Valloituksen jälkeen sinne asettui asumaan monien kansallisuuksien edustajia. Saarilta muutti myös ihmisiä Espanjan uusille valloitetuille alueille Amerikan mantereelle. Taloudellisen ahdingon vuosina monet näkivät pelastuksensa muutossa esimerkiksi Kuubaan ja Venezuelaan. Saaret ovat myös olleet pysähtymisatama mannerten välisille laivamatkoille. Nämä kansainväliset yhteydet toivat mukanaan myös kansainvälisiä ajattelutapoja. Esimerkiksi valistuksen aika sai jalansijan Kanarialle ennen kuin se asettui Espanjan mantereelle.
Liikkuvat ihmiset olivat uskaltaneet lähteä fyysisesti kohti seikkailua, ja he olivat valmiit myös ajatuksellisiin ja henkisiin muutoksiin helpommin kuin paikoilleen jääneet. Tosin 1900-luvun poliittiset tapahtumat jättivät pahat arvet ja eräänlaisen ajatuksellisen taantumuksen tai jäykkyyden jäljet ihmisten mieliin. Uusi nousu vie oman aikansa.
Vapaamuurarius tuli tärkeäksi Espanjassa ja varsinkin Kanariansaarilla 1800-luvun puolen välin jälkeen. Kanarialla oli jo 1700-luvulta lähtien olemassa järjestö ”Sociedad Económica de los Amigos del país”, joka omistautui esimerkiksi tukemaan kulttuuria ja kulttuurellisia pyrkimyksiä. He kokoontuivat myös säännöllisesti La Lagunassa Nava y Grimonin markiisin talossa.
Useat niistä henkilöistä, jotka olivat mukana vapaamuurarilooseissa olivat kiinnostuneet kulttuurikysymyksistä. He kuuluivat yleensä keski- ja yläluokkaan. Useat olivat aikansa tärkeitä politiikoita. Useilla tämän päivän Santa Cruzin kaduilla on nimi tämän ajan valistuneiden vapaamuurarien mukaan.
Kanariansaarten ensimmäinen vapaamuurariloosi perustettiin 16. joulukuuta 1816 Tenerifen pääkaupungissa Santa Cruzissa. Loosin nimi oli ”Comendadores del Teide” ja se tunnettiin myös ”la logia escocesa de San Juan” nimellä (”Evankelista Johanneksen skottilaisen loosin"). Loosi oli Ranskan Suurloosin alainen. Sen perustajat olivat sotilashenkilöitä, kauppiaita ja poliitikkoja. Heidän joukossaan oli useita Santa Cruzin pormestareita.
La Lagunan yliopiston professorit ja opiskelijat olivat myös omalla tavallaan liikkeessä mukana, mutta. olematta suoranaisesti sen jäseniä. Tästä aktiviteetista johtuen eräs saarella toiminut piispa pyrki sulkemaan koko yliopiston 1800-luvun puolessavälissä.
Ranskalaisilla vapaamuurareilla keisari Napoleon etuhahmona oli suuri mielenkiinto Egyptiä kohtaan. Tämän aikakauden vapaamuurariuteen kuului ”egyptiläisiä” rituaaleja ja vaikutteita Egyptin symboleista. Sen jälkeen kun Napoleon menetti valtansa, Espanjan suuri vapaamuurariloosi joutui vaikeuksiin. Inkvisition alkoi välittömästi vainota looseja ja salaseurojen jäseniä. Nämä vainot saivat aikaan sen, että vapaamuurarius oli melkein häviämässä niin Espanjan mantereella kuin Kanariansaarillakin. Vasta 1870-luvulla se alkoi nostaa uudestaan päätään Kanariansaarilla, missä sen kukoistuskausi oli vuosien 1868-1936 välisenä aikana.
Vainovuosien jälkeinen ensimmäinen vapaamuurariloosi perustettiin Gran Canarian pääkaupungissa Las Palmasissa toukokuussa 1870. Se tunnettiin nimellä Afortunadas 36, ja toimi Portugalille kuuluvan pääloosin Gran Oriente Lusitanon alaisena.
Muutamia kuukausia tämän jälkeen Tenerife sai ensimmäisen uuden loosinsa. Santa Cruzissa näki päivänvalon loosi nimeltä ”Teide 53” Tämän loosin syntyyn vaikutti Kuubassa vihkimyksensä saanut tenerifeläinen vapaamuurariveteraani. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että yhteydet Kanarian ja Kuuban välillä olivat erittäin vahvat saarien välisen pitkäaikaisen muuttoliikkeen ansiosta.
Teide 53 jäsenet aloittivat välittömästi aktiivisen toiminnan ja uusien loosien perustamisen. Eräs tärkeimmistä henkilöistä oli Diego Ponte del Castillo, Quinta Rojan markiisi La Orotavasta. Hän oli eräs Taoro 90 loosin perustajista vuonna 1874. Tämä loosi kuului myös Gran Oriente Lusitanian alaisuuteen. Tämä Diego Ponte del Castillon vapaamuuritoiminta sai näkyvät jäljet La Orotavan nykyiseen kaupunkikuvaan. Kun hän kuoli, kirkko kielsi hänen ruumiinsa hautaamisen siunattuun maahan. Vasta Roomasta tullut lupa kumosi paikalliset päätökset. Diego Ponte del Castillon äiti ehti kuitenkin rakennuttamaan pojalleen mausoleumin, joka vieläkin on pystyssä suuren puutarhan ympäröimänä.
Taoro 90:n perustamisen jälkeen Tenerifelle, ja myös muille Kanariansaarille perustettiin looseja, jotka. sitten1880-luvulla siirtyivät espanjalaisen suurloosin alaisuuteen.
Kirjallisia lähteitä:
Antonio Aparicio Juan y César Esteban López: Las Pirámides de Güímar, mito y realidad, 2005
Juan J, Arencibia de Torres: Conozca Santa Cruz de Tenerife, 2005
José Gregorio González: Canarias Mágica, 2003
Manuel de Paz Sánchez, Emila Carmona Calero: Canarias: La Masoneria, Auyntamiento de Santa Cruz, 1996
Asiaan liittyviä kuviani
Joulukuu 2009 ©Gracia Penttinen
Kaikki oikeudet pidätetään. Osittainenkin lainaaminen ilman tekijän kirjallista lupaa kielletty tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti.
Muita KanarianSaarten vapaamuurareihin liittyviä juttujani
- Santa Cruzin vapaamuuraritemppelissä
- La Orotavan satavuotiset puutarhat Victorian puutarhat - Jardin Victoria ja Hijuela de Jardin Botanico
- Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Santa Cruzin vapaamuuraritemppelistä
- Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Vapaamuurareista ja Tenerifestä
- Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Muutamia vapaamuurareiden ”jälkiä” Tenerifellä
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar