleen konsuli P. Larsen, joka lahjoitti ”kukkaiskellon” vuonna 1958 Santa Cruzissa olevan García Sanabrian puiston sisääntuloportaille.










Suomalaisia
Teskti on peräisin
Hannu ja Leena Aarion kirjasta:
 Kanariansaarten luotno-opas
Mieltin ja mietin. Ainoa henkilö, johon päädyin, liittyy kasvimaailmaan. Eli Kanarianpetterikki Forrskahlea angustifolia on saanut nimensä suomalaistutkijan Peter Forsskålin mukaan.
Petterikki - ratonera


Toinen suomalainen nimi, joka tuli mieleeni on Mauri Sariola. Luin joskus jostain hänen viettäneen kuherruskuukauttaan Parador hotellissa Las Cañadas del Teidellä, vuonna 1956. 

Olkoonkin, että Mauri Sariola on kirjoittanut paljon kirjoja, en tiedä, että hän olisi mitenkään tunnettu hahmo saarelaisyhteyksissä.

Mauri Sariola sen enempää kuin Peter Forsskål eivät käsitykseni mukaan koskaan asuneet tai eläneet Kanariansaarilla.

Olen lukenut myös joidenkin suomalaisten missien käyneen laulamassa Gran Canarialla. Mutta ne ovat suomalaisten tietoja, eivät yleisiä...

Suomalaisia on asunut saaristossa ja varmasti saanut paljon aikaan niissä puitteissa. Monet mainitsevat Saga Roosin, jonka kirjoja olen lukenut suurella mielenkiinnolla jo pari vuosikymmentä sitten. 

Muuta en tiedä.

Utelen ja kysyn, jos joku tietää enemmän?

Koska en tiedä, kysyn.
Tiedän, että Kanariansaaret ovat erittäin suosittu lomanviettopaikka suomalaisille. Mutta onko saarilla joku suomalaisille omistettu muistomerkki yms?. Mielellään sellainen, jonka myös paikalliset saarelaiset voivat tunnistaa suomalaisena? Onko joku suomalainen, saarilla asuva, tai täällä käynyt jättänyt pysyvän jälkensä, tai nimensä  Kanariansaarten historiaan, ekonomiaan, kulttuuriin ja taiteeseen, kuten esim. aikaisemmin mainitsemani Sventenius, Heyerdahl, Westerdahl?

Käykö kukaan suomalainen poliitikko tai kuuluisuus esim. lomailemassa Kanariansaarilla?  Esim Saksan liitokanslerin Agneta Merkelin kerrotaan lomailevan usein La Gomeralla.

Ainoa suomalainen kuuluisuus, josta olen kuullut on Pirkko Mannola. Mutta onko esim. Suomen presidentti tai pääministeri poikennut täällä, niin, että se on huomioitu saarelaisessa lehdistössä.

Odotan mielenkiinnolla....

Kokosin vastauksia sitten: (2015)
Suomalaisten jälkiä Kanariansaarilla

Toukokuu 2014 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

3 kommentarer:

Sirpa sa...


SAGA ROOS kapteenin rouva



Irma Saga Margareta Gester syntyi Tampereella 21.7.1906. Hänen äidillään Sigridillä oli Turussa vaatetusliike, jossa Saga toimi mallisuunnittelijana jo nuorena. Saga Gester suoritti Turussa kolmivuotisen Turun taideyhdistyksen piirustus-

koulun 1924–1927. Hänet vihittiin syksyllä 1933 suomalaisen kapteenin Klas Roosin kanssa Belgian Kongossa, jossa mies työskenteli jokilaivalla.



Jopa 150 suomalaisen koneenkäyttäjän ja muutaman kapteenin arvioidaan työskennelleen Kongojoella 1890-luvun ja ensimmäisen maailmansodan välisenä aikana. Rahti-laivoilla kuljetettiin kumin raaka-ainetta kautsua, palmuöljyä, norsunluuta ja 1920-luvulta lähtien Kongon omissa sulatoissa jalostettua kuparia. Sekä laiva- että rautatieliikenteen huoltoon ja ylläpitoon tarvittiin ammattimiehiä, joita värvättiin etenkin Pohjoismaista vielä 1930-luvullakin. Saga Roos pääsi miehensä mukaan Belgian valtion uusimmalle ja suurimmalle jokilaivalle s/s Mongalalle, jonka kapteeniksi Roos nimitettiin. Saga oli tyytyväinen, koska s/s Mongalan alueena oli koko Kongojoki sivujokineen, ja hän pääsi näin matkustamaan ja näkemään Kongoa laajalti. Hän asui Kongossa runsaan vuoden, mutta palasi terveyssyistä Suomeen jouluna 1934.



Saga Roos kirjoitti Kongon-ajastaan kirjan Bröllopsresa i Belgiska Kongo (suom. Sadun ja seikkailun Kongo), joka ilmestyi 1949. Hän jäi leskeksi jo 1954, muutti 1961 Teneriffalle ja eli siellä loppuelämänsä maalaten ja hoitaen puutarhaa. Saga Roosin kuoltua Teneriffalla 93-vuotiaana 1999 Suomen kansallismuseo sai testamenttilahjoituksena 56 esineen afrikkalaisen kokoelman, johon kuuluu parinkymmenen aseen lisäksi mm. puuveistoksia, astioita, naamioita ja soittimia.

Han asui Santa Ursulassa, Lomo Roman-nimisella paikalla.
Han on julkaissut 2 Tenerifesta kertovaa kirjaa, "Pioneerina Kanarialla" ja "Arkea ja Juhlaa Teneriffalla"








Gracia Penttinen sa...

Kiitos Sirpa. Olen lukenut nuo mainitsemasi Saga Roosin kirjat, ja maininnut ne myös sivuni yleislähteissä. Hän vaikuttaa kirjojensa perusteella erittäin mielenkiintoiselta henkilöltä. Ja tuo mitä kirjoitat tulee sitä kástiystä. Kysymykseni on nyt lähinnä se että haluaisin tietää miten tunnettu hän oli saaarelaisena muidenkin kuin suomalaisien keskuudessa. Onko hänen kunniakseen pystytetty esim. muistomerkki, nimitetty katu, tai vastaavaa.

mummeli sa...

Onmhan siellä tämä enyinen missimme, Sari Aspholm, joka miehensä kanssa on liike-elämässä mukana. Abagon kartan ja aiemmin myös yökerho.