KanarianSaarten ilmastosta

Kanariansaaret ja Tenerife ovat tunnetut ikuisen kevään saarina. Miten siihen kuvaan sopivat viimeisten viikkojen lähes trooppiset sadekuurot ja myrskyt? Varsinkin jos ne ”sattuvat” juuri sille ainoalle lomaviikolle, jolloin oli aikonut löhötä auringossa ja nauttia lämmöstä.

Tässä yhteydessä saaristoa on tarkasteltava vähän laajemmasta näkökulmasta.

Olette luultavasti jo kuulleet kerrottavan, että Kanariansaaret kuuluvat saaristona Atlantin saaristojen ryhmään, mikä tunnetaan Makaronesian nimellä.

Azorit, Madeira, KanarianSaaret, Kap Verde  -
 kuva Wikipediasta

Näillä saaristoilla on monta yhteistä tekijää. Yksi niistä on ilmasto, ja siihen vaikuttavat tekijät.

Samanaikaisesti saaristot ovat lähellä Afrikan mannerta, missä samoilla leveysasteilla on kuivaa hiekkaerämaata. Mikä saa aikaan sen, että Atlantin saaret ovat enemmän tai vähemmän vihreitä naapurimantereeseen verrattuina?

Perustekijöitä on kaksi: koillisesta puhaltavat ja kosteutta tuovat pasaatituulet  ja pohjoisesta tuleva Kanarian kylmä merivirta. Jos näitä ei olisi, niin saaristoissa, kenties Azoreja lukuunottamatta, vallitsisivat samanlaiset olosuhteet kuin vastaavalla leveysasteelle Afrikassa.

Ilmastoa säätelevä tekijä

Kaikkien Atlantin saarten ilmastoa säätelee ns. Azoreiden korkeapaine (Anticiclon de los Azores), mikä säätelee myös pasaatituulia. Eräänlainen nyrkkisääntö on se, että kun korkeapaine siirtyy kesällä pohjoiseen, saaristoissa on kuumaa ja pasaatituulten vaikutus on vähäinen. Talvella korkeapaine siirtyy etelään, mikä voi saada aikaan kovia sateita, jotka esim. Kanariansaariston korkeimmilla huipuilla satavat lumena.

Pasaatituulten tuoma kosteus ”jää” Kanariansaarille, jos saaren korkeus on noin 1500 metriä, eli nämä vuoret pysäyttävät kosteutta tuovat pilvet, ja sade ja koskeus jäävät saarelle. Lanzarotella ja Fuerteventuralla ei ole tähän korkeuteen ulottuvia huippuja, joten ne jäävät ilman tätä kosteutta ja sadetta. Siitä syystä nämä saaret ovat kuivempia kuin läntisemmät kaverinsa. Toinen tekijä  on se, että jos huiput ovat liian korkeita, kuten esim. Teide Tenerifellä (3718 m), Roque de Los Muchachos La Palmalla (2426m) ja Pico de las Nieves Gran Canarialla (1949 m) niin pilvet kiertävät sen, eikä sadetta jää alueelle.

Muita tähän liittyviä ilmiöitä ovat esim. ns. pilvimeret joidenkin läntisten saarten pohjoisilla rinteillä.  Pilvien viileä kosteus pysähtyy ja nousee ylöpäin. Sen sijaan, että siellä olisi viileämpää, vastassa on kuiva ja kuuma ilma. Koskeus tiivistyy ikäänkuin seinään, noin 500 – 1500 metrin välillä. Tuloksena on ”pilvimeri” , joka tunnetaan myös nimellä ”panza de burro”. – aasin vatsa. Esim. jos Puerto de la Cruzista noustaan kohti Teideä, joudutaan ajamaan ”sumun” läpi, kunnes se häviää jossain vaiheessa.

Näillä alueilla voidaan puhua myös ns. horisontaalisista sateista, eli kosteus, joka vaikuttaa sumulta, kohoaa alhaalta ylöspäin.

Näitä ilmiöitä ei esiinny Fuerteventuralla ja Lanzarotella.

Kun Azoreiden korkeapaine siirtyy etelään talven aikaan, tuloksena on rankkasateita. Saaristoon virtaa lounaasta kosteutta ja epävakaisuutta. Myös Fuerteventura ja Lanzarote pääsevät joskus osallisiksi näistä sateista.

Nyt marras – joulukuussa 2013 puhutaan extratrooppisesta sadejaksosta. Joidenkin tietojen mukaan tällaista sadetta kuin nyt, ei ole esiintynyt 60 vuoteen. Tosin tätä on edeltänyt useiden vuosien mittainen sateeton jakso. Sateiden ja kuivien jaksojen vaihtelu on normaalia Kanariansaarilla.

Tämän jakson aikana riehuivat  sellaiset ukonilmat, joita en 20 vuotisen kanarialaiselämäni aikana ollut vielä ollut kokenut. Marraskuun 11. päivän aikana paikallisen säätieteen laitoksen mittarit olivat rekisteröineet 2468 salamaa 6 tunnin aikana. Seinät tutisivat ja ikkunat kolisivat kun ukkonen jyristeli talon yllä. Todellinen trooppinen myrsky.  Aikaisemmin olen joskus vain ihallut kaukaista salamointia meren yllä.

Sateiden määrä

Sateiden määrä vaihtelee eri saarilla, eri osissa saaria ja eri korkeuksilla. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että KanarianSaarille on luonteenomaista puhua lukuisista pienilmastoista (microclimas). Nämä pienilmastot puolestaan kertovat mm. erilaisista kasvillisuus-, viljelys, - lämpötila ja sadevyöhykkeista.

Sateiden mitattu määrä vaihtelee eri vyöhykkeillá, esim. riippuen alueen sijainnista. Pohjoisessa sataa enemmän kuin etelässä. Korkeammalla on kosteampaa kuin matalammalla.

Calima – kuumat tuulet Saharasta

Nämä kuumat tuulet voivat puhaltaa silloin tällöin, mutta tavallisesti niitä esiintyy silloin kuin pohjois- koillispasaatituulet ovat heikot.  Eniten tätä ”etelän ilmaa” (tiempo del sur) esiintyy syksyllä ja talvella. Silloin saarilla puhaltavat Afrikan mantereelta peräisin olevat kuumat tuulet. Lämpötila on noin 40 C . Azorien korkeapaine on vetäytynyt pois. Saarille tulee tuulten mukana hienoa kuivaa hiekkapölyä.

Joulukuu 2013 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan