Olin juuri tullut
Terorin basilikasta tervehtimästä Mäntyneitsyttä (Virgen del Pino). Istuin kahvilla basilikan
edessä olevan torin reunalla sijaitsevassa kahvilassa. Katselin torilla liikkuvaa
väkeä. Totesin, että torin toisella puolen olevan vanhan talon sisäänkäynnillä
oli paljon ihmisiä, ja että turistiryhmät näyttivät poikkeavan siellä.
Sillä kertaa
minulla ei ollut aikaa perehtyä taloon sen lähemmin, mutta seuraavalla Terorin
vierailulla menin suoraan taloon. Yllätyin suuresti. En ollut tutkinut Terorin
nähtävyyksiä muuta kuin niiltä osin, mitkä liittyivät itse Mäntyneitsyeen.
Rakennus on nimeltään
Casa Museo de los Patronos de la Virgen. Arvelen nimen Patronos olevan peräisin latinankielisestä sanasta Patronus, (monikkomuoto
patroni) mikä tarkoittaa mm. suojelijaa. Eli kysymyksessä on suku, joka on
ottanut tai saanut tehtäväkseen
Mäntyneitsyen suojelijan tehtävän.
Vanhassa
herraskartanossa käyminen on mielestäni aina kiinnostavaa. Tämä rakennus oli
ensimmäinen grancanarialainen herraskartano, johon tutustuin.
Kiersin talon, huoneet,katselin ja tein havaintoja. Totesin vaakunoihin liittyvän nimiä, joista jotkut tunnistin Tenerifeltä. Mietin naisen asemaa paikallisessa ylhäisöperheessa
samalla kun seisoin vauvan sängyn vieressä. Ihmettelin kuinka jollekin oli
valmistettu bronssinen sänky. Ovat tainneet olla mahtavaa väkeä.
Ihalin talon
yksityiskohtia ja otin kuvia.
Vasta
poislähtiessäni sain käteeni talon historiasta ja sen asukkaista kertovan
paperin.
Talon omistavan markiisin
perheestä
Rakennus on
Manrique de Lara perheen omaisuutta. He
ovat Virgen del Pinon suojelijoita. Tämä suku tunnettiin Iberian niemimaalla jo
600-luvulla. Se on eräs Espanjan valtakunnan vanhoista kuninkaallisista
suvuista.
Rakennukseen liittyy toinenkin historia. Ennen kuin rakennus siirtyi Manrique de Laran omistukseen, se kuului Rodriquez del Toron perheelle. Tässä rakennuksessa syntyi del Toron ensimmäinen markiisi, Bernardo Rodríguez del Toro. Tämä perhe puolestaan kytkee rakennuksen saariston emigranttien – maastamuuttajien historiaan. Bernardo Rodríguez del Toro nimittäin muutti Venezuelaan. Hänen jälkeläisiään on perhe, jossa syntyivät, María Teresa Rodríguez del Toro y Alayza ja Francisco Rodríguez del Toro. Maria Teresa meni naimisiin Venezuelan vapauttajan Simón Bolívarin kanssa. Francisco Rodríguez del Toro puolestaan oli Venezuelan ensimmäisen itsenäisyysarmeijan komentaja
Mitä Simon
Bolivariin tulee, niin hänelläkin on osin kanarialainen tausta. Toinen hänen
isoäideistään oli kotoisin Garachichosta Tenerifeltä. Kenties tämän isoäidin
nimi oli Vergara, eli nimi, joka esiintyy eräässä talossa säilytetyistä
vaakunoista, ja joka liittyy Garachicon
historiaan. Tätä asiaa en ole vielä tutkinut tarkemmin.
Esittelypaperissa
talon kerrotaan olleen tämän kanarialaisen aatelisperheen kesäsunto. Tässä talossa ovat viettäneet aikaa mm. 1800-luvulla henkilöt , joiden vaikutuksesta saaristo sain vuonna 1852 vapaasatamansa
(Puertos Francos). Taloon liitty myös herra nimeltä Cristóbal del Castillo y
Manrique de Lara, Truxillo-Ossorio de Vergara y Alvarado de Orellana. Hän
vaikutti 1700 luvulla Salamancan yliopiston rehtorina ja siirtyi myöhemmin
Kanarian hiippakunnan johtoon.
Toinen tärkeä henkilö, joka vietti öitään tässä talossa oli Espanjan kuningas Alfonso XVII
vieraillessan Las Palmasissa 1906.
Kuninkaallinen bronssisänky sai kuninkaallisen vieraan. Talon vajassa
säilytetään sitä vaunua, jolla kuningas liikkui saarella.
Monenlaisia
erikoisuuksia
Toinen
mielenkiintoinen vaunu on itseasasiassa ulkopuolelta mustalla verhottu kantotuoli.
Tätä 1700-luvulta peräsin olevaa kantotuolia käyttivät perheen naiset matkoillaan Terorin ja Las
Palmaksen välillä.
Talossa ei asunut
pelkästään korkeissa arvoasemissa olevia miehiä, siitä kertoo naisten
kantotuolin lisäksi myös eräässä maakuhuoneista sijaitseva mainitsemani vauvan sänky. Samassa huoneessa
on kastemekko, johon on puettu useiden sukupolvien pienokaiset.
Taloon kuuluu
myös pieni kappeli. Sen rukouspalli on vaaleanpunainen. Alttarilla on
luonnollisesti pieni Mäntyneitsyen patsas.
Tavallisemmasta
elámästä kertoo rakennuksen leipomo. Siellä säilytetään mm. vanhoja gofion
jauhinkiviä.
Rakennuksessa on
myös muuan erikoisuus, jota tuskin näkee missään muualla. Leipomon viereisessä tilassa on puupenkki, joka on aikoinaan kuulunut talon käymälään – eli lepo-osastolle.
Tämän káymäläpenkin todetaan olevan ainoa
laatuaan koko saaristossa. Ilmeisesti
ainoa säilytetytty käymälärakennelma.
Ikiaikainen pyhäkkö
Talon toisen
kerroksen patiolta näkyy basilikan kellotorni.
Jäin kaipaamaan
tietoa, koska Manrique de Laran perhe oli nimitetty Mäntyneitsyen suojelijoiksi ja kuka tämän
nimityksen oli tehnyt.
Toinen asia, jota
mietin on hieman kerettiläisempi. Mäntyneitsyen historiaa tutkiessani, totesin,
että tämä hahmo oli aikoinaan tärkeä saaren alkuperäisväestölle, jo ennen
saaren valloitusta ja asukkaiden kastamista roomalaiskatoliseen uskoon. Tämän neitsythahmon valvonta siirtyi heidän ”käsistään”
Iberian niemimaalta muuttaneelle valloittajaperheelle. Terorin basilikan
paikalla kerrotaan myös joskus olleen saaren alkuperäisväestön pyhä paikka.
Joidenkin mielestä basilikassa tuntuu edelleen voimakas telluurinen energia.
Näkemäni ja
kokemani kokonaisuutta ajatellen, talo on monien erilaisten historiallisten asioiden
kohtauspaikka.
Casa Museo de los Patronos de la Virgen. Puhelimet: 928 630239 y 928 318000
Avoin maanantai –
perjantai 11 – 16, Lauantai – sunnuntai
10 -14, pääsymaksu 3 €
Maaliskuu 2015, © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan
Muita Gran
Canariaan liittyviä juttujani:
- Gran Canarian alkuperäismerkintäoikeusalue
- Kasvitieteilijän syntymäpäivä
- Muistoja Galdarista Gran Canarialta
- Teror, Neitsyt ja Mänty
- Rantaseikkailua Gran Canarialla
- Viera y Clavijon kasvitieteellisessä puuharhassa Gran Canarialla
- Gran Canarialla ON käärmeitä
- Terorin Mäntyneitsyen yksityistiloissa
- Teresa de Bolivarin tori Terorissa
1 kommentar:
Kiitos taas kerran tästä historiallisen talon kerronnasta. Miten ihana on näitä lukea ja sitäkautta pääsee osalliseksi saaren historiasta!
Skicka en kommentar