Kokemukseni
Grandilla de Abonassa kesti vain pari tuntia, mutta ehti opettamaan monta uutta asiaa. Ensimmäinen
oli se, että jos ei ole aikaa tutkia kirjallisuutta, opaskirja ym ym ym, niin
on paras olla hyvän oppaan mukana. Ja Granadillan ollessa kysymyksessä José Juan Cano Delgado on luultavasti maailman paras opas, alueen
todellinen erikoisasiantuntija.
Olin liikkeellä
oikeastaan viinin merkeisstä. Tenerifen naisten viinikerho, AMAVICAN, teki
viini-kulttuuri-ruokakierroksen saaren kaakkoisosassa. Aikaa tutustumiseen
Granadilla de Abonassa oli vajaat pari tuntia.
Tosin tunsin paikkaa
jo jonkun verran ennestään, olinhan vuosien mittaan ajanut keskustan läpi
lukemattomia kertoja. Kerran olin jopa pysähtynyt syömään siellä, silloinkin
jokin muuan asian yhteydessä, ja silloinkin JJ asiantuntijana.
Tapasimme San
Antonio de Paduan kirkon edessä. Tämä pyhimys on Granadillan suojeluspyhimys.
JJ kertoi hänen olevan portugalilaista alkuperää, tunnettu myös nimellä San
Antonio de Lisboa, eli Lissabonin Pyhä Antonio, koska hän oli syntynt Lissabonisssa. Padua Italiassa oli sen sijaan kaupunki, missä hän kuoli. San Antonio tunnetaan myös "Kirkon tohtorina".
JJ mainitsi kuin ohimennen, että kuuluisan maailmanmatkaajan Ferdinand Magallenin laivasto laski Granadillan
rantaan lokakuun 1. päivä vuonna 1519 jatkaakseen sieltä sitten ensimmäiselle maailmanympärysmatkalleen.
Menimme sisälle
kirkkoon. Tämä oli ensimmäinen käyntini tässä kirkossa. Mielenkiintoni
kiinnittyi välittömästi seinällä olevaan maalaukseen entisestä Candelarian
neitsythahmosta
Valokuva: Natalia Alberto Donate |
JJ kertoi kirkosta, sen oviaukon ympärille ripustettavista kukkasista ja kirkon vieressä olevasta torista. Kukkaskoristeet olivat olemassa jo kauan sitten, mutta unohtuivat. Nyt ne ovat otetut uudelleen käyttöön. Koristelua on mahdollista ihailla 15 kesäkuuta vietettävässä romeriassa, kyläjuhlassa. Sinne kokoontuu myös tanssijoita El Hierrolta, Güimarin nauhatanssijat ja Granadillassa sijaitsevan Las Vegasin tanssijat. Kirkon vieressä olevan torin rakensivat aikoinaan kylän naiset, sillä he halusivat kokoontumispaikan.
Valokuva: Natalaia Alberto Donate |
Pääkadulle
Ensimmäinen rakennus, jota katselimme oli kunnan entinen hallintorakennus. Mutta ilmeisesti sillä ei ollut sen suurempaa merkitystä, koskapa JJ ei keskittynyt siihen muuten. Mahtava punaiseksi maalattu rakennus ja sillä siisti.
Toisella puolen katua olevan entinen majatalo – Fonda – sai sen sijaan enemmän huomiota. Se oli peräisin siltä ajalta, jolloin liikkuminen saarella, jopa linja-autollakin, kesti ikuisuuksia nykyisestä kiireen perspektiivistä mitattuna.
Majatalo oli tärkeä. Tie Granadillaan naapurikunnasta Aricosta oli rakennettu vasta vuonna 1933. Sitä ennen liikuttiin mm. entisiä ”kruunun teitä”, joihin kuului mm.La Orotavasta alkava ja Las Cañadaksen yli kulkeva Camino de Chasna.
Vanhaan kaupungin keskustaan
Granadillan
perustajana pidetään portugalilaista herraa nimeltä Conzalo Gonçalves Zarco. Tenerifen valloituksen
jälkeen nykyisen Granadillan alueen asuttivat pääasiassa Portugalista saapuneet
uudisasukkaat. Gonzalo Gonçalves Zarco oli pystytänyt sinne kappelin vuonna 1550.
Tämä puolestaan mahdollisti asutusalueen perustamisen tälle paikalle.
Käännyimme
kapealle kujalle nimeltä Callejon Irencio. Alempana avautui näkymä vanhoihin
mataliin rakennuksiin. Kaupungin pääkadulta ei olisi arvannut, että tälläisiä
rakennuksia oli vielä tallelle.
JJ pysäytti meidät talojen eteen. Nämä ovat edelleen yksityisomistuksessa, mutta BIC, eli kulttuurimerkittyjä. Hän lainasi lähimmältä katolta punaisen kattotiilen ja vertasi sitä erään ryhmäläisen reiden pituuteen. Jokainen kattotiili oli käsin tehty, eikä yksikään ollut keskenään täysin samanlainen.
Jatkoimme
risteykseen, jossa katunimenä oli Calle Arquitecto J Marrero. Nyt muistin
nimen. Tämähän on se arkkitehti, joka suunnitteli mm. Candelarian basilikan ja
Santa Cruzin kauppahallin ja saarihallinon rakennuksen. Totta. Hänhän oli
kotoisin Granadillasta. Saman kadun varrella oli Marreron kotitalokin.
Vastapäätä samalla kadulla on Granadillan museo. ”Siellä on guanchien muumioitakin”, valisti JJ. Museoon päästäkseen on soitettava Granadillan kulttuuriosastolle.
Vastapäätä samalla kadulla on Granadillan museo. ”Siellä on guanchien muumioitakin”, valisti JJ. Museoon päästäkseen on soitettava Granadillan kulttuuriosastolle.
Kadun varrella
oli monta mielenkiintoisen näköistä rakennusta, mm. maaseutuhotelli El
Traspatio.
Ohitimme
Granadillan nykyisen kunnantoimiston rakennuksen
Edessämme avautui
puisto. Sen toisella puolen seisoi patsas, jonka tunnistin Hermano Pedron
patsaaksi. Patsaan takana oli ovi San Luisin kirkkoon. Se oli aikoinaan kuulunut
fransiskaanijärjestölle. Entinen fransiskaaniveljien luostari oli kirkon vieressä. Vuonna 1836
silloinen hallitus takavarikoi (Desamortización de Mendizábal) kirkon
omaisuuden, ja luostari siirtyi valtion omistukseen. Nykyään se on kunnostettu
ja siinä sijaitsee Granadilla de Abonan kunnan pääkirjasto.
Entinen luostarin
sisäpatio toimii hyvänä esimerkkinä aikansa rakennustyylistä. Kirkon ja
luostarin rakentaminen oli aloitettu vuonna 1665. Siitä tuli suojelunalainen
kulttuurimuistomerkki (BIC) vuonna 1985.
Itse kirjasto on sijoitettu entisiin luostarin toimitiloihin.
Itse kirjasto on sijoitettu entisiin luostarin toimitiloihin.
Ihailin kattoa, ihailin ikkunaluukkuja ja vanhoja
ikkunoiden alla olevia istumapaikkoja. Kirjasto on ehdottomasti käymisen
arvoinen pelkästään rakennuksen takia.
Pysähdyimme hetkeksi ihailemaan suurta lukusalia, joka takaseinälle on maalattu rakennuksen perustamisen ajoilta olevia hahmoja.
Pysähdyimme hetkeksi ihailemaan suurta lukusalia, joka takaseinälle on maalattu rakennuksen perustamisen ajoilta olevia hahmoja.
Kirjaston
/luostarin edessä on taulu, josta käy ilmi Granadillan keskustassa olevat kulttuurimuistomerkit ja niiden sijanti:
Näitä ovat mm.
·
San
Luisin fransiskaaniluostari ja siihen liittyvä kirkko. .
San Antonio de Paduan kirkko ja siihen kuuluva irtaimisto
San Isidro Labradorin kappeli ja siihen kuuluva irtaimisto
Tupakankuivausrakennus (Secadero de Tabacco)
San Antonio de Paduan kirkko ja siihen kuuluva irtaimisto
San Isidro Labradorin kappeli ja siihen kuuluva irtaimisto
Tupakankuivausrakennus (Secadero de Tabacco)
Pysähdyimme vielä parin rakennuksen edessä. Bussimme odotti jo toisella puolen katua.
Täältä jatkoimme
matkaa seuraavaan kohteeseen. Toiseksi tärkeäksi kokemukseksi vierailusta jäi se, että
Granadilla de Abonaan on tultava pitemmäksi aikaa. Siellä on katsomista ja paikkoja missä yöpyä.
Grandilla de Abonasta vähän muutakin
o
Saaren
alkuperäisvästöä, eli guancheja asui kunnan nykyisellä alueella. Heidän
aikanaan alue kuului Abonan menceylle, eli Abonan ruhtinaskuntaan.
o
Tämän
alueen ruhtinas oli allekirjoittanut rauhansopimuksen kastiilialaisten valloittajien kanssa jo vuonna 1490. Siitä huolimatta vuonna 1496 tapahtuneen
valloituksen jälkeen Adonan alueesta tuli valloitusta vastustaneiden guanchien
pako- ja turvapaikka. Lisätietoja
o
Granadillalla
oli 1600 – ,1700- ja 1800- lukujen aikana tärkeä poliittinen ja taloudellinen asema
saaren eteläosien kuntien keskuudessa..
o
Granadilla
de Abonan kunta perustetiin vuonna 1812 Cádizin hallituksen antaman lain pohjalla.
.
o
Espanjan
kuningas Alfonso XIII antoi marraskuun 17. päivä vuonna 1908 Granadilla de
Abonan kunnalle arvonimen ”Villa”.
o
Kanarian
saaristohallitus antoi maaliskuun 11. päivä vuonna 2010 Granadilla de Abonan kunnalle
arvonimen ”Histórica”,
Eli Granadillan
nimi kuuluu kokonaisuudessaan “Villa Histórica de Granadilla de Abona”.
Kanarian
saaristohallitus hyväksyi Granadillan vaakunaehdotuksen maaliskuuta 2. päivä vuonna 1995. Kunnan vaakuna on mielenkiintoinen kokoelma
kunnan historiaa ja nykypäivää. Sinisellä
pohjalla (meri) on kymmenen luonnollisen värisen kiven muodostama ympyrä, jota
kruunaa kultainen vanha kruunu: Sen alapuolella on ristikkäin kaksi
luonnollisen väristä guanchien komentosauvaa (añepa). Vaakunan alaosassa on 1400-
luvun kolmimastolaiva. Laivan kolmanneksi suurimmassa mastossa olevassa
viirissä on sana "Victoria" (voitto).
Vaakunaa reunustaa kymmenen kultaista granaattiomenaa. Vaakunan yläpuolella on suljetttu kuninkaallinen kruunu.
Vaakunaa reunustaa kymmenen kultaista granaattiomenaa. Vaakunan yläpuolella on suljetttu kuninkaallinen kruunu.
Muita juttujani, jotka kertovat Grandillaan
liittyvistä asioista
Valokuvani Granadillan kaupunkikierrokselta
Huhtikuu 2014 © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan
Huhtikuu 2014 © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar