Rantaseikkailua Gran Canarialla

Kirkkaiden iltojen ja öiden ”etätuttava”, Canteraksen ranta meren takana naapurisaarella Gran Canarialla, alkaa olla jo kunnon kaveri.

Kävin siellä joskus vuosia sitten. Konferenssin esitelmien lomassa poikkesin uimassa ja taisin vähän kävelläkin. Mutta vasta tänä vuonna, 2013, olemme alkaneet tutustua oikein kunnolla, kiitos useamman vierailun meren toisella puolen.

Hieman historiaa

Canteraksen rannan varsinainen historia, tai turistihistoria, alkoi 1940-luvulla. Silloin aloitettiin rantaa seurailevan kadun rakentaminen. Sitä ennen rannalla ei ollut taloja, ja vuorovedet virtasivat La Isletalle johtavan kapean kannaksen yli. Tuuli kuljetti hiekkaa rannalta toiselle. Osalla rantaa oli jopa heikkadyynejä.

Las Canteraksen nimi puolestaan on peräisin jo 1900-luvun alkupolelta. Nimi viittaa rannalla olleisiin pieniin kivilouhoksiin, joista saadusta kivestä taiteilijat valmistivat mm. suihkulähteitä. Osa rannalta louhitusta kivestä käytettiin jopa Santa Anan katedraalin rakentamisessa. Lopulta louhinta kiellettiin, jotteivat rantaa reunustavat kiviriutat häviäisi kokonaan.

Noin 100 metrin päässä rannasta meressä on eräänlainen luonnollinen suojamuuri, tai kiviriutta. Se muodosti aikoinaan paikalla sijainneen vulkaanista alkuperää olevan luolan kuopan seinämät. Nyt nämä seinämät hillitsevät lännestä rantaanpäin vieriviä

aaltoja. Canteraksen ranta on tästä syystä turvallinen uimapaikka. Alueen sisälle jää myös erikoinen ekosysteemi.

Nykyaikaa

"Mundo Científico" niminen aikakauslehti on suorittanut tutkimuksen, jonka mukaan Canteraksen ranta on eräs maailman parhaista kaupunkirannoista  Se on myös eräs maailman pisimmistä hiekkarannoista, noin neljä kilometriä pitkä... Ranta  ulottuu Puntillosta Alfredo Kraus auditoriolle, joka valmistui 1997. Canteraksen ranta kuuluu Euroopan 10 parhaan joukkoon. Se on saanut useita kunniamainintoja.

Turismista

Las Palmas on suosittu turistikaupunki. Canteraksen ranta ja alueella sijaitsevat erilaiset nähtävyydet ja putiikit antavat kaupungille lisää vetovoimaa.

Rantakatua reunustavat hotellit, pensionaatit, erilaiset baarit ja ravintolat. Las Canteraksen alueen rakennusten tonttihinnat ovat Las Palmasin toiseksi korkeimmat.

Kävelyilläni totesin, että skandinaaviset ja suomalaiset turistit ovat huomattu ja huomioitu osa kaupungissa kävijöistä. Monen ravintolan seinällä on pohjoismaiden liput. Löysin ihan suomenkielisen ravintolan Ancle – Ankkuri.

Las Palmasissa on paljon suomenkielisiä asukkaita ja turisteja. Kaupungin Suomi-kerhon huoneisto on Canteraksen välittömässä läheisyydessa, tosin ei aivan rannan vieressä, osoitteessa Calle Portugal.  Seuraamalla Jóse Franchy ja Roca katua rannalta kohti keskustaa, Calle Portugal on poikkikatu, josta käännytään oikealle. Jatkamalla samaa katua eteenpäin, päätyy lopulta Suomen konsulaattiin.

Aamuista ja illoista

Asuin kaikkina Las Palmasissa käyntikertoinani Canteraksen alueella. Aamuisin oli kiva poiketa kävelemään ja sitten uimaan.

Aamusin ja iltaisin kadulla kävelevät niin paikalliset asukkaat kuin turistit. Omilla aamukävelyilläni totesin, että tietyssä paikassa rannalla oli paljon liikuntavammaisia auttajineen. Meressä oli vielä vain vähän uijia. Päivisin rannalla ja vedessä oli tungosta.

Totesin, että nämä aamun varhaiset tunnit olivat monella tavalla erittäin vilkkaita. Kävelijöita ja juoksijoita oli paljon, jopa koleassa tuulessakin. Rannan hietikolla liikkuivat traktorit ja joukko miehiä. He keräsivät pois turistien ja paikallisten jättämiä roskia. Hiekkaa seulottiin, jotta salatutkin roskat löytyisivät. Lopuksi hiekka haravoitiin kauniille kuvioille. Pulut tekivät siihen sitten omia polkujaan ja askelverkkoaan.

Hilpeä yksityiskohta oli mielestäni se, että kun audiotorion päähän kävellessäni saavuin paikalle, missä osa kalastajaveneistä oli rannalla ja osa meressä, kadulla alkoi tuntua voimakas kalan haju. Sen huipennus oli juuri tällä paikalla olevan kalan perkkaajaa kuvaava patsas.

Canteraksen rantakadulla on useita muitakin patsaita.

Läheiset kukkulat olivat  vuorokauden eri aikoina aina uudessa värisävyssä. Yhtenä iltana sain vielä hetken aikaa ihailla meren takaa näkyviä Tenerifen Santa Cruzin valoja. Ne piirtyivät oranssinkeltaisina tummien värien sekaan ja hävisivät nopeasti  näkyvistä.

Rannan toisessa päässä, Puntillassa, kohoaa lanzarotelaisen Cesar Manriquen ”mobiili”veistos ”Juegos del Viento”. Tämä suurimman väriloistonsa vuosien mittaan kadottanut työ on peräisin vuodelta 1961.  

Puntillassa on muutamia erinomaisia kalaravintoloita, joissa on mahdollisuus valita syötäväksi haluamansa kala.

Kuviani Las Canteraksen rannalta

Canteraksen esittely YouTubessa

Elokuu 2013, © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Muita Gran Canariaan liittyviä juttujani:

• Gran Canarian alkuperäismerkintäoikeusalue
• Kasvitieteilijän syntymäpäivä 
• Muistoja Galdarista Gran Canarialta
• Teror, Neitsyt ja Mänty
• Viera y Clavijon kasvitieteellisessä puuharhassa Gran Canarialla
• Gran Canarialla on käärmeitä
• Mäntyneitsyen suojelijoiden talo Terorissa
• Terorin Mäntyneitsyen yksityistiloissa
• Teresa de Bolivarin tori Terorissa