Darwinin orkideat

Darwinin orkideat
Paina kuvaa

6.4.14

Granadilla de Abonassa on näkemistä ja kokemista

Kokemukseni Grandilla de Abonassa kesti vain pari tuntia, mutta  ehti opettamaan monta uutta asiaa. Ensimmäinen oli se, että jos ei ole aikaa tutkia kirjallisuutta, opaskirja ym ym ym, niin on paras olla hyvän oppaan mukana. Ja Granadillan ollessa kysymyksessä José Juan Cano Delgado on luultavasti maailman paras opas, alueen todellinen erikoisasiantuntija.

Olin liikkeellä oikeastaan viinin merkeisstä. Tenerifen naisten viinikerho, AMAVICAN,  teki viini-kulttuuri-ruokakierroksen saaren kaakkoisosassa. Aikaa tutustumiseen Granadilla de Abonassa oli vajaat pari tuntia.

Tosin tunsin paikkaa jo jonkun verran ennestään, olinhan vuosien mittaan ajanut keskustan läpi lukemattomia kertoja. Kerran olin jopa pysähtynyt syömään siellä, silloinkin jokin muuan asian yhteydessä, ja silloinkin JJ asiantuntijana.

Valokuva: Natalia Alberto Donate
Ensin kirkkoon
Tapasimme San Antonio de Paduan kirkon edessä. Tämä pyhimys on Granadillan suojeluspyhimys. JJ kertoi hänen olevan portugalilaista alkuperää, tunnettu myös nimellä San Antonio de Lisboa, eli Lissabonin Pyhä Antonio, koska hän oli syntynt Lissabonisssa. Padua Italiassa oli sen sijaan kaupunki, missä hän kuoli. San Antonio tunnetaan myös "Kirkon tohtorina".

JJ mainitsi kuin ohimennen, että  kuuluisan maailmanmatkaajan Ferdinand Magallenin laivasto laski Granadillan rantaan lokakuun 1. päivä vuonna 1519 jatkaakseen sieltä sitten ensimmäiselle maailmanympärysmatkalleen.





Menimme sisälle kirkkoon. Tämä oli ensimmäinen käyntini tässä kirkossa. Mielenkiintoni kiinnittyi välittömästi seinällä olevaan maalaukseen entisestä Candelarian neitsythahmosta

Valokuva: Natalia Alberto Donate
JJ asettui korokkeelle alttarin eteen ja me istuimme puoliympärän muodossa hänen edessään. Kirkossa käyvät turistit saavat kokea saman. 

JJ kertoi kirkosta, sen oviaukon ympärille ripustettavista kukkasista ja kirkon vieressä olevasta torista. Kukkaskoristeet olivat olemassa jo kauan sitten, mutta unohtuivat. Nyt ne ovat otetut uudelleen käyttöön. Koristelua on mahdollista ihailla 15 kesäkuuta vietettävässä romeriassa, kyläjuhlassa. Sinne kokoontuu myös tanssijoita El Hierrolta, Güimarin nauhatanssijat ja Granadillassa sijaitsevan Las Vegasin tanssijat. Kirkon vieressä olevan torin rakensivat aikoinaan kylän naiset, sillä he halusivat kokoontumispaikan.

Valokuva: Natalaia Alberto Donate
Kirkon sakristia on samalla museo. Katselimme messukasukoita. Siellä oli lasikaapissa myös kasa Antonia de Padualle omistettuja leipiä ehtoollisvälineiden vieressä. Valitettavasti en voi sanoa mitään näistä leivistä.















Pääkadulle
Ensimmäinen rakennus, jota katselimme oli kunnan entinen hallintorakennus. Mutta ilmeisesti sillä ei ollut sen suurempaa merkitystä, koskapa JJ ei keskittynyt siihen muuten. Mahtava punaiseksi maalattu rakennus ja sillä siisti.

Toisella puolen katua olevan entinen majatalo – Fonda – sai sen sijaan enemmän huomiota. Se oli peräisin siltä ajalta, jolloin liikkuminen saarella, jopa linja-autollakin, kesti ikuisuuksia nykyisestä kiireen perspektiivistä mitattuna.

Majatalo oli tärkeä.  Tie Granadillaan naapurikunnasta Aricosta oli rakennettu vasta vuonna 1933. Sitä ennen liikuttiin mm. entisiä ”kruunun teitä”, joihin kuului mm.La Orotavasta alkava ja Las Cañadaksen yli kulkeva Camino de Chasna.

Vanhaan kaupungin keskustaan
Granadillan perustajana pidetään portugalilaista herraa nimeltä Conzalo Gonçalves Zarco. Tenerifen valloituksen jälkeen nykyisen Granadillan alueen asuttivat pääasiassa Portugalista saapuneet uudisasukkaat. Gonzalo Gonçalves Zarco oli pystytänyt sinne kappelin vuonna 1550. Tämä puolestaan mahdollisti asutusalueen perustamisen tälle paikalle.

Käännyimme kapealle kujalle nimeltä Callejon Irencio. Alempana avautui näkymä vanhoihin mataliin rakennuksiin. Kaupungin pääkadulta ei olisi arvannut, että tälläisiä rakennuksia oli vielä tallelle.










JJ pysäytti meidät talojen eteen. Nämä ovat edelleen yksityisomistuksessa, mutta BIC, eli kulttuurimerkittyjä. Hän lainasi lähimmältä katolta punaisen kattotiilen ja vertasi sitä erään ryhmäläisen reiden pituuteen. Jokainen kattotiili oli käsin tehty, eikä yksikään ollut keskenään täysin samanlainen.

Jatkoimme risteykseen, jossa katunimenä oli Calle Arquitecto J Marrero. Nyt muistin nimen. Tämähän on se arkkitehti, joka suunnitteli mm. Candelarian basilikan ja Santa Cruzin kauppahallin ja saarihallinon rakennuksen. Totta. Hänhän oli kotoisin Granadillasta. Saman kadun varrella oli Marreron kotitalokin. 


Vastapäätä samalla kadulla on Granadillan museo. ”Siellä on guanchien muumioitakin”, valisti JJ. Museoon päästäkseen on soitettava Granadillan kulttuuriosastolle.

Kadun varrella oli monta mielenkiintoisen näköistä rakennusta, mm. maaseutuhotelli El Traspatio.

Ohitimme Granadillan nykyisen kunnantoimiston rakennuksen










Kirkko ja kirjasto
Edessämme avautui puisto. Sen toisella puolen seisoi patsas, jonka tunnistin Hermano Pedron patsaaksi. Patsaan takana oli ovi San Luisin kirkkoon. Se oli aikoinaan kuulunut fransiskaanijärjestölle. Entinen fransiskaaniveljien luostari oli kirkon vieressä. Vuonna 1836 silloinen hallitus takavarikoi (Desamortización de Mendizábal) kirkon omaisuuden, ja luostari siirtyi valtion omistukseen. Nykyään se on kunnostettu ja siinä sijaitsee Granadilla de Abonan kunnan pääkirjasto.  

Entinen luostarin sisäpatio toimii hyvänä esimerkkinä aikansa rakennustyylistä. Kirkon ja luostarin rakentaminen oli aloitettu vuonna 1665. Siitä tuli suojelunalainen kulttuurimuistomerkki (BIC) vuonna 1985. 

Itse kirjasto on sijoitettu entisiin luostarin toimitiloihin. 

Ihailin kattoa, ihailin ikkunaluukkuja ja vanhoja ikkunoiden alla olevia istumapaikkoja. Kirjasto on ehdottomasti käymisen arvoinen pelkästään rakennuksen takia. 

Pysähdyimme hetkeksi ihailemaan suurta lukusalia, joka takaseinälle on maalattu rakennuksen perustamisen ajoilta olevia hahmoja.










Tutustumisen arvoisia paikkoja.
Kirjaston /luostarin edessä on taulu, josta käy ilmi Granadillan keskustassa olevat  kulttuurimuistomerkit ja niiden sijanti:

Näitä ovat mm. 
·         San Luisin fransiskaaniluostari ja siihen liittyvä kirkko. .
San Antonio de Paduan kirkko ja siihen kuuluva irtaimisto
San Isidro Labradorin kappeli ja siihen kuuluva irtaimisto
 Tupakankuivausrakennus  (Secadero de Tabacco)

Pysähdyimme vielä parin rakennuksen edessä. Bussimme odotti jo toisella puolen katua.

Täältä jatkoimme matkaa seuraavaan kohteeseen. Toiseksi tärkeäksi kokemukseksi vierailusta jäi se, että Granadilla de Abonaan on tultava pitemmäksi aikaa. Siellä on katsomista ja paikkoja missä yöpyä.

Grandilla de Abonasta vähän muutakin
o   Saaren alkuperäisvästöä, eli guancheja asui kunnan nykyisellä alueella. Heidän aikanaan alue kuului Abonan menceylle, eli Abonan ruhtinaskuntaan.
o   Tämän alueen ruhtinas oli allekirjoittanut rauhansopimuksen kastiilialaisten  valloittajien kanssa jo vuonna 1490. Siitä huolimatta vuonna 1496 tapahtuneen valloituksen jälkeen Adonan alueesta tuli valloitusta vastustaneiden guanchien pako- ja turvapaikka. Lisätietoja  
o   Granadillalla oli 1600 – ,1700- ja 1800- lukujen aikana tärkeä poliittinen ja taloudellinen asema saaren eteläosien kuntien keskuudessa..
o   Granadilla de Abonan kunta perustetiin vuonna 1812 Cádizin hallituksen antaman lain pohjalla. .
o   Espanjan kuningas Alfonso XIII antoi marraskuun 17. päivä vuonna 1908 Granadilla de Abonan kunnalle arvonimen ”Villa”.
o   Kanarian saaristohallitus antoi maaliskuun 11. päivä vuonna 2010 Granadilla de Abonan kunnalle arvonimen ”Histórica”,

Eli Granadillan nimi kuuluu kokonaisuudessaan “Villa Histórica de Granadilla de Abona”.

Kunnan vaakuna
Kanarian saaristohallitus hyväksyi Granadillan vaakunaehdotuksen  maaliskuuta 2. päivä vuonna  1995. Kunnan vaakuna on mielenkiintoinen kokoelma kunnan historiaa ja nykypäivää. Sinisellä pohjalla (meri) on kymmenen luonnollisen värisen kiven muodostama ympyrä, jota kruunaa kultainen vanha kruunu: Sen alapuolella on ristikkäin kaksi luonnollisen väristä guanchien komentosauvaa (añepa). Vaakunan alaosassa on 1400- luvun kolmimastolaiva. Laivan kolmanneksi suurimmassa mastossa olevassa viirissä on sana "Victoria" (voitto).
Vaakunaa reunustaa kymmenen kultaista granaattiomenaa. Vaakunan yläpuolella on suljetttu kuninkaallinen kruunu.

Muita juttujani, jotka kertovat Grandillaan liittyvistä asioista


Valokuvani Granadillan kaupunkikierrokselta

Huhtikuu 2014 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Inga kommentarer: