Darwinin orkideat

Darwinin orkideat
Paina kuvaa

31.3.15

Teresa de Bolivarin tori Terorissa

Terorin basilikan torin lähellä on toinen, paljon pienempi tori. Kävelin sinne sattumalta matkalla bussiasemalle. Plaza de Teresa de Bolivar. Terorissa on siis toinenkin naiselle omistettu tori. Tosin tuo Mäntyneitsyt ei ole tavallinen nainen, vaan symboolinen äitipatsas.

Tori itsessään ei mielestäni ole mitenkään erikoinen. Hieman ajan runtelema. Pari penkkiä, muutamia patsaita, muutamia pensaita, kanarialainen mänty ja erittäin korkea yksinäinen palmu.

Kiersin katselemassa kaikki yksityiskohdat. Kotiinpäätyäni sukelsin sitten enemmän torin ja siihen littyvien henkiöiden historiaan. Nyt löytyi mielenkiintoisia asioita.

Jo aivan aluksi nimi Teresa de Bolivar toi mieleeni Simon Bolivarin, hänen patsaansa Garachicossa Tenerifellä ja hänen maineensa Venezuelan vapauttajana.

Tutkiessani seinille kiinnitettyjä muistolaattoja selvisi, että Teresa de Bolivar oli Simon Bolivarin puoliso. Torilta ei tosin löytynyt –Teresapatsasta, vaan Simonpatsas- samanlainen kuin olin nähnyt Calle Venezuelan läheisyydessä Santa Cruz de Tenerifellä. Toinen herra, joka oli saanut päänsä ikuistettua paikkaan oli Nestor Álamo.

Hän puolestaan oli ollut Terorin kronikoitsija ja tämä tori oli syntynyt hänen aloitteesstaan.

Olin jo ehtinyt käydä katsomassa Mäntyneitsyttä ja tutustua Neitsyen suojelijoiden taloon. Näin tiesin, että Teresa de Bolivarin isän sukujuuret löytyivät Terorista.


Teresa de Bolivarista
María Teresa Rodríguez del Toro y Ascanio Alaiza  syntyi Madridissa 15. Lokakuuta 1781. Hänen vanhempansa olivat Bernardo Rodríguez del Toro y Ascanio ja  Benita de Alaiza. Espanjan kuningas Filip V oli aateloinut hänen terorilaisen isoisänsä vuonna 1732. Doña Benita puolestaan oli espanjalaista aatelista sukua.

Tässä vaiheessa Don Bernando eli  Venezuelassa, mutta muiden sikäläisten aatelissukuisten ihmisten tapaan hän vietti osan aikaansa Madridissa.

Maria Teresa sai hyvän koulutuksen, minkä katsottiin olleen epätavallista siihen aikaan. Hän oli myös uskonnollinen ja siveä, mitkä ominaisuudet mainittiin hänen henkilökohtaisten etujensa luettelossa. Maria Teresa  joutui jo aikaisin huolehtimaan nuoremmista sisaruksistaan ja isästään äidin kuoltua.


Simon Bolivarista
Simón José Antonio de la Santísima Trinidad Bolívar Palacios Ponte y Blanco syntyi 24 heinäkuuta 1783 venezuelalaisessa kapungissa nimeltä Caracas. Hänen vanhempansa olivat Juan Vicente Bolívar y Ponte ja María de la Concepción Palacios y Blanco.

Isänsä  puolelta Simon Bolivarin juuret olivat baskimaassa. Isänäidin perhe, Ponte sen sijaan on juuriltaan kanarialainen. Hän on se garachicolainen isoäiti, joka mainitaan Garachicossa olevan Bolivarin patsaan juurella olevassa tekstissä.

Tämän isoäidin kautta Simon Bolivar on kytketty KanarianSaarille. Kenties kaikkein mielenkiintoisimmat vanhat juuret ovat  kaksi saariston alkuperäisväestöön kuuluvaa esiäiitiä. Toinen heistä oli Garachicon perustajan Cristobal Ponten nimeltä mainitsematon rakastajar. Toinen on ollut lanzarotelainen prinsessa Teguise. Hänellä on yhteys puolestaan saaren valloittajaan normandialaiseen Juan de Bethencourtiin.

Toisin sanoen myös Bolivar liittyy sukujuuriensa kautta Kanariansaarilta lähteneisiin maastamuuttajiin.

Avioliitto
María Teresa Rodríguez del Toro y Ascanio Alaiza  ja Simón José Antonio de la Santísima Trinidad Bolívar Palacios Ponte y Blanco tapasivat Madridissa vuonna 1801 yhteisten sukulaisten luona. Simon oli lähetetty Madridiin täydentämään opintojaan. Ilmeisesti rakkaus syttyi aivan ensitapaamisilla.

Simon oli kaksi vuotta nuorempia kuin Maria Teresa. Hän  pyysi Maria Teresan isältä tämän kättä hyvin pian, mutta isä oli sitä mieltä, etta heidän olisi odotettava kunnes Simon olisi täysi-ikäinen. Pari sai avioliitolleen suostumuksen kuninkaalta ja vihittiin Madridissa 20. toukokuuta 1802. Samaan aikaan Santanderissa, baskimaassa missä olivat Simonin isänisän juuret, oli valmistunut avioehtosopimus, joka takasi Maria Teresalle tietyn prosentin Simonin suuresta omaisuudesta, mikä oli tärkeää tuohon aikaan.

Häiden jälkeen nuoripari nousi laivaan Coruñasta matkustaakseen, Simonin kotimaahan Venezuelaan. Matka alkoi 15.kesäkuuta 1802. He olivat perillá 12. heinäkuuta.

Pari vietti jonkun aikaa pääkaupungissa Caracaksessa ja jatkoi sitten matkaa Bolivarin sokeriplantasille ”Casa Grandelle” San Mateossa.

Hieman tämän jälkeen Maria Teresa sairastui keltakuumeeseen. Pari palasi Caracasiin. Mutta Maria Teresa kuoli pian sen jälkeen 22. Tammikuuta 1803. Avioliitto oli kestänyt kahdeksan kuukautta.

Venezuelan valloittajaksi
Simon Bolivar vannoi puolisonsa arkun äärellä, ettei hän avioituisi koskaan uudelleen.  Tosin hänellä oli ilmeisesti useita naissuhteita, ja jopa lapsia, mutta hän piti lupauksensa olla avioitumatta. – Sen sijaan hän antautui täysin sydämin politiikalle. Jossain vaiheessa hänestä tuli myös vapaamuurari Hän on itse todennut, että ilman Maria Teresan kuolemaa hänestä tuskin olisi tullut politiikkoa.

Simon Bolivar kuoli Kolombiassa 17.joulukuuta 1830. Hänet haudattiin aluksi puolisonsa viereen, mutta vuonna 1876  ruumis siirrettiin Venezuelan kansalliseen hautapaikkaan (Pantheon Nacional). Maria Teresan ruumista ei siirretty sinne, mutta hänelle ja Simon Bolivarin vanhemmille pystytettiin patsaat vapauttajan arkun läheisyyteen.




Plaza de Teresa de Bolivar
Gran Canarian ja Terorin kroniikkojen kirjoittaja Néstor Álamo teki vuonna 1958 Terorin kunnanhallitukselle ehdotuksen, jonka mukaan basilikan läheisyydessä sijaitseva ns.  Huerta de Acosta – puutarhasta oli tehtävä muistotori Teresa de Bolivarille, tämän terorilaisten sukujuurien vuoksi.
Tori valmistui vähitellen. Vuonna 1980 Venezuelan presidentti kävi vierailulla Terorissa ja torilla. Sen kunniaksi paikalle pystytettiin Bolivarin rintapatsas. Myös Nestor Álamo pääsi torille patsaana vuonna 1992 Torin erikoisuuksiin kuuluu näiden lisäksi mänty, jonka sanotaan olevan alkuperäisen Terorin männyn jälkeläinen

Vuoden 1989 syyskuusta lähtien puistossa pidetään konsertteja nimellä: “Encuentros de Música Teresa de Bolívar”.

Toria ympäröivillä seinillä on muutamia muistolaattoja. Basilikalta torin läpi bussiasemalle vaeltava turisti tuskin tajuaa, miten monenlaista historiaa tähän pieneen Teresa de Bolivarille omistettuun toriin voi liittyä.

Maaliskuu 2015,
© Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan


Muita Gran Canariaan liittyviä juttujani:



Inga kommentarer: