Koe Pääsiäissaaret Güímarin pyramidien etnografisessa puistossa

Oletko joskus uneksinut matkasta Pääsiäissaarelle? Sinne, minne lähimmältä mantereelta on yhtä monta lentotuntia kuin Helsingistä Tenerifelle.

Jos olet jo lentänyt Tenerifelle, olet hieman lähempänä mahdollisuutta saada maistiaisia Pääsiäissaaresta.

Güímarin pyramideilla, etnografisessa puistossa avattiin 16.tammikuuta näyttely, jossa kerrotaan Pääsiäissaaren, eli Rapa Nuin vaiheista ja sen asukkaista.

Näyttelyteltan ulkopuolella seisoi jo kuukausia Moai, eli perinteisen rapanuilaisen kivipatsaan jäljennös ikään kuin valvomassa ja tarkkailemassa näyttelyn edistymistä ja telttojen ympäristöä

Rapa Nuilla käytyjen veristen taistelujen seurauksena kentille jäi paljon luita ja pääkalloja. Moia patsaan juurella on kuoppa, jossa ovat pääkallot ja luut muistuttavat tästä vaiheesta.








Näyttelyn avajaisista
Avajaiset maanantaina 16. tammikuuta 2012 oli tapahtuma, johon osallistui väkeä ”läheltä ja kaukaa”. Näyttelyn asiantuntija, Rapa Nuilla syntynyt ja kansainvälisesti kuuluista arkeologi Sonia Haoa Cardinali, oli esittelemässä näyttelyä. Avajaisissa olivat läsnä Rapa Nuin apulaispormestari Ingrid Yuriko Westermeister Tuki, Hanga Roan kansallispuiston johtajatar Ninoshka Cuadros Huke tyttärensä Ovahen kanssa. Rapa Nuilta oli paikalla myös herra, joka lauloi tervetulolaulun. Hänen nimeään ei valitettavasti mainittu missään yhteydessä.

Koska Rapa Nui – Pääsiäissaari kuuluu Chilelle, oli Chilen konsuli Pedro Garcia San Juan Benitez de Lugo paikalla. Lähempää saapunutta väkeä olivat Güímarin pyramidialueen ”pelastaja”, laivanvarustaja Fred Olsen, Tenerifen luonnontieteellisen museon (Museo del Hombre y de la Naturaleza) entinen johtaja Francisco Garcia Talavera, Tenerifen saarihallituksen presidentti Ricardo Melchior ja Güímarin kaupungin virkaa tekevä pormestari Carmen Luisa Casatro Dorta.

Muita kutsuvieraita oli runsaasti.

Fred Olsen totesi avajaispuheessaan, että tämä näyttely oli ainoa Rapa Nuista kertova koko maailmassa. Ricardo Melchior puolestaan totesi, että etäisyyksistä huolimatta olemme lähellä toisiamme.

Sonia Haoa jakoi läsnäolijoille Rapa Nuin esittelyvihkosen. Tärkeimmät kutsuvieraat saivat rapanuilaisen kaulukorun

Nayttelyn avajaisista kertova uutispatka:

Käynti näyttelyssä
Avajaisten aikaan ihmispaljoudessa oli vaikea paneutua näyttelyn yksityiskohtiin.
Palasin sinne uudelleen pari päivää myöhemmin.
Nyt minulla oli aikaa ja tilaa katsella näyttelyn sisältöä ja siellä esitettävät kaksi videota.

Tällä samalla paikalla oli vuosia sitten toinen näyttely Rapa Nuin kivipatsaista. Seisoin siellä usein. Luonnollisen kokoisten valokuvien edessä voi melkein kuvitella olevansa todellisessa ympäristössä. Syksyllä 2005 Güímarin laaksossa riehunut Delta myrsky vei teltan ja patsaskuvat mukaan jonnekin, mistä niitä ei koskaan löytynyt.

Nykyinen näyttelyteltta on jo kolmas paikalle pystytetty. Se on aivan erilainen rakenteeltaan kuin edelliset ja kestää toivottavasti pahatkin myrskyt. Entiset kokemukset ovat olleet opettavaisia

Ehkä joku nyt ihmettelee mikä yhteys Güïmarin pyramideilla ja Pääsiäissaarella on. Vastaus kuuluu: Norjalainen antropologi ja maailmanmatkaaja Thor Heyerdahl. Hän kävi Pääsiäissaarella jo 1950-luvulla ja kirjoitti Pääsiäissaaren arvoituksista kirjan nimeltä Aku-Aku, joka ilmestyi 1958 (Aku-Aku, the Secret of Easter Island). Thor Heyerdahl oli myös osallinen siihen, että Güímarin pyramidialue yleensä on vielä olemassa. Tässä yhteydessä ei luonnollisestikaan pidä unohtaa alueen pelastamisen rahoittanutta Heyerdalin ystävää Fred Olsenia.

Rapa Nui sai Pääsiäissaari nimen hollantilaiselta Jacob Roggeveeniltä, joka purjehti saarelle pääsiäisenä 1722.
Sitä ennen Rapa Nui oli suhteellisen tuntematon muulle maailmalle.
Saari sijaitsee kaukana ja eristettynä Tyynessä valtameressä. Lentomatka Chileen kestää 5-6 tuntia.

Rapa Nui ja Tenerife
Hakiessa vertailtukohteita Pääsiäissaaren ja Tenerifen välillä, voimme todeta, että Tenerifellä sijaitseva Las Canadaksen kansallispuisto on hieman suurempi (189 km2) kuin Rapa Nui (166 km2).

Näyttelytiedoissa kerrotaan Rapa Nuin syntyneen samoin kuin Tenerifen, eli niiden kummankin alkuperä on meren pohjassa ollut ns. kuuma piste, josta saaren laavapohja on muodostunut.
Tenerife sijaitsee Ravun kääntöpiirin läheisyydessä, siitä pohjoiseen päin ja Rapa Nui Kauriin kääntöpiirin läheisyydessä, siitä etelään päin. Molemmilla vallitsee ns. subtrooppinen ilmasto.
Kumpikin saari muistuttaa pohjakuvaltaan kolmiota.

Rapa Nuin historiasta

Saarella on ollut asutusta jo vuosituhansia. Siellä asui aluksi yksi heimo, mutta myöhemmin paikalle tuli toinen. Nämä kaksi kävivät julmia sotia keskenään. Ensimmäinen heimo rakensi pyhät kivipatsaansa, toinen heimo kaatoi ne. Taistelujen melskeessä tapettiin aina vastapuolen väkeä, eikä pienellä saarella ollut helppo piiloutua. Kannibalismi kuului joissain vaiheessa kuvaan, naiset ja lapset olivat sen ajan erityisherkkua.

Saarella on ollut runsaasti puita, mutta ne on hakattu suruttomasti eri tarkoituksiin. Lopputulos oli se, että eroosio alkoi hävittää viljelyskelpoista maata. Sateet vähenivät ja maasto autioitui. Vähitellen oli pakko alkaa kehittää menetelmiä, joiden avulla viljelysmaat ja asutukset pysyivät paikoillaan. Eräs tapa kasvillisuuden säilyttämiseksi oli kaivaa se kuopan sisään, vähän samaan tapaan kuin Lanzaroten viiniviljelykset.

Historiallista ”kehitystä”
Saaren löytämien jälkeen sen asukkaita alettiin viedä orjiksi Etelä-Amerikkaan. Vasta katolisen kirkon puuttuminen asiaan pysäytti orjakaupan. Saaren sen jälkeen vuokranneet eurooppalaiset tosin kohtelivat niin väkeä kuin saartakin täysin mielivaltaisesti ja tuhoa aiheuttaen. Eurooppalaisten tuomat uudet taudit niittivät kuolonuhreja. Kun Rapa Nui siirtyi Chilen hallintaan 1888, siellä oli enää jäljellä vain noin 100 alkuperäiseen ryhmään kuuluvaa ihmistä.

Nykyaikaa
Saarella on lentokenttä. Siellä on hyvä tieverkosto. Hotelleja ja pensionaatteja on valittavaksi. Asukkaita saarella on 3800–4000.

Rapa Nuilla on myös runsaasti arkeologisia kohteita ja kaivausalueita. Fred Olsen mainitsi 36.000 kohdetta tällä pienellä saarella.
Arkeologi Sonia Haoa ja kansallispuiston johtajatar Ninoshka Cuadros Huke ovat täystyöllistettyjä.

Näyttelystä
Näyttely on yhteistyöprojekti, johon osallistuvat Mata Ki Te Rangi säätiö ja Güímarin pyramidien etnografinen puisto Santa Cruz de Tenerifellä,
Kuvat, tekstit, videot ja esineet tuotiin valmiina Güímariin.

Tarkoitus on että näyttely jää pysyväksi Güímarin pyramidien etnografiseen puistoon. Näyttelytilat ovat auki samaan aikaan kuin pyramidit, eli 10.00 – 18.00. Näyttelystä peritään erillinen maksu 5 E, joka on sama kaikille kävijöille.
Arvelen, että tähän näyttelyyn tutustuminen on niin aikaa vievää, että sitä on vaikea sisältää matkanjärjestäjien saarikierroksille, joilla käydään pyramidialueelle. Jos todella haluaa paneutua alueeseen, suosittelen sinne tulemista joko autolla, tai bussilla.

Guimarin pyramidit:

P.S. viereiseen telttaan on valmistumassa alkukantaisia veneitä esittelevä näyttely.. Toinen hyvä syy vara aikaa alueelle..

Vuonna 1994 valmistui elokuva Rapa Nuista ja sen varhaisista asukkaista. Linkki elokuvaan

Tammikuu 2012 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Muita Güímarin pyramidien etnografisesta puistosta kertovia juttujani:

- Güimarin pyramidit - totta, tarua vai kaupallinen yritys?
 - Güímarin pyramideilta Tyynelle valtamerelle
- Uusinta uutta Güimarissa - myrkkykasvien puutarha  
- Kestävän kehityksen puutarha Güímarin pyramidialueella

- Trooppisia kasveja Güímarin pyramidialueella