Pyhä Puu El Garoé

Pyhä Puu El Garoé
Paina kuvaa

6.6.12

Viikko luonnon salapoliisina Santa Cruzin luonnontieteellisessä museossa

”Luonnon salapoliisi” kuulostaa melkein lapsellisen jännittävältä. Ikään kuin kulkisi innostuneen lapsen lailla suurennuslasi kädessä tutkimassa kukkia tai seuraamassa muurahaisten elämää. Eikö vaan!

Luonnontieteellisen museon salapoliisit ovat kaikki alansa huippuväkeä, tutkijoita, tohtoreita, maailmanmatkaajia ja alastaan kiinnostuneita henkilöitä. Nämä yhdeksän salapoliisikouluttajaa keräsivät jo kolmantena perättäisenä vuonna museon ystäviä ja muita kiinnostuneita viitenä iltapäivänä Santa Cruzin luonnontieteellisen museon tiloihin.

Viikon lopuksi totesin mielessäni, että innostuneita osanottajia olisi mahtunut 100 hengen aulaan huomattavasti enemmän. Toinen yhteenveto viikolta oli tunteeni, että luonnontieteellinen museo alkoi elää eri tavalla kuin ennen. Sen jälkeen kun on nähnyt osastojen vastaavat henkilöt ja kuullut heidän kertovan työstään ja tutkimuksistaan, on helpompi nähdä elämän lasikaappien mineraaleissa tai täytetyissä eläimissä.

Vaikea valita
Olen istunut muistiinpanojeni ja valokuvieni kanssa pari viikkoa, ja melkein hermostunut, koska materiaalia on todella runsaasti. Arvelen, ettei läheskään kaikki jaksa kiinnostaa ketään. Kaikki on omalla tavallaan tärkeää kokonaisymmärryksen kannalta. Lopulta päädyin siiten, että otan esille vain ne asiat, jotka on hyvä tietää kun saarilla käy, tai täällä asuu, vähän taustatietoja omille salapoliisireissuille.

Ensimmäinen päivä käytettiin mereen liittyviin asioihin.


Valtameret: menneisyyden mysteerit ja tulevaisuuden arvoitukset
Meri ympäröi Kanarian saaria, eikä sen olemassaoloa voi jättää huomioimatta. Tri Fátima Hernández Martín, joka vastaa meribiologian osastosta, oli valinnut aiheen.

Hän esitteli sitä seuraavasti: ”Valtameret kätkevät vieläkin paljon ratkaisemattomia arvoituksia. Jotkut niistä ovat jo ratkaistut, ja eivät  kuulu enää tiedelajiin kryptozoologia (kryptoneläintiede, näennäiseläintiede), johon aikoinaan luokiteltiin kaikki ne eläimet ja niihin liittyvät ilmiöt, joita tiede ei tunnistanut virallisesti. Valtavan suuret katkaravut, ikivanhat kalatyypit ja jättiläiskokoiset maneetit ovat olleet osa merenkulkijoiden, kalastajien, palkkasotureiden ja merimiesten mielikuvitusta.” Joskus vuosisatoja sitten mielikuvitus oli voimakkaampi kuin todellinen tieto.

Poimittua Kanariansaarten merieläimistä
Fátima Hernadés Mártin kertoi aluksi monista eri ilmiöistä ja merieläimistä, joista useimmat eivät millään tavalla liity Kanariansaariin. Tosin täälläkin on tavattu suuria mustekaloja, joilla on maailman suurimmat silmät.

Koralleista puhuttaessa saimme kuulla, että Kanariallakin niitä on, mutta ne ovat harmaita, eikä niitä käytetä kaupallisiin tarkoituksiin, kuten punaisia sukulaisiaan.

Toinen kaupalliseksi käynyt meressä esiintyvä ”juttu” on meripihka, eli ”Lohikäärmeen salainen sylki”. Kanarialla tätä ainetta on esiintynyt joskus. La Graciosalla on tästä muistona Playa de Lambre (meripihka = amber).

Agua viva. Tämän kuvan olen poiminut netistä
Muista Kanariaan liittyvistä asioista selvisi, että täällä tiettyinä aikoina vuodesta esiintyvä ns. agua viva, ei ole meduusa, kuten olin kuvitellut. Tämä veden pinnalla ajelehtiva otus on eräs saariston vaarallisimpia "ötököitä". Sen pitkät nauhamaiset siniset jatkeet ovat vaarallisia. Sellainen uimari, joka ei ole huomannut vedessä ajelehtivaa sinistä ”kuplaa”, josta roikkuu nämä useita metrejä pitkät nauhat, ennen kuin on saanut ne ympärilleen, joutuu menemään lääkäriin. On myös jätettävä tutkimatta rannalle ajautuneet ja elottoman näköiset agua viva yksilöt. Niiden myrkky on voimakas 48 tuntia..



Sekoitettut valtameret: taloudellista voittoa kalastajille?
Alejando de Vera Hernández, meribiologi ja luonnontieteellisen museon ylempi teknikko esitteli aiheettaan seuraavasti: ”Ihmisten yhteys valtameriin on yhtä vanha kuin hänen oma olemassaolonsa. Ne tarjoavat ihmiskunnalle valtavan voimavarojen määrän, kun kysymyksessä ovat elintarvikkeet, farmaseuttiset, kemialliset, teolliset, turismiin ja vapaa-aikaan liittyvät voimavarat. Samalla tavalla elämä Maapallolla ei ole selitettävissä, eikä se pysty jatkumaan ilman näiden valtavien vesimassojen olemassaoloa, jotka vaikuttavat ilmakehään ja vaimentavat sitä ympäristön riistoa, mitä maapallolla harjoitetaan. Mutta miten hoidetaan muutosta? Voidaanko meille taata näiden voimavarojen jatkuvaisuus seuraavien sukupolvien aikana? Planeetan voimavarojen kontrolloimaton riistokäyttö vaikuttaa vallitsevan nykyisissä yhteiskunnissa, joissa tällä hetkellä saatava voitto on tärkeintä, ja joissa unohdetaan menneisyys ja myös tulevaisuus, kun pyritään määrittelemään tämän takuun suhteita".

Alejando de Vera Hernández näytti kuvia ja kertoi merien nykyisestä yleistilanteesta. Kaikki meret ovat ylikuormitettuja. Kalastetaan liikaa. Meriin päästetään puhdistusvesiä, jotka tuhoavat lajeja, tai niihin päästetään öljyjä, myrkkyjä ym. Tyhjien tankkien täyttäminen jossain päin maailmaa ja tämän veden päästäminen  mereen muualla päin maailmaa, levittää lajeja, jotka voivat olla erittäin tuhoavia uudessa ympäristössä, missä niillä ei ole luonnollisia ”vihollisia”. Korallit ovat monin paikoin kuolemassa. Toisissa paikoissa n.s pesusieni valtaa alaa muilta lajeilta.

Yhteenvetona oli se, että ihmisen on oltava tietoisempi siitä, miten hän kohtelee merta ja sen asukkaita, ylläpitääkseen kaikelle elämälle tärkeää tasapainoa.

Omasta puolestani totesin, että tämän esitelmän aikana sain tietoa asioista, jotka aikaisemmin olivat täysin kokemuspiirini ulkopuolella.

Kanarialalla esiintyviä uhkia meren tasapainolle
Esitetyistä uhkista meren tasapainon ylläpidolle ovat Kanariansaarilla lähinnä mereen päästetyt laivojen puhdistus- ja tyhjennysvedet.

Myös saarilla käynnistetty kalojen viljely on uhka. Joskus vieraita lajeja pääsee irti näistä aitauksista. Esim Lubina on eräs tällainen viljelty kala, joka tekee paljon tuhoa, koska sillä ei ole luonnollisia vihollisia.

Mereen päästetyt likavedet ovat uhka. Monin paikoin viemäriverkostoa ei ole olemassa, vaan jätteet menevät käsittelemättöminä mereen. Esim. niillä paikoilla, missä on laskuveden jälkeen paljon vihreää kivillä, on lähistöllä paljon likaviemäreitä, jotka johtavat suoraan mereen.

Luonnontieteen ystävien yhdistys
Tenerifen luonnontietellinen museo

Kesäkuu 2012 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Esitelmiä ja kursseja luonnonhistoriallisessa museossa Santa Cruzissa
  • Ensimmäinen geologisen perinteen kurssi: kokemuksia Espanjan vulkaanisista alueista
  • Geolodia – päivähiekan ja tuhkan parissa
  • Toinen päivä: Ihmeellinen elämä: aikamatka
  • Kolmas päivä:  Suurennuslasi kädessä
  • Neljäs päivä: Kanariansaarten alkuperä ja geologinen rikkaus
  • Viides päivä: Kanarialaisen ikivihreän laakeripuumetsän historiasta
  • Lepakoiden jäljillä Tenerifen pohjoisrinteillä



Inga kommentarer: