Bajamar

Bajamar
Paina kuvaa

22.2.14

Yleistietoja karnevaaleista ja paastosta

Päivitys syyskuussa 2017 


Arvelen, ettei monikaan nykyaikana liitä karnevaaleja mihinkään kirkolliseen toimintaan. Karnevaalien ajankohdan päättäminen riippuu kuitenkin täysin kirkollisen kalenterin pääsiäisen sijoittumisesta. Samalla voi myös muistaa, että roomalaiskatolisen uskonnon harjoittamisen piirissä useimmat vuotuiset juhlat sijoittuvat ajankohtiin, jolloin jo pakanallisina aikoina juhlittiin jotain, tai joilla on olemassa myös pakanalliset perinteet, niin ilmeisesti myös karnevaaleilla.

Varhaiset karnevaalien nimitykset liittyivät  tapaan valmistautua pitkään paastoon juhlimalla ja syömällä. Ennen kristinuskon tuloa juhlittiin sen sijaan talven loppumista.

Ei ole olemassa mitään aivan selvää tietoa siitä,  mistä sana ”karnevaalit” on peräisin.  Arvellaan kuitenkin, että sen alkuperä olisi keskiajan latinan sanoissa ”Carne” ja ”levare”, mikä tarkoittaa suurinpiirtein ”lihan jättämistä”, eli juuri paastoon siirtymistä.

”Jo muinaiset roomalaiset” - antiikin historioita.
Karnevaalien edeltäjiä vietettiin Kaksoisvirtain maissa jo 5000 vuotta sitten. Vanha babylonialainen kirjoitus noin 3000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua kertoo, että pappikuninkaan Gudean aikana vietettiin seitsemän päivää kestäneitä juhlia uuden vuoden jälkeen jumaluuden symboolisena häidenvietto aikana. Kirjoituksessa todetaan seuraavaa: ”Tänä päivänä ei jauheta viljaa. Orjatar on tasavertainen herrattaren kanssa, ja orja tasavertainen herransa kanssa. Mahtavia ja alhaisia kunnioitetaan yhtä paljon.” Tässä yhteydessä toteutettiin ensimmäisen kerran samanarvonperiaatetta juhlimisen yhteydessä. Tämä periaate vallitsee edelleen karnevaalien aikana.

Aikaisemmissa Välimeren maissa vietettiin juhlia, jotka liittyivät luonnon heräämiseen keväällä. Egyptissä juhlittiin Isisjumalattern kunniaksi. Kreikkalaiset juhlivat Dionysos jumalaansa.

Roomalaiset juhlivat 17. – 19. joulukuuta välisenä aikana saturnaaleja Saturnusjumalan kunniaksi. Tähän juhlimiseen liittyi se, että kaikki yhteiskuntaluokat olivat keskenään  tasa-arvoisia, ja kaikki kutsuttiin tähän yhteiseen juhlintaan. Orjat ja herrat vaihtoivat rooleja keskenään. He istuivat yhteisten myrttiseppeleillä koristeltujen pöytien ääressä, juoden ja syöden  sydämen halusta. Tänä aikana he puhuivat vapaasti keskenään ja heittelivät toistensä päälle pieniä ruusunkukkia.

Tästä vanhojen roomalaisten ruusujen heittelemistavasta on luultavasti peräisin nykyisinkin tunnettu tapa heitellä konfetteja joidenkin juhlien yhteydessä. Roomalaisilla oli myös kulkueita, joissa vedettiin koristeltuja vaunuja.

Joissain yhteyksissä arveltiin kelttiläisten vanhojen riittien vaikuttaneen karnevaalien viettotapoihin. Nämä riitit liittyivät siirtymiseen kylmästä talvijaksosta lämpimään ja hedelmälliseen kesäjaksoon. Talvi pyrittiin ajamaan tiehensä siten että väki pukeutui hurjiksi luonnonhengiksi, hakaten kepillä ympärilleen ja pyörittäen jänisräikän tapaisia laitteita metelin aikaansaamiseksi. Jotkut ovat tosin sitä mieltä, että nämä riitit liittyvät niin kaukaiseen aikaan, etteivät ne enää voi olla kansan muistissa, eivätkä niin ollen voi olla karnevaalijuhlien esikuvia.

Keskiajan Euroopassa vietetiin tammikuun alkupäivinä ns. narrijuhlia 1200- luvulta 1600- luvun loppuun  Nämä juhlimiset tapahtuivat kirkon” ulkopuolella”.

Kirkko ja uskonto tulevat mukaan karnevaaleihin
Kevätpäivän tasaus ja sen jälkeinen ensimmäinen täysikuu ovat tärkeitä virstanpylväitä katolisen kirkon pääsiäisen sijoituksessa. Tämä pääsiäisen sijoitus puolestaan määrittelee paaston alkamisen ja samalla karnevaalien alkamisen.

Tästä pääsiäisen sijoituksesta on keskusteltu ainakin vuosien  325, 600 ja 1091 kirkolliskokouksissa. Ennen toista mainittua kirkolliskokousta tapahtui myös siirtyminen juliaanisesta kalenterista gregoriaaniseen kalenteriin. Se puolestaan aiheutti sen, että paikoin oli voimassa kaksi eri paaston alkamispäivää, riippuen siitä kumpaa kalenteria käytetiin. Tämä käytäntö oli voimassa vielä 1600-luvulla. Maalaisväestö aloitti vanhan kalenterin mukaisen paastonsa aikaisemmin kuin uutta kalenteria seuraava herrasväestö.

Nykyisten karnevaalien viimeinen päivä on ns. tuhkakeskiviikko.Se seuraa vuoden 1091 kirkolliskokouksessa tehtyä päätöstä  paaston alkamisesta tuhkakeskiviikkona, joka puoletaan määritellään lähtökohtanaan pääsiäisen sijoittuminen kirkolliseen kalenteriin.

Uudella ajalla.
Uskonpuhdistuksen mukana poistettiin protestanttisista maista pääsiäistä edeltävä paastoaika. Samalla hävisivät monet muut tähän paastoaikaan liittyvät tavat. Karnevaaleja vietetään tavallisesti roomalaiskatolisissa maissa, tai maiden roomalaiskatolisilla alueilla.

Tunnettuja karnevaaleja Kanariansaarten ulkopuolella ovat esim. Rio de Janeiron karnevaalit Brasiliassa, Venetsian karnevaalit Italiassa, Quebeckin karnevaalit Kanadassa, Stavelotin karnevaalit Belgiassa ja Cadizin karnevaalit Espanjassa. USA:n etelävaltioissa on myös karnevaaliperinne. Siellä käytetään ranskankielestä peräisin olevaa ilmaisua Mardi Gras (eli lihava tiistai).

Paastoajasta
Paastoajalla tarkoitetaan kristinuskossa seitsemän viikon mittaista aikaa ennen pääsiäistä. Tuhkakeskiviikko aloittaa siis paastoajan ja päättää karnevaaliajan.

Aikoinaan paastonaikana oli tärkeää pitäytyä lihansyömisestä työpäivien aikana. Tanssimisen ei myöskään katsottu kuuluvan paastoajan toimintoihin. Nämä tavat alkoivat höltyä 2000- luvulla. Kansantanssiesityksiä ei yleensä järjestetä paaston aikana.  

Peitetty risti on pääsiäisen symbooli. Roomalaiskatolisessa kirkossa paastoaika on myös katumusaikaa. Paaston aikana ei aikaisemmin nautittu lihaa, maitotuotteita, viiniä tai munia. Useat katoliset eivät syö paastoaikaan mitään makeisia tai käytä nautintoaineita, kuten esim. kahvia, teetä tai alkoholia. Sen lisäksi useat jättävät TV:n katselun, musiikin kuuntelun ja rajoittavat kapakoissa tai ravintoloissa käyntejään.

Sunnuntaisin ei tavallisesti noudateta paastoa. 

Uskovaiset pyrkivät noudattamaan paastoa ja käyvät ahkerammin jumalanpalveluksissa ja rukoustilaisuuksissa. Paaston aikaan kuuluu myös lähimmäisen rakkauteen kuuluvien toimintojen suorittamien ja almujen antaminen. Tämän tietoisen nautintojen rajoittamisen katsotaan kouluttavan henkeä. Koska paastoaika on katumusaikaa, järjestetään myös erityisiä katumusjumalanpalveluksia.

Katolisissa seurakunnissa voidaan järjestää yhteisiä solidaarisuusaterioita. Ruokavieraille voidaan kertoa esim. kolmannen maailman tilanteesta ja kerätä rahaa niissä toimiviin projekteihin. Paikoitellen järjestetään myös rahan keräämistä kolmannen maailman ihmisten auttamiseksi.

Paastoja esiintyy myös muissa uskonnoissa, kuten islaminuskoisten paastojakso Ramadan. Anglikaanit paastoavat myös, samoin ortodoksit ja jotkut prostestantit. Tosin paastolla voidaan myös tarkoittaa myös pääsiäistä edeltävää yleistä asketismia.

Tuhkakeskiviikosta
Tuhkakeskiviikko (latinaksi Dies Cinerum) aloittaa roomalaiskatolisen uskonnon alueilla 40 päivää kestävän paaston. Näíden päivien aikana paastoavien uskovaisten on tarkoitus muistaa ne 40 päivää, jotka Jeesus Raamatun mukaan vietti erämaassa paastoten ja rukoillen.

Tuhkakeskiviikon päivämäärä, samoin kuin muiden roomalaiskatolisten juhlien päivämäärät, päätetään siis liikkuvan pääsiäisen päivämäärien perusteella.

Tämän tavan mukaan tuhkakeskiviikko on 46 päivää ennen pääsiäissunnuntaita. Ensimmäinen mahdollinen tuhkakeskiviikon päivämäärä on 4. helmikuuta ja viimeisin mahdollinen päivämäärä on 10. maaliskuuta. Esim. vuonna 2014 tuhkakeskiviikko on 5. maaliskuuta. Vuonna 2015 se on 18.  helmikuuta. Vuonna 2016 Tuhkakeskiviikko on 10. helmikuuta.

Ortodoksissa uskonnossa ei tunneta tuhkakeskiviikkoa. Heidän paastoaikansa alkaa lauantaina seitsemäntenä viikkona ennen pääsiäistä.

Linkki kuviini: vierailu Santa Cruzin heinäkuussa 2017 avatussa Karnevaalitalossa - Casa de Carnaval 

Muut KanarianSaarten karnevaaleihin liittyvät artikkelini:
Karnevaaleista Tenerifellä ja muilla Kanariansaarilla
Iloitsemassa Santa Cruzin karnevaalitalossa



Helmikuu 2014 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Inga kommentarer: