Tenerifella Costa Adejessa pohjoista taivaanrantaa hallitsee tasahuippuinen kukkula Roque del Conde – ”Kreivin kukkula”.
Kuka ja mikä on tälle 1001 metriä korkealle kukkulalle nimensä antanut ”kreivi”. Olen kysellyt usealta rannikon asukkaalta. Tuskin kukaan on pystynyt vastaamaan.
Tenerifen valloituksen (1496) jälkeen, 1500-luvun alussa tämä kukkula löytyy kirjattuna nimellä ”fortaleza” – linnake. Alueen asukkaat tunsivat sen guanche nimellä Ahio ja Hio aina 1800-luvun puoleen väliin, jolloin siitä tuli virallisesti Roque del Conde.
Kuka on tämä kreivi?
Vaikka saari virallisesti valloitettiin vuonna 1496, eivät kaikki sen alkuperäiset asukkaat katsoneet olevansa Kastilian kruunun alaisia. Entisessä Adejen menecyatossa – eli ruhtinas/kreivi/kuningaskunnassa – valittiin vuonna 1502 alueelle uusi päämies, urheaksi osoittautunut Ichasagua. Tämä kansan valitsema, Tenerifen toiseksi viimeinen, ruhtinas ja hänen joukkonsa päättivät ylläpitää Adejen itsenäisyyden. Heidän toimintansa keskittyivät Ahion kukkulan – jota myös pidettiin perinteisesti pyhänä vuorena – läheisyyteen. Veriset taistelut kestivät vajaat 10 vuotta. Näissä olivat saaren käskynhaltijan Alonso Fernandez de Lugon joukot aina tappiolla.
Näkymä kukkulan laelta. Kuvan on ottanut Pedro Damían Hernandez |
Kohtaamispaikalle tulivat kristittyjen guanchien mukana myös de Lugon sotajoukot. Kerrotaan, että kun ruhtinas/ kreivi Ichasagua tajusi tulleensa petetyksi, hän ei sanonut sanaakaan, vaan veti vyötäiseltään tikarin, jonka hän upotti rintaansa. Hän valitsi rituaalisen kuoleman monen edeltäjänsä tavoin, koska hän ei halunnut nähdä rakastetun Adejen joutuvan valloittajien haltuun.
. |
Llano del Rey tunnettiin Llano de Ichasaguan nimellä 1700-luvulle saakka.
Tarina kertoo, että joinakin kirkkaina öinä on mahdollista nähdä valoja Roque del Conden tasaisella huipulla. Paikallinen väki sanoo, että siellä liikkuvat silloin entiset kapinalliset guanchejoukot, jotka vaativat kostoa ruhtinaansa Ichasguan pettämiselle.
Entisen saaren keskus
Roque del Conde on tärkeä myös muista syistä. Silloin kun Tenerife oli vielä vastasyntynyt, paikalle oli noussut merenpohjasta kolme ns. paleosaarta. Nämä saaret ovat nykyisen Tenerifen ääriosat. Roque del Conde oli eteläisen paleosaaren, ja on edelleen eteläisen Tenerifen korkein huippu. Se on usein pilvien peitossa. Tällä tasaisella huipulla on aikoinaan ollut viljelysmaita.
Roque del Condella on mahdollista kävellä. Kävelypolun alku on Aronassa. Alue kuuluu nykyään Barranco infiernon – Helvetin rotkon– luonnonsuojelusalueeseen.
Tarina Ichasaguan äïdistä (kirjoitettu 9.7.2017)
Seisoessani heinäkuun alussa 2017 Adejen Plaza Españan aukiolla ja katsellessani Roque del Condea, ajattelin tarinaa, minkä luin hiljattain kirjassa nimeltä "Buscame donde nacen los Dragos" - eli etsi minua sieltä, missä traakkpuut kasvavat. Tämä Emma Liran kirja ilmestyi 2011. Se perustuu saarelaisille tarinoille, uskomuksille ja historialle.
Miksi mietin kirjaa katsellessani Kreivin kukkulaa.
Siksi, että tässä kirjassa kerrotaan tarina, joka liittyy tähän "kreiviin" - Ichasaguaan. Hän oli viimeinen Tenerifen alkuperäisväestöön kuuluvista ruhtinaista - kuninkaista. Hänen isänsä oli Gran Tinerfen poika. Kirjassa ei puhuta paljoakaan tästä Ichasaguan isästä, vaan sen sijaan hänen äidistään.- Tarinan mukaan äïti olisi ollut berberi - amazigh - prinsessa Tigedit. Souss-Massa-Draa alueelta läntisestä Saharasta. Hänellä oli vuosisatainen yrttientuntijan ja tietäjänaisten perinnetausta ja koulutus. Hän syntyi ja kasvoi kylässä "missä traakkipuut syntyivät ja kasvoivat". Tenerifen guanchit hakivat hänet kuninkaalliseksi puolisoksi. Ja tästä liitosta syntyi sitten Ichasagua - viimeinen guanchiruhtinas. Ajatuksia synnyttävä ja mielikuvitusta haastava kirja. Tarina voisi olla tottakin. Joka tapauksessa Ichasagua oli olemassa. Ja joka tapauksessa kukkula seisoo edelleen paikallaan.
Elokuu 2011 ja heinäkuu 2017 ,© Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan
Inga kommentarer:
Skicka en kommentar