Mäntyneitsyen suojelijoiden talo Terorissa

Olin juuri tullut Terorin basilikasta tervehtimästä Mäntyneitsyttä  (Virgen del Pino). Istuin kahvilla basilikan edessä olevan torin reunalla sijaitsevassa kahvilassa. Katselin torilla liikkuvaa väkeä. Totesin, että torin toisella puolen olevan vanhan talon sisäänkäynnillä oli paljon ihmisiä,  ja että turistiryhmät näyttivät poikkeavan siellä.

Sillä kertaa minulla ei ollut aikaa perehtyä taloon sen lähemmin, mutta seuraavalla Terorin vierailulla menin suoraan taloon. Yllätyin suuresti. En ollut tutkinut Terorin nähtävyyksiä muuta kuin niiltä osin, mitkä liittyivät itse Mäntyneitsyeen. 

Neitsyen suojelijoiden museotalo

Rakennus on  nimeltään Casa Museo de los Patronos de la Virgen. Arvelen nimen Patronos olevan peräisin latinankielisestä sanasta Patronus, (monikkomuoto patroni) mikä tarkoittaa mm. suojelijaa. Eli kysymyksessä on suku, joka on ottanut tai saanut tehtäväkseen Mäntyneitsyen suojelijan tehtävän.

Vanhassa herraskartanossa käyminen on mielestäni aina kiinnostavaa. Tämä rakennus oli ensimmäinen grancanarialainen herraskartano,  johon tutustuin.  

Kiersin talon, huoneet,katselin ja tein havaintoja. Totesin vaakunoihin liittyvän nimiä, joista jotkut  tunnistin Tenerifeltä. Mietin naisen asemaa paikallisessa ylhäisöperheessa samalla kun seisoin vauvan sängyn vieressä. Ihmettelin kuinka jollekin oli valmistettu bronssinen sänky. Ovat tainneet olla mahtavaa väkeä.

Ihalin talon yksityiskohtia ja otin kuvia.

Vasta poislähtiessäni sain käteeni talon historiasta ja sen asukkaista kertovan paperin.

Talon omistavan markiisin perheestä 

Rakennus on Manrique de Lara perheen omaisuutta. He ovat Virgen del Pinon suojelijoita. Tämä suku tunnettiin Iberian niemimaalla jo 600-luvulla. Se on eräs Espanjan valtakunnan vanhoista kuninkaallisista suvuista. 

Rakennukseen liittyy toinenkin historia. Ennen kuin rakennus siirtyi Manrique de Laran omistukseen, se kuului Rodriquez del Toron perheelle. Tässä rakennuksessa syntyi del Toron ensimmäinen markiisi, Bernardo Rodríguez del Toro. Tämä perhe puolestaan kytkee rakennuksen saariston emigranttien – maastamuuttajien historiaan. Bernardo Rodríguez del Toro nimittäin muutti Venezuelaan. Hänen jälkeläisiään on perhe, jossa syntyivät, María Teresa Rodríguez del Toro y Alayza ja Francisco Rodríguez del Toro. Maria Teresa meni naimisiin  Venezuelan vapauttajan  Simón Bolívarin kanssa. Francisco Rodríguez del Toro puolestaan oli Venezuelan ensimmäisen itsenäisyysarmeijan komentaja

Mitä Simon Bolivariin tulee, niin hänelläkin on osin kanarialainen tausta. Toinen hänen isoäideistään oli kotoisin Garachichosta Tenerifeltä. Kenties tämän isoäidin nimi oli Vergara, eli nimi, joka esiintyy eräässä talossa säilytetyistä vaakunoista,  ja joka liittyy Garachicon historiaan. Tätä asiaa en ole vielä tutkinut tarkemmin.

Monia arvohenkilöitä 

Esittelypaperissa talon kerrotaan olleen tämän kanarialaisen aatelisperheen kesäsunto. Tässä talossa ovat viettäneet aikaa mm. 1800-luvulla henkilöt , joiden vaikutuksesta saaristo sain vuonna 1852 vapaasatamansa (Puertos Francos). Taloon liitty myös herra nimeltä Cristóbal del Castillo y Manrique de Lara, Truxillo-Ossorio de Vergara y Alvarado de Orellana. Hän vaikutti 1700 luvulla Salamancan yliopiston rehtorina ja siirtyi myöhemmin Kanarian hiippakunnan johtoon.

Toinen tärkeä henkilö, joka vietti öitään tässä talossa oli Espanjan kuningas Alfonso XVII vieraillessan Las Palmasissa 1906.  Kuninkaallinen bronssisänky sai kuninkaallisen vieraan. Talon vajassa säilytetään sitä vaunua, jolla kuningas liikkui saarella.

Monenlaisia erikoisuuksia

Toinen mielenkiintoinen vaunu on itseasasiassa ulkopuolelta mustalla verhottu kantotuoli. Tätä 1700-luvulta peräsin olevaa kantotuolia käyttivät  perheen naiset matkoillaan Terorin ja Las Palmaksen välillä.

Talossa ei asunut pelkästään korkeissa arvoasemissa olevia miehiä, siitä kertoo naisten kantotuolin lisäksi myös eräässä maakuhuoneista sijaitseva  mainitsemani vauvan sänky. Samassa huoneessa on kastemekko, johon on puettu useiden sukupolvien pienokaiset.

Taloon kuuluu myös pieni kappeli. Sen rukouspalli on vaaleanpunainen. Alttarilla on luonnollisesti pieni Mäntyneitsyen patsas.

Tavallisemmasta elámästä kertoo rakennuksen leipomo. Siellä säilytetään mm. vanhoja gofion jauhinkiviä.

Rakennuksessa on myös muuan erikoisuus, jota tuskin näkee missään muualla. Leipomon viereisessä tilassa on puupenkki, joka on aikoinaan kuulunut talon käymälään – eli lepo-osastolle.  Tämän káymäläpenkin todetaan olevan ainoa laatuaan koko saaristossa.  Ilmeisesti ainoa säilytetytty käymälärakennelma.

Ikiaikainen pyhäkkö 

Talon toisen kerroksen patiolta näkyy basilikan kellotorni.

Jäin kaipaamaan tietoa, koska Manrique de Laran perhe oli nimitetty Mäntyneitsyen suojelijoiksi ja kuka tämän nimityksen oli tehnyt.

Toinen asia, jota mietin on hieman kerettiläisempi. Mäntyneitsyen historiaa tutkiessani, totesin, että tämä hahmo oli aikoinaan tärkeä saaren alkuperäisväestölle, jo ennen saaren valloitusta ja asukkaiden kastamista roomalaiskatoliseen uskoon.  Tämän neitsythahmon valvonta siirtyi heidän ”käsistään” Iberian niemimaalta muuttaneelle valloittajaperheelle. Terorin basilikan paikalla kerrotaan myös joskus olleen saaren alkuperäisväestön pyhä paikka. Joidenkin mielestä basilikassa tuntuu edelleen voimakas telluurinen energia. 

Näkemäni ja kokemani kokonaisuutta ajatellen, talo on monien erilaisten historiallisten asioiden 

kohtauspaikka.

Casa Museo de los Patronos de la Virgen. Puhelimet: 928 630239 y  928 318000

Avoin maanantai – perjantai  11 – 16, Lauantai – sunnuntai 10 -14, pääsymaksu 3 €

Valokuvani talosta

Maaliskuu 2015, © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Muita Gran Canariaan liittyviä juttujani:

• Gran Canarian alkuperäismerkintäoikeusalue
• Kasvitieteilijän syntymäpäivä
• Muistoja Galdarista Gran Canarialta
• Teror, Neitsyt ja Mänty
• Rantaseikkailua Gran Canarialla 
• Viera y Clavijon kasvitieteellisessä puuharhassa Gran Canarialla
• Gran Canarialla ON käärmeitä
• Terorin Mäntyneitsyen yksityistiloissa
• Teresa de Bolivarin tori Terorissa