Turisteille voidaan tarjota hetkiä viljelyksillä

Kanarian saarten turismi on monella tavalla tienhaarassa. Jo vuosia on puhuttu siitä, että turisteille tarjoittaisiin muutakin kuin rantaa ja aurinkoa. Uusia yrityksiä aktiivisille kävijöille on runsaasti.

EU:n maataloustukien tarkastaja Dacian Ciolos poikkesi Tenerifellä ja totesi ohimennen, että olisi varmaan syytä laajentaa tarjouskenttää käsittämään myös mahdollisuus voida tutustua maaseutuun, sen ihmisiin ja elämään. Turisteja voisi kiinnostaa  nähdä missä banaanit, tomaatit, viiniköynnökset ja monet muut ravinnon tuottajat kasvavat.

Kurssi Tenerifen maatalousmaisemista ja viljelmistä

Olen jo omassa asioiden tarkastelussani päässyt viinin ja juuston vierestä katselemaan mitä pelloilla ja kasvihuoneissa kasvaa, ja missä saaren kotieläimet liikkuvat.

Tenerifen saarihallinnon maatalousosasto, La Lagunan yliopisto ja Tenerifen turisti-informaatio järjestivät syyskuun loppuviikolla kurssin, jonka lähtökohtana oli tutustuttaa turistialan ja maataloustoimistojen väkeä toisiinsa ja oppimaan syvällisemmin maalaismaisemien historiaa, ja mitä viljelyn taakse kätkeytyy.

Luonnoitsijat olivat geografeja, antropologeja, historioitsijoita, sociologeja, agronomeja, eläinlääkäreitä, juridiikan ja gastronomian edustajia. – Osallistujia oli 50, useat turismin palveluksessa, vielä useammat viljelijöitä. Ilmassa kiersi koko ajan kysymys siitä, miten joku asia voisi toimia turismin yhteydessä, ja miten se olisi laillista.

Saariston ekonomisesta historiasta

Saariston historiallisesta kehityksestä käy ilmi, miten “ulkopäin” tulevat voimat, vaikutteet, pakotteet, ideat ovat olleet suuntaa antavina koko saariston tunnetun historian ajan, eli runsaat 500 vuotta. Sitä lajia on viljelty, minkä kulloinkin on katsottu antavan parhaan taloudellisen tuloksen maiden omistajille. Siinä ei juuri ole otettu huomioon, mikä on parasta ihmisten ja luonnon kannalta.

Tilanomistajien ja suurtuottajien historian rinnalla on täälläkin kulkenut “toinen historian lanka”, tavallisten ihmisten hengissäsäilymisen takaamiseksi ylläpidetyt viljelysmaat ja viljelyslajit.

Monet asiat olivat mielestäni erittäin rankkaa kuultavaa. Mutta tiedän, että samantapainen tarina löytyy jokaisesta maasta, ne joilla on ja ne, joilla ei ole. Ja ennenkaikkea miten toimittiin niin, että ruokaa riitti. Jos ei riittänyt, oli pakko muuttaa muualle, toiselle saarelle, tai mennä meren yli kauas pois.

Uusia tuulia

Vallalla oleva kriisitilanne on kääntänyt monen katseet takaisin perintönä saadulle palstalle jossain rinteellä. Yli puolet saariston viljelypinta-alasta on ollut hyljätty. Kotilaaksossani, Guímarin laaksossa, jopa 90 %. Aikoinaan oli pakko etsiä kaikki mahdolliset maatilkut ja muuntaa ne viljeltäviksi. Työt tehtiin pelkästään ihmisvoimin. Joissain tapauksissa muuli tai kameli oli veto- ja kanto-apuna.

Jotkut sociologeista ja antropologeista olivat käyttäneet paljon aikaa iäkkäämpien viljelijöiden ja vuohipaimenten haastattelemiseen. Näin on pystytty saamaan selville mitä ja miten esim. Anagassa viljeltiin.

Eräs esimerkki uudestaan heränneestä kiinnostuksesta on kanarialaisten mustien sikojen kasvatus.  Maatalousosasto on jakanut halukkaille kasvattajille sian porsaita, jotta rotu säilysi hengissä. Nykyään ko. sikoja on jo olemassa 600 yksilöä.

Banaanin jäljillä

Käytimme viimeisen päivän “kenttätyöhön”. Saaren banaaninviljelyn painopiste on alueella Isla Baja, eli Los Silos ja Buenvista del Norte. Aloitimme tutustumisen nousemalla Tacon tulivuorelle, josta osa kuuluu kummallekin kunnalle. Tämän tulivuoren päällä on alueen suurin vesisäiliö. Tällä hetkellä se oli miltei tyhjä parin sateettoman vuoden jälkeen. Vuorelta on mahtava näköala banaaniviljelyksille, joita alueella on noin 800 ha.

Kuvia Tacon vesisäiliöstä

Kävimme Cooperativa Coplacan banaaniviljelyksillä. Oppaina toimivat agronomit esittelivät banaanien “kierron”. Tilalla viljellään kahta eri laijia, toinen ulkona, ja toinen kasvihuoneessa. Saimme kuulla, että agronomit ovat halukkaat opettamaan enemmänkin, jos joku on innostunut kuulemaan ja oppimaan. Tilalle voi myös tulla katsomaan (ryhmänä) eri työvaiheita. Banaanin viljelystä voi seurata koko vuoden.

Tilan jälkeen kiersimme lähellä sijaitsevan pakkaamoon ja maistelimme tilan tuotteita.

Banaaniviljelys- ja pakkaamokuvia

Saarihallinto on ostanut vuonna 2007 Garachicon läheisyydessä sijaitsevan Quinta Rojan tilan. Tilan rakennukset olisivat tutustumisen arvoiset, pelkästään siitä syystä, että ne edustavat paikallista maalais- herraskartanotyyliä. Nämä rakennukset mainitaan opaskirjoissa. Ainoat vierailijat ovat saarihallinon järjestämien kurssien oppilaat.

Summa summarum

Samalla kun olen tutkinut kurssimateriaalia ja omia muistiinpanojani olen miettinyt, miten tätä kaikkea tietoa voisi hyödyntää. Lähinnä koen, että tärkeintä on kertoa mahdollisuudesta, minkä jälkeen halukkaat voivat hakeutua paikkoihin, jotka tarjoavat tutustumiskäyntejä ym. Saarihallinnon kaikki infomateriaali on espanjan lisäksi käännetty saksaksi ja englanniksi,

Ehkä kerron Quinta Rojasta. Pääsen sinne parin viikon päästä uudestaan toisessa yhteydessä.

Siihen saakka voitte katsella joitain ottamiani valokuvia.

Lokakuu 2013 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan