Teror, Neitsyt ja Mänty

Päivitetty syyskussa  2017

Nykyistä Teroria

Teror on Gran Canarialla sijaitseva kaupunki, joka tunnetaan saaren suojelijan Virgen del Pinon, eli Mäntyneitsyen, basilikan kaupunkina. 

Teror oli aikoinaan varakkaan ylä- ja keskiluokan asuinkaupunki. Mäntyneitsyen lisäksi Terorissa on luonnonsuojelualue Osorion metsä, joka oli tunnettu maagisena paikkana jo ennen saaren valloitusta. Siellä sijaitsee Gran Canarian saarihallinnolle kuuluva kokeilutila Finca Osorio.

Ennen kuin saari oli valloitettu vuonna 1483, paikka oli tunnettu nimellä ATERURA. Alue tunnettiin myös nimillä Therore tai Teori. Nimi muokkaantui vähitellen nykyiseen muotoonsa Teror..

Gran Canarian alkuperäisväestölle Aterura oli Punainen Maa, joka oli ollut heidän pyhä paikkansa jo tuhansia vuosia. Aivan varmaa paikkaa tälle pyhälle Ateruralle ei tosin tiedetä. Arvellaan sen olleen aikoinaan siinä tuuheassa mäntymetsässä, joka tunnettiin Doramaksen metsän nimellä.

Alueella oli useita lähteitä. Lähinnä mäntyä olevassa lähteessä kerrottiin olevan parantavaa vettä. Alkuperäisväestö tiesi lähdeveden parantavan voiman.

Mänty tunnettiin nimellä El Pino de las Maravillas eli Ihmeiden Mänty. Lähde puolestaan oli tunnettu nimellä La Fuente de los Milagros, eli Ihmeiden Lähde.

Mäntyneitsyt löytyy

Neitsyt ilmestyi korkealla Kanarian männyn latvassa. Tämä erityinen mänty tunnettiin vielä silloin tämän metsän ”kuninkaana” korkeutensa vuoksi. Männyn korkeuslukemat vaihtelevat eri lähteiden mukaan 41,75 m – yli 50 metriä ja sen ympärysmitta 6,75 metriä. Korkeutensa takia männylle annettiin nimi Pinus thena Canariensis. Sitä mäntyä, mistä Neitsyt löytyi, ympäröi perimätiedon mukaan kolme ”lohikäärmepuuta”, Draceana Drago.

Neistyt oli löydettäessa kivisellä jalustalla, jossa oli ns. podomorfisia eli jalkapohjaa esittäviä kuvioita. Nämä kuviot näkyivät ainoastaan niille, jotka nousivat ylös männyn latvaan..

Löytymismännyn paikalla on nykyään pylväs

Mäntyä tukevat lohikäärmepuut hävisivät vähitellen, Ensimmäinen lensi myrskyssä taivaan tuuliin. Toinen kuivui pystyyn. Ja kun itse mänty kaatui kolmas päivä  huhtikuuta vuonna 1684, kolmas lohikäärmepuu kaatui sen kaverina. Samalla kun mänty kaatui, hävisi myös Neitsyen kivinen alusta. Arvellaan, että joku korjasi sen parempaan talteen. Lohikäärmepuiden juurilta löytyi nyt laattoja, joihin oli kaiverrettu podomorfeja,

Sen jälkeen kun Neitsyt oli löytynyt, ja tavalliset ihmiset alkoivat saada tietoja männyn läheisyydessä olevan lähteen parantavasta vedestä, paikalle tuli niin runsaasti kävijöitä, että silloisen arkkipiispan oli rakennutettava aita suojaamaan puut.

Aluksi Neitsyttä juhlivat muutamat vuohipaimenet ja Kanarian silloinen arkkipiispa Fray Joan de Frias.

Kanarian männystä

Neitsytpatsas

Alkuperäinen männyn latvasta löytynyt neitsytpatsas on hävinnyt. Arvellaan, että sen toivat mukanaan jo noin sata vuotta ennen valloitusta saarella olleet lähestyssaaraajamunkit. José Gregorio Gonzalezin mukaan nämä munkit liittyivät Temppeliritareiden aikakauteen. Saaren alkuperäisväestö palvoi tätä ”Mäntyhahmoa”.

Ensimmäisen Neitsyen kerrotaan olleen niin ”valoa loistava, että se valaisi yön pimeyden ja kultasi laaksot ja kukkulat”. Neitsyelle rakennettiin kappeli noin sata vuotta sen ilmestymisen jälkeen. Tämän ensimmäisen Neitsythahmon varastajaksi mainitaan Cadizista peräisin olleen sairaan mieshenkilön, joka toivoi parantuvansa hahmon avulla.

Nyt ilmestyi toinen hahmo, jolle rakennettiin uusi temppeli.

Kuva Wikipediasta

Nykyinen neitsythahmo on kolmas. Tämä mäntypuusta veistetty Neitsyt edustaa tyyliltään keskiaikaista pyhimysten kuvaamistyyliä. Sen tekijänä pidetään sevillalaista koulukuntaa edustavaa saksalaista Jorge Fernández -nimistä kuvanveistäjää. Tosin asiasta ei olla täysin varmoja, koska taiteilijan työluettelosta ei löydy merkintää tästä patsaasta. Jorge Fernandez on mm. luonut Sevillan katedraalin pääalttarilla olevan taulun. Häntä pidetään Neitsyen patsaan veistäjänä tyylin perusteella.

Patsas on 104 cm korkea. Se seisoo 30 cm korkealla jalustalla. Ulkoasultaan patsas on ”teini-ikäinen” nuori äiti, joka kantaa Lasta vasemmalla käsivarrellaan.

Siitä huolimatta, että patsaan arvellaan olevan peräisin Sevillasta, se on siis tyyliltään saksalainen, Neitsytpatsas edustaa taiteellisessa mielessä  siirtymäkautta pohjoiseurooppalaisesta espanjalaiseen tyyliin.

Neitsyen viitan alta kurkistavat hiukset ovat kullanvaalet ja kiharat.

Tämä 1400-luvulta peräisin oleva neitsythahmo on eräs Kanarian saariston kaikkein vanhimpia.

Pyhä kirjoitus Neitsyen asussa

Varhaisimman Neitsyen asussa oli kirjoitusta kielellä, jonka alkuperä on täysin tuntematon ja hyvin vanha. 

Tälläisiin vanhoihin kieliin erikoistunut tutkija Romero Zerpa on löytänyt teksteille käännökset.

Zerpa on tulkinnut tekstit seuraavasti:

”Nämä neljä kirjoitusta, hänen Majesteettinsa Jumalan palvelijalle antaman paljastuksen mukaan, haluavat sanoa, että tämä kaikkein pyhin Hahmo on Pyhän Kolminaisuuden Temppeli ja Pyhäkkö, taivaan hallitsijatar ja kaikkien taivaallisten kuningaskuntien kuningatar, Syntisten äiti ja koko Pyhän Kirkon puolustaja. Siunaa nämä kolme kirjoitusta kohdussa, joka kantoi yhdeksän kuukautta itse ihmiseksi syntynyttä Jumalaa. Nämä kirjoitukset ensiksi ylistävät ja siunaavat siunatut rinnat ja niiden pyhän nektarin, jolla ravittiin Ikuisen Isän Poika. Ja kaikki, joka ilmensivät ja loivat nämä jumalaiset mysteeriot ja tunnustivat Jumalan Kunniaa, ylistäen Hänen Äitiään ja sielujen hyvyyttä, erityisesti Pyhälle Marialle omistautuneita, vahvistavat nämä kirjoitukset hänen Pyhimmällä rinnallaan. ”.

Terorin basilika

Arvellaan, että ensimmäinen pieni kappeli rakennettiin heti Gran Canarian valloituksen jälkeen vuonna 1483.Tämä ensimmäinen, yksilaivainen kappeli rakennettiin ilmestymismännyn välittömään läheisyyteen. Kappeli jäi hyvin lyhytikäiseksi, kuten monet muutkin senaikaiset kappelit. Kun rakennusta laajennettiin vuonna 1582, kappeli jäi uuden kirkon osaksi. Vuosien mittaan tämä kirkko rikkoutui mm. myrskyjen yhteydessä.

Kuningas Carlos III lahjoitti 1767 Mäntyneitsyelle maata Neitsyen rotkosta, jotta tälle voitaisiin rakentaa temppeli, ja tilaa olisi myös papeille ja Maria-kultille.

Uusi kirkkorakennus valmistui 1916. Sen rakentaminen oli aloitettu vuonna 1767. Kirkon rakennustyyli on uusklassinen, mutta saanut hieman barokin vaikutusta. Rakennus on kooltaan 1131 neliömetriä. Kirkon torni kohoaan 24 metrin korkeuteen.

Tämä uusi temppeli sai 1917 Vatikaanilta Basilikan arvonimen. Sen jälkeen temppelin koko nimi kuuluu ”Basílica y Real Santuario Mariano de Nuestra Señora del Pino en Teror. La Real Basílica de Nuestra Señora del Pino de Teror", eli lyhyesti käännettynä Terorin Neitsyen Basilika ja kuninkaallinen Maria-kultin pyhäkkö.

Tämä Terorin basilika oli Kanarian saarten toinen basilika (Basilica Menor). Ensimmäinen on Santa Anan katedraali ja basilika saaren pääkaupungissa ja piispan istuimen kaupungissa Las Palmasissa. Basilika on paavin myöntämä arvonimi tärkeälle kirkkorakennukselle.

Vuonna 1966 Terorin Mäntyneitsyen basilikasta tuli kansallinen monumentti.

Neitsyt kruunajaisasussaan

Neitsyellä on arvokasta omaisuutta

Basilika ja neitsyt omistavat monia arvokkaita esineitä, kultaa, hopeaa, taideteoksia ym.  Neitsyelle on lahjoitettu useita viittoja Yksi niistä on peräisin vuodelta 1785.

Neitsyen vaatteista

Silloin kun Neitsyen kanoonisia kruunajaisia suunniteltiin, alkoivat kruunun hankintaan tarkoitetut lahjoitukset. Kun kruunajaiset sitten tapahtuivat 7 syyskuuta 1905, Neitsyen päässä oli kruunu, jonka tekijäksi mainitaan kultaseppä Casimíro Márquez. Hän käytti kruunuun 800 gr 18 karaatin kultaa, 34 timanttia, 56 smaragdia, 180 granaattia ja safiiria ja 700 helmeä. Jalusta, jolla Neitsyt seisoo basilikassa, on hopeaa. Jalusta ja siihen liittyvät enkelit ja puolikuu ovat maalatut. Tämä kaikki on hopea/kultasepán Casimíro Márquezin käsialaa.

Mäntyneitsyen kunnia- ja tittelilista on pitkä

• Neitsyt sai paavi Pius X:ltä vuonna 1914 arvonimen ja –arvoaseman Gran Canarian hiippakunnan suojelijana.

• Neitsyt on Mariaanisen kaupungin Terorin suojelija.

• Hän on Terorin Mariaanisen kaupungin Ikuinen kunniapormestari.

• Espanjan kuningas Alfonso XIII nimitti Mäntyneitsyen 21.08.1929 Kanarialla sijaitsevien Espanjan puolustusvoimien pääkomentajaksi ja niiden suojelijaksi

• Gran Canarian saarihallituksen puheenjohtaja Mariano de Cáceres Martines nimitti Neitsyen Gran Canarian uuden ja valistuneen maakunnan suojelijaksi

• Mäntyneitsyt on Gran Canarian saaren suojelija

• Vuodesta 1764 Mäntyneitsyt on Espanjan kuninkaan Carlos III:n vahvistaman Las Palmas de Gran Canarian asianajajien suojeluspyhimys

Neitsyen vaatekaapista

Vuonna 1599 silloinen paavi oli julistanut Candelarian Neitsyen koko saariston suojeluspyhimykseksi. Vuonna 1867 paavi päätti, että kummallakin Kanarian saariston hiippakunnista olisi oltava oma suojeluspyhimyksensä. Candelarian asema koko saariston pyhimyksenä vahvistettiin 1858, ja Mäntyneitsyen asema Gran Canarian hiippakunnan suojeluspyhimyksenä vahvistettiin vuonna 1914.

Pyhiinvaellus

Aivan Neitsyen löytymisen alkuajoista lähtien Terorista tuli kristittyjen pyhiinvaeltajien kohde. Luultavasti se oli jo saaren alkuperäisväestön pyhänä paikkana pyhiinvaelluksen kohde.

Neitsyen uskolliset kannattajat kävelevät Teroriin kaikkialta Gran Canarialta syyskuun 7. Ja 8. päivien välisenä yönä. Tämä Terorin juhla, syyskuun 8. päivä, tunnetaan Marioiden päivänä.

Silloin kun Neitsyt kannetaan kirkosta saattueessa, siihen osallistuvat arvohenkilöt kävelevät  tarkan järjestyksen mukaisesti. Saattueeseen osallistuvat etiketin mukaisesti mm. saariston arkkipiispa, Espanjan kuningashuoneen edustaja, saaren kaikkien kuntien pormestarit, Kanarian parlamentin, saarihallituksen ja Gran Canarian saarihallituksen edustajat, Guardia civilin kenraalit, Puolustusvoimien edustajat, Saaren yliopiston rehtori, saaren oikeuslaitoksen ylin tuomari. Paikalla on myös Candelarian kunnan edustaja.

Neitsyen vaatekaapista

Neitsyt matkustaa ja auttaa

Mäntyneitsyt on vieraillut vuosisatojen aikana useaan otteeseen saaren pääkaupungissa ja sen katedraalissa, erityisesti silloin kun saarta on koetellut pitkäaikainen kuivuus. Mäntyneitsyt ja Teldessä oleva Kristus -patsas tapaavat toisensa. He ovat kerran olleet samanaikaisesti Santa Anan basilikassa ja katedraalissa Las Palmasissa.

Neitsyen arvovieraista

Vieralijoiden luettelo on pitkä.

Kirkollisen arvojärjestyksen mukaan tärkein vieras lienee ollut paavi Pius XII, joka vietti päivän Terorissa vuonna 1939. Useat Vatikaanin tärkeissä asemissa olleet kardinaalit ovat käyneet Terorissa.

Vuosisatojen aikana useat Espanjan hallitsijat ovat käyneet tervehtimássä Terorin Mäntyneitsyttä.

Espanjan 1930-luvun tärkeissä hallitusasemissa olevia henkilöitä ovat kenraali Fransisco Franco puolisoineen, Ministerineuvoston presidentti Miguel Primo de Rivera, ja monet muut poliittiset johtajat. Siellä ovat käyneet nykyisen kuningashuoneen edustajat, kuten ex- kuningas Juan Carlos I ja kuningatar Sofia sekä nykyinen kuningas Felipe VI ollessaan kruununprinssi. Terorissa ovat käynyt myös ulkomaisia hallitsijoita.

Neitsyt inspiroi

Terorin Mäntyneitsyelle on kirjoitettu lauluja, musiikkia, kirjoja. Hänen kuvaansa on maalattu, ei pelkästään Gran Canarialla, vaan monella muullakin saarella tai maissa, missä on Mäntyneitsythahmo.

Kuvia Basilikasta: 

Mäntyneitsyen juhlia

Armeija juhlii suojeluspyhimystään
 
Basilikan aukioloajat 
(päivitetty syyskuussa 2017)
Maanantai              13:00 - 20:00
Tiistai - perjantai    09:00 - 13:00 / 15:00 - 20:00
Lauantai                 09:00 - 20:30
Sunnuntai               07:30 - 19:30

 

Neitsyen huoneen aukioloajat (viereilu on maksullinen)
maanantai - perjant  13:00 - 15:00
Sunnuntai                 11:00 - 14:00 / 15:30 - 17:45 

Helmikuu 2013, © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan


Eri Kanariansaarten suojelusnneitsyistä

1. Candelaria -Temppeliritareiden viimeinen Neitsyt
2. Candelarian Neitsyen koti on noussut uuteen kirkolliseen arvoluokkaan
3. Hetkiä El Hierrolla – Virgen de los Reyes kappeli
4. Kuninkaiden Neitsyen juhlat ovat El Hierron suurimmat kansanjuhlat
5. Candelarian Neitsyestä
6. Terorin Mäntyneitsyen yksityistiloissa

Muita Gran Canariaan liittyviä juttujani:

1. Gran Canarian alkuperäismerkintäoikeusalue
2. Kasvitieteilijänsyntymäpäivä
3. Muistoja Galdarista Gran Canarialta
4. Rantaseikkailua Gran Canarialla
5. Viera y Clavijonkasvitieteellisessä puuharhassa Gran Canarialla
6. Gran Canarialla on käärmeitä
7. Mäntyneitsyen suojelijoiden talo Terorisssa 
8. Terorin Mäntyneitsyen yksityistiloissa 
9. Teresa de Bolivarin tori Terorissa