Tunti Garcia Sanabrian puistossa tri Wolfredo
Wildpretin keralla tuntuu jo lahjalta. Wolfredo Wildpret de la Torre on ehdoton ykkönen kun on kysymyksessä
KanarianSaarten kasvimaailma. Hänellä on suorastaan sukujuuret tähän, sillä
hänen isoisänsä Hermann Wildpret oli La Orotavan kasvitieteellisessä puutarhassa se tunnettu
puutarhamestari, jonka kunniaksi Tenerifen mahtava kuningatarneidonkieli sai
nimensä Echium Wildpretii.
Hänen läheisiin aikaisempien vuosien työvereihin kuuluivat sekä Telesforo Bravo että Eric Ragnar Sventenius. Nykyään Wolfredo Wildpret on fyysiseltä iältään yli 80 vuotias, ja jakaa valtavia tietojaan kiinnostuneille useassa eri yhteydessä. Itse ole tavannut hänet luennoitsijana useita kertoja. Hän on ollut myös vihkimässä Güimarien pyramidien erikoisia puutarhoja.
Hänen läheisiin aikaisempien vuosien työvereihin kuuluivat sekä Telesforo Bravo että Eric Ragnar Sventenius. Nykyään Wolfredo Wildpret on fyysiseltä iältään yli 80 vuotias, ja jakaa valtavia tietojaan kiinnostuneille useassa eri yhteydessä. Itse ole tavannut hänet luennoitsijana useita kertoja. Hän on ollut myös vihkimässä Güimarien pyramidien erikoisia puutarhoja.
García Sanabrian puisto puolestaan on lähes 100 vuotinen suuri vihreä keidas Tenerifen pääkaupungin Santa Cruzin keskellä. Puistossa on kasveja KanarianSaarilta, mutta suurin osa on peräsin muista maanosista.
Puistossa on myös
paljon suuria taideteoksia, jotka sijoitettiin sinne vuoden 1973
ulkoilmanäyttelyn jälkeen. Näista patsaista kertoi lähemmin tri.Carlos Castro
Brunetto. En osallistunut patsaskierrokseen tällä kertaa. Olin tutustunut
niihin jo aikaisemmin toisella puistoesittelykierroksella.
Tunnin aikana
ehdimme pysähtyä kymmenen erilaisen puun tai muun kasvin viereen. Kiinnitin
huomioni tämän tunnin aikana, että vaikutti silti, että Wildpret tunsi jokaisen
puun, joka kasvaa Santa Cruzissa, ja useita La Lagunan puista. Mukana olijat
kyselivät häneltä, ”mikä on se puu, joka
kasvaa sen ja sen kadun risteyksessä?” Ja hän vastasi. Mielenkiintoista
kuunnella, vaikka en ole edes yrittänyt merkitä kaikkea muistiin.
Kaikkiaan on
olemassa noin 600 erilaista palmulajia planeetallamme. Näistä kolme elää subtropiikissa,
eli lauhkealla alueella
Kanarian palmu on
kotoperäinen Kanariansaarilla. Se on Kanariansaariston tunnuskasvi
Kanarian
palmu kestää myös kylmää. Sillä ei
myöskään ole erikoista pääjuurta, joten se on helppo siirtää ja istuttaa
uudelleen.
Palmulla on ollut
paljon käyttöä saarilla, mm. erilaisissa käsitöissä, kuten esim. hatuissa.
Palmun lehdellä on erittäin hyvä lakaista katuja. Ne eivät aiheuta melua
aamulla aikaisin, ja niillä päästään jopa autojen alle.
La Gomeralla
valmistetaan palmun mahlasta siirappia, joka tunnetaan paikallisella nimellä
guarapo. Tämä siirappi tunnetaan perinteisesti nimellä ”Miel de palma”, eli
palmuhunaja, mutta koska kyseessä ei ole oikea mehiläisten tuottama hunaja, EU
haluaa muuttaa se nimeksi guarapo. Gomeralaiset tosin vastustavat sitä.
2. Kasvi: Kääpiöpalmu - Chamaerops humilis - palmito tai palmitera,
on Välimeren
alueen palmu. Se on Euroopan ainoa kotoperäinen palmu, joka kasvaa aina
Espanjan eteläkärjestä Cadizista Ranskan eteläosaan. Se on myös suvun Chamaerops
ainoa edustaja.
On erikoinen
kasvi, joka kasvaa lauhkeilla alueilla. Sitä tavataan Kanariansaarten ja Kap
Verden lisäksi Marokossa. Marokossa kasvaa myös erikoinen Dracaena drago ajgal.
Aikaisemmin
traakkipuuta pidettiin sipulin sukulaisena, mutta sitten molekylääribiologian
tutkimusten kautta on todettu, että se on ihan oma sukunsa eli Dracaenaceae . Traakkipuu ei siis ole edes puu, koska sillä
ei ole erityistä yhtä pääjuurta. Sen juuret ovat kaikki ”toisjuuria”. Rungon
ympärille kasvaa ajan mittaan tukijuuria.
(Tämán kuvan olen poiminut Googlesta) |
Traakkipuu on
Tenerifen kasvisymbooli. Tosin Wildretin mielestä Teiden orvokki olisi parempi
symboli, koska se on ainutlaatuinen Tenerifellä.
Traakkipuun
mahlaa pidettiin aikoinaan yleislääkkeenä kaikkiin sairauksiin. Sen käyttö
alkoi Kanariansaarilla sen jälkeen kun La Lagunassa olevassa dominikaanisessa
nunnaluostarissa oli todettu sen vaikuttavan parantavasti. Sieltä sen käyttö levisi
sitten muualle. Jossain vaiheessa tästä mahlasta tuli kauppatavara ja
vientiartikkeli.
Edessämme olevan
traakkipuun iäksi Wildpret arveli noin 30 vuotta. Traakkipuu kukkii 15-18 vuoden
väliajoin, ja haarautuu sen jälkeen. Näin pystytään määrittelemään sen ikä
suunnilleen. Icod de los Vinoksen traakkipuu on Wildpretin tutkimusten mukaan korkeintaan 400-450 vuotta vanha. Icodilaiset
haluavat pitää kiinni ”tuhatvuotisesta nimestä”, mutta se ei siis pidä
paikkaansa.
Traakkipuun
rungosta on tehty ja tehdään, mehiläiskennoja. Alkuperäisasukkaat käyttivät
traakkipuusta tehtyjä suojakilpiä taisteluissaan.
Traakkipuun mahla
on otettu uudelleen käyttöön. Aguimesissa Gran Canarialla, on tehdas, jossa
marokkolaisen traakkipuun mahlaa käytetään
mm. kosmetiikkateollisuudessa ja terveystuotteissa .
Ensimmäinen puu
tuotiin Kuubasta noin 100 vuotta sitten tänne Garcia Sanabrian puistoon Kuubasta. Santa Cruzin Plaza Pincipe de Asturias varjoviikunat ovat
samalta ajalta.
Saarten muut varjoviikunat ovat tästä puusta otettujen istukkaiden jälkeläisiä.
Saarten muut varjoviikunat ovat tästä puusta otettujen istukkaiden jälkeläisiä.
5. Kasvi: Bulevardipalmu - Washingtonin palmu- Washingtonia robusta
Aluksi Wildpret naurahti ja totesi, että hänen mielestään saaristossa vaikuttaa washingtoniamania, eli tätä palmua istutetaan joka paikkaan.
Aluksi Wildpret naurahti ja totesi, että hänen mielestään saaristossa vaikuttaa washingtoniamania, eli tätä palmua istutetaan joka paikkaan.
Palmu on kotoisin
Meksikosta. Se on saanut nimensä Amerikan entisen presidentin Georg Washingtonin
kunniaksi.
Palmua istutetaan
koska on kasvaa nopeasti. Hyvä esimerkki tälläisista taivasta kohti
kurottuvista bulevardipalmuista ovat ne, jotka kasvavat La Lagunan katedraalin
ympärillä.
Bulevardipalmulla,
”robusta” on lähisukulainen nimeltä Washingtonia filifera. Tämä palmu on
vähitellen monissa paikoissa kehittymässä todelliseksi maanvaivaksi. Se tuottaa
nimittäin paljon siemeniä, jotka sitten leviävät ja alkavat kasvaa kaikkialla.
Niitä voi nähdä jopa kanarianpalmujen runkojen ”kuopissa”.
Tämän kasvin alkuperästä ei tiedetä muuta kuin sen verran, että se kasvaa trooppisilla alueilla.
Se täyttää nopeasti vesialtaiden pinnan. Se on varsinainen vaiva esimerkiksi
Niilin virrassa Egytissä, ja yleensä lämpimien alueiden vesikanavissa.
Näin
rajoitetuilla alueilla, kuten Garcia Sanabrian puistossa sen on estetty
leviämästä. Samalla se on kaunista ja rauhoittavaa katseltavaa.
Pistialla ei ole
juuria, vaan se kelluu veden pinnalla.
7. Kasvi: Oleanteri – Nerium oleander - Adelfa.
Tätä kasvia
voidaan tavata kuivissa joen uomissa ja notkoissa aina Välimeren maista Kiinaan
saakka.
Oleanteri on
kaunis kasvi, jota on istutettu yleisesti esim. koulujen pihoille.
Wildpret kertoi,
kuinka jonkun jonkun koulun pihalta opettaja oli antanut leikata sen pois. Vanhemmat
nostivat metelin ja Wildpret kutsuttiin paikalla. Sen sijaan, että hän olisi moittinut opettajaa,
hän kiitti tätä. Oleanteri on nimittäin erittäin myrkkyllinen. Jos lapsi syö oleanterin lehden, hän voi joutua shokkiin, jonka seurauksena sydän pysähtyy. Oleanteri johtaa myrkylliseen kuolemaan, mutta sitä on vaikea jäljittää.
12. Kasvi: Liekkipuu - Delonix regia - flamboyán.
Puu on kotoisin Madagaskarilta. Siellä se on häviämisuhkan alainen. Sen sijaan liekkipuuta on istutettu kaikkialle trooppiseen maailmaan.
Se on maailman suurikokoisin palkokasvi. Näitä kuivia siemenpalkoja käytetään esim. rytmisoittimina. Siemeniä voidaan idättää uusien kasvien saamiseksi.
Lopuksi Wildpret totesi, että tämän tunnin aikana olemme kasvien avulla liikkuneet useassa maaonosassa. Aluksi hän oli jo ehtinyt todeta, että Garciá Sanabrian puisto on todellinen botaaninen jalokivi puistojen joukossa. Näitä jalokiviä on hänen mukaansa saarelemme kaksi.
8. Kasvi:
Tulppaanitrumpetti -
Spathodea campanulata -
Tulipero
del Gabón
on kotoisin
trooppisesta Afrikasta. Sitä kasvaa nykyään istutettuna kaikkialla maapallon
trooppisissa ja lauhkeissa maissa. Tulppaanitrumpetin
kukka on yleensä punainen, mutta Santa cruzissa, Emilio Calzadilla kadulla, kasvaa
keltakukkainen tulppaanitrumpettipuu.
Kuvassa näkyvä puun olen kukannut toisessa puistossa |
9. Kasvi: Surinaminkirsikka - Eugenia uniflora - pitanga
on kotoisin Braziliasta
ja muista etelä-Amerikan maista. Se on levinnyt myös Aasian maihin. Nimi
pitanga on peräisin guaraninkielestä (Paraguay)
Wildpret totesi,
että jos hedelmiä nauttii esim. Santa Cruzissa, ne on pestävä ensiksi, koska ne
keräävät runsaasti ympäristösaateita. Tosin hedelmä on sitten erittäin
hyödyllinen, luonnollinen monivitamiinin lähde.
10. Kasvi: Helikonia - Heliconia wagneriana - heliconia arco iris
Tämä kasvi on
strelitzan – eli papukaijakukan sukulainen. Náitä helokonia kasveja on Wikipedian mukaan yli 100 erilaista. Tämä kuvassa näkyvä (jolle ei ole suomenkielistä nimeä) on Wildpretin mukaan kotoisin Venezuelasta. Tosi kaunis kukka.
11. Kasvi:
Kuubankuningaspalmu – Roystonea regia – Plamera real de Cuba
Tämä palmu on
nimensa mukaisesti peräisin Kuubasta.
Wildpret kertoi,
että aikaisemmin tämän käytävän varrella kasvoi Kasuarina nimisiä puista. Ne
korvattiin sitten tällä Kuubankuningaspalmulla. Ne vaativat vain hyvin vähän
maata kasvaakseen. Siitä huolimatta ne kasvavat nopeasti ja korkeiksi.
Wildpretin mielestä ne houkuttelevat katsomaan taivaalle.
Wildpretin mielestä ne houkuttelevat katsomaan taivaalle.
12. Kasvi: Liekkipuu - Delonix regia - flamboyán.
Puu on kotoisin Madagaskarilta. Siellä se on häviämisuhkan alainen. Sen sijaan liekkipuuta on istutettu kaikkialle trooppiseen maailmaan.
Se on maailman suurikokoisin palkokasvi. Näitä kuivia siemenpalkoja käytetään esim. rytmisoittimina. Siemeniä voidaan idättää uusien kasvien saamiseksi.
Lopuksi Wildpret totesi, että tämän tunnin aikana olemme kasvien avulla liikkuneet useassa maaonosassa. Aluksi hän oli jo ehtinyt todeta, että Garciá Sanabrian puisto on todellinen botaaninen jalokivi puistojen joukossa. Näitä jalokiviä on hänen mukaansa saarelemme kaksi.
Kesäkuu 2015 © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan
2 kommentarer:
Kiitos taas kerran tästä postauksestasi. On mahtavaa, kun kauttasi saa niin paljon tietoa itseö kiinnostavista asioista. Tuo Santa cruzin puisto on kohde, jossa usein olen kasveja katsellu, nyt saa katella sitten ikäänkuin uusin silmin.
Hienoa Mummeli, kuulla, että ilahduit. Muistutus minua samalla, että olen itse unohtanut. Vietin joitain vuosia sitten aikaa tuossa puistossa kuvatakseni siellä olevat kasvit. Ne kuvat ovat vielä jossain. Ehkä löydän sieltä vielä nimen sille kasville, mitä nyt en löytänyt. Tietääkseni kukaan ei ole julkaissut luetteloa puiston kasveista. Se olisi todella suuri apu tunnistamisessa. Monella kasvilla on tosin nimilaatat vieressä. Katsotaan...
Kiitos kiittämästä ja muistuttamisesta..Gracia
Skicka en kommentar