Pyhä Puu El Garoé

Pyhä Puu El Garoé
Paina kuvaa

15.12.12

Malpaís de Güímar – luonnonsuojelualue meren rannalla


Pari päivää sitten kävelin Montaña Granden ympäri. Reitti oli helpompi kuin olin arvellut. Ehdin tuntea tuulen, meren, tavata joitain vastaantulijoita ja tarkkailla kasveja ja jäänteitä kauan sitten tapahtuneesta tulivuorenpurkauksesta.



Malpais de Güimarissa on monta mahdollista reittiä. Tämän oli minulle kolmas, lyhyin ja yksinkertaisin. Aikaisemmin, kun olin vielä koiran omistaja, koirallani Misteriolla ja minulla oli tapana käydä kolmekin kertaa viikossa Malpaisissa, mutta tulimme aina meren puolelta, seuraamatta mitään erityistä reittiä.
Nyt tunsin, että oli aika alkaa käydä täällä yksin ja tutkia kaikki mahdolliset reitit.

Luonnonsuojelualue La Reserva Natural Especial (RNE) del Malpaís de Güímar  
sijaitsee Güímarin kunnassa Tenerifen kaakkoisrannikolla Puertito de Güímarin ja Socorron kylän välillä. Alue on luonnonsuojelualue vuodesta 1987. Alueen viereen rakennettu teollisuusalue ja Puertito de Güímarin laajentaminen alkoivat uhata aluetta. Vuosien mittaan suojelua on vahvistettu mm. lakisääteisesti

Vuoden 2010 jälkeen alue on suljettu kaikelta moottoriajoneuvoliikenteeltä. Kun kävelin siellä ennen sitä, törmäsin usein törkykasoihin, joita talojansa uudistavat ja korjaavat henkilöt olivat käyneet viemässä johonkin alueen kuopista ja notkoista.

Uudistuksen ja korjauksen yhteydessä Tenerifen saarihallinto laittoi alueelle informaatiotauluja, joissa kerrotaan jokaisen paikan erikoisuuksista kolmella eri kielellä.

Tulivuorten purkaus 10 000 vuotta sitten
Malpaís de Gümar on kooltaan noin 450 hehtaaria (4,5 neliökilometriä. Alueen maasto – Malpaís (huono maa) - on syntynyt noin 10 000 vuotta sitten tulivuorenpurkausten yhteydessä valuneista laavavirroista. Montaña Grande (guanchenimi on Archacoja sen vieressä sijaitsevat matalammat Las Morras del Corcho purkautuivat. Laavavirrat valuivat tulivuorten kyljistä. Nämä pääasiassa aa-tyyppiset, hitaasti virtaavat, alle 1000 C astetta olevat laavavirrat valuivat aina mereen saakka. Rosoisilla aa-laavapinnoilla on mahdoton liikkua.  Tulivuorten kukkulat sen sijaan syntyivät ns. piroklastisista kerroksista. Näissä kerroksissa esiintyy niin tuhkaa kuin laavapommeja..

276 metriä korkean Montaña Granden kraatterin halkaisija on 300 metriä ja syvyys 50 metriä. Kraatterin aukko on hieman kallellaan pohjoista kohti, koska sen syntymisen aikaan puhalsivat voimakkaat tuulet, jotka vaikuttivat kraaterin reunojen kerääntymiseen vain toiselle reunalle.

Montaña Grandelle voi nousta. Tosin polku on raskas, sillä se on hyvin upottavaa ja vierivää laavahiekkaa. Nouseminen ja laskeutuminen ovat rajoitetut pelkästään tähän yhteen polkuun. Jos sinne haluaa mennä ryhmässä, siihen on pyydettävä lupa Tenerifen ympäristötoimistosta.

Luolamuodostelmia ja erikoisia rantapoukamia
Malpaísin alueella on myös vulkaanisia luolamuodostelmia, mm. Cueva Honda, jotka ovat syntyneet siten, että laavavirrassa on ollut kaasumuodostelmia, jotka sitten on rähjähtäneet. Alueella on myös  ”jameo” nimellä tunnettuja muodostelmia. Ne ovat syntyneet siten, että laavaluolan katto on pudonnut ja paikalle on muodostunut aukko.

Alueen rannalla on pienehköjä kivirantaisia poukamia. Lähellä Puertito de Güímaria on “valkohiekkainen” ranta. Hiekan väri johtuu mm. simpukan kuorista ja muusta orgaanisesta materiaalista, joka on keräynyt sinne vuosituhansien aikana..

Lähellä Socorroa on ranta, joka tunnetaan nimellä ”La Entrada”. Tämän ranta on johonkin aikaa vuodesta, tuulista ja merivirroista riippuen, hiekkaranta. Johonkin aikaan rannalla on pelkkiä pyöreitä veden hiomia laavakiviä.

Tuulista, aurinkoista ja erikoisia kasveja
Malpaís de Güímarin alueella sataa vähän. Alueella on yleensä voimakas auringonpaiste, jota koillisesta puhaltavat viileät pasaatituulet lieventävät.

Alueella on useita kasvillisuuvyöhykkeitä. Aivan rannalla, kapealla vyöhykkeellä kasvavat suolaiseen meriveteen sopeutuneet kasvit. Ylempänä kasvaa pensaikkoa, joka tunnetaan nimellä tabaibal-cardonal, eli se muodostuu erilaisista tyräkkikasveista.

Eläimiä
Malpaís de Güímarin alueen eläimistä useimmat kuuluvat ns. selkärangattomiin, joista osa on pelkästään tällä alueella eläviä erilaisia hyönteisiä.
Siellä voi tavata matelijoita, ei kuitenkaan käärmeitä, vaan sisiliskoja, gekkoja ja skinkkejä. Kaikki alueella elävät imettäväiset ovat ”tuontitavaraa” vuosisatojen saatossa. Siellä elää mm. kaneja, villikissoja, rottia ja siilejä.
Alueella elää ja pesii 15 erilaista lintulajia. Niiden joukossa ovat mm. pikkupöllö (Asio otus) ja "pajaro moro" (Bucanetes ghitagineus)
Laidun- ja viljelysmaa
Valloituksen jälkeen, 1500-luvulta eteen päin alue toimi laidunmaana vuohille. Tyräkkien valkoista ”maitoa” käytettiin aikoinaan eräänlaisen latexmassan valmistamiseen, jota sitten käytettiin erilaisiin tarkoituksiin. Montaña Granden ympärillä on jäänteitä, joista käy ilmi, että alue on toiminut viljelysmaana.


Alueella on useita polkuja
Güímarin kaupungin turistitoimisto on järjestänyt vuosien mittaan yhteisiä patikointipäiviä alueelle. Näin tulin ensimmäisen ja ainoan kerran nousseeksi Montaña Grandelle.
Olemme kävelleet Puertito de Güímarista rantaa pitkin ja sieltä Montaña Grandelle.
Alueella on täysin mahdollista liikkua myös ilman opastusta. Reitti Puertitosta rantaa pitkin Socorroon on suosittu. Se kysyy kuitenkin hyviä kenkiä ja kärsivällisyyttä. Sen sijaan reitti Montaña Granden ympäri on suhteellisen helppo, valitsipa kiertävänsä kukkulan kumpaan suuntaa tahansa.
Jos haluaa ottaa koiran mukaansa, se on pidettävä kiinni, Poluilta ei pidä poistua. Alueelta ei pidä kerätä mitään mukaansa, tai jättää sinne roskia.

Malpaïs de Güimar on kaikkina laaksossa viettäminäni vuosia on ollut eräs tärkeimmistä suosikkipaikoistani. Meren kohina, tuulen ääni, lintujen kirkuna ja laulu vaimentavat kaikki sivistyksen äänet. Laavakivellä auringossa istuessa voin  tuntea vaeltavani ajassa taaksepäin, siihen vaiheeseen kun ihminen oli osa ympäröivää luontoa, alkuperään…Alueen laavamuodostelmat ovat mielenkiintoisia tutkittavia.






Minua viehättää myös katsella alueella olevia hyvin erikoisia kasveja, kuten erilaisia tyräkkejä, jotka ovat paikoin vallitsevin kasvillisuus. Mutta siellä kasvaa paljon, paljon muutakin.
Matalan veden aikaan rannalle muodostuu eräänlaisia lätäköitä, joihin jäänet kalat ja muut eläväiset joutuvat odottamaan niissä siihen saakka, kunnes vesi taas nousee. Näissä lätäköissä on mahdollista katsella kaloja, kotiloita ja muita tosi kummallisen näköisiä eläviä ihan kaikessa rauhassa. Näin olen esim. päässyt tarkkailemaan rantojemme "agua vivaa",  pitkälonkeroista purjemaneettia, joka muistuttaa sinistä kalanrakkoa,  ihan vierestä. Tätä otusta en sen sijaan toivo kohtaavani uidessa, koska nämä pitkät lonkerot voivat aiheuttaa tosi kirveleviä ja pahojakin jälkiä iholla kun ne kietoutuvat esim. jalan ympärille. 



Alueella esiintyviä kasveja
Tällä alueella on enemmän kotoperäisiä kasveja kuin Englannissa.



Ylläoleva luettelo on Güimarin turistoimistosta - suomenkieliset nimet Hannu ja Leena Aarnion kirjasta KANARIANSAARTEN luonto-opas

Atalanthus microcarpus, (Pienilehtinen) Ripsuvalvatti, Balillo
Mesembryantemum crystallinum, Jääpäivikki, Barilla
Ceropegia fusca, Ruskomehilyhty, Cardoncillo
Lotus dessilifolius, Maite, Corazoncillo
Hyparrheina hirta, (Suomalainen nimi puuttuu), Cerillo
Schizogyne serícea, Nukkaheloharja, El salado
Astydamia latifolia, Tyrskyputki, Lechuga de Mar
Argyranthemum frutenscens, Kanarian markatta, Magarza
Cenchrus Ciliaris, (Suomalainen nimi puuttuu), Panascos
Tricholaena Teneriffae, (Suomalainen nimi puuttuu), Panasquillos
Limonium Pectinatum, Kampaikiviuhko, Siempreviva
Campylanthus Salsoiloides, Kaunokilokki, Romero Marino
Zygophyllum Fontanesi, Kanarian mehikorva, Uva de Mar
Frankenia Laevis, Syrkerösuolakukka, Tomillo Marino
Euphorbia Canariensis, Kanarian tyräkki,  Cardón
Periploca Angustifolia Kanariansilkkisarvi, Cornical
Plocama Pendula, Kanarianriippapensas, Balo
Neochamaelea Pulvurenta, Hopeahepsukki, Orijama, Caña Santa
Euphorbia Balsamífera, Palsamityräkki, Tabaiba dulce
Kleinia Neriifolia, Kanarian villakko, Verol
Euphorbia Obtusifolia, Tylppötyräkki, Tabaiba Amarga
Rubia Fructicosa, Kanarianvärimatara, Tasaigo

Valokuvani  patikkapolulta Montaña Granden ympäri. Kuvien yhteyteen olen kirjoittanut reitin sisällöstä
  
YouTubessa on useita aluetta esitteleviä videoita.


Tässä videossa Montaña Granden reittiä kävellään päinvastaiseen suuntaan kuin valokuvissani.

Siinä puhutaan vain espanjaa. Kuvat ovat ajankohtaisia. 

Video,  vuodelta 2013 jossa mm. saarihallinon biologi José García Casanova kertoo alueesta ja sen synnystä
 
Lisätietoja patikkaretkistä
Güímarin laakson turistisivuilta (CIT Güímar), jotka ovat mm. englanniksi

Joulukuu 2012 © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

Inga kommentarer: