Darwinin orkideat

Darwinin orkideat
Paina kuvaa

21.9.11

Barranco Badajoz – Badajozin rotko Güímarin laaksossa Tenerifellä

Tähän Güímarin laakson luoteisnurkassa sijaitsevaan syvään rotkoon liittyy juttuja, joita turismin puitteissa tai  yhteydessä mainitaan erittäin harvoin, jos ollenkaan.


Barranco Badajoz on ollut tärkeä monessa eri yhteydessä.


Historiallinen katsaus
Ennen kuin  rotkosta tuli Badajoz, se tunnettiin nimellä Chamoco, jota nimeä monet güimarilaiset käyttävät siitä vieläkin. Siihen aikaan kun se oli Chamoco, Güimarin alueen kuningas –Acaymo ja hänen poikansa Añaterve pitivät siellä ”kesähoviaan”.  Luola Cañizo liittyy tähän vaiheeseen. Se sijaitsee korkealla, ja sitä katsellessaan voi vain ihmetellä miten sinne on kuljettu. Luolan katossa erottuu alhaalta päin vieläkin joitain varhaisia rakennelmia. Tosin tiedetään, että alkuperäisväestön kyky liikkua maastossa oli aivan toisenlainen kuin nykyisten asukkaiden.














Tässä rotkossa on eräs saaren monista pienilmastoalueista, mistä johtuu, että siellä on viileää ja kosteaa myös kesäisin, jolloin muualla Güimarin laaksossa on kuivaa ja kuumaa. Rotkossa tavataan tästä syystä useita ikivihreän laakeripuumetsän kasveja. Tämä muinaisjäänne, laakeripuumetsä, kuuluu enemmän pohjoiselle osalle saarta. Rotko on ollut kauan tunnettu mm. myös siksi, että siellä kasvaa joitain kasveja, joita ei tavata missään muualla koko maailmassa, mm. aivan oma Cistus variaatio..


Tenerifen valloituksen jälkeen, 1500-luvun alussa, saaren maat ja vedet jaettiin. Rotko joutui vähitellen Badajoz nimisen henkilön omistukseen. Ehkä tämä mies oli kotoisin Extremadurasta, paikasta Badajoz, mene ja tiedä. Useat valloittajasotilaat olivat kotoisin juuri Extremadurasta, missä Badajoz sijaitsee. Näin rotkon nimi kuitenkin virallisesti muuttui.


Tulivuoren purkaus Güimarin laakson yläreunalla, Arafon kukkuloilla, 1700-luvun alussa, katkaisi laakson aikaisemmat runsaat vesivirrat. Vuonna 1912 alettiin etsiä vettä kasvavan yhteiskunnan tarpeisiin. Tämä tapahtui kaivamalla käytäviä vuorten läpi maanalaisiin vesivarastoihin. Badajozin rotkoon ja sen lähistöön kaivettiin useita käytäviä, joista pisin on yli 4 km. Kaikki kaivamisen yhteydessä vuoresta siirretyt kivi- ja maamassat jätettiin rotkoon. Kasat ovat siellä edelleen. Sinne rakennettiin myös useita toimintaan liittyviä rakennuksia, jotka nekin ovat pystyssä rikottuina ja pahoin rappeutuneina.  Näiden juoksevien vesien avulla saatiin Güimarin laaksoon myös Tenerifen ensimmäinen sähkövoimalaitos, joka sijaitsee lähellä rotkoa.


Tieto Badajozin rotkosta tuli elämääni vuonna 1995, jolloin olin siellä ensimmäisen kerran. Kasvillisuus oli erittäin runsas ja kauniin vihreä.


Vuonna 2005  Güimarin laaksossa riehunut hirmumyrsky aiheutti suuria tuhoja Badajozin kasvillisuudelle. Syöksyvät vedet muokkasivat laakson pohjaan uusia käytäviä, kiskoivat puut ja pensaat mukanaan ja vierittelivät kiviä. Ensimmäinen vierailu myrskyn jälkeen oli todella masentava kokemus, niin hirvittävässä kunnossa rotko oli. Tilanne alkaa olla jo korjautunut. Rotko on taas vihreä, mutta entisiä polkuja ei enää voi seurata.


Maaginen paikka
Badajozin rotkolla on hyvin erikoinen maine, tai paremminkin se mainitaan erikoisena paikkana. Kerrotaan, että silloin kun vesikäytäviä kaivettiin, kaivajat kohtasivat maan sisällä valkoisia ihmisen hahmoisia olentoja. Tämä kohtaaminen on kirjattu arkistoihin Güímarissa. Kerrotaan myös, että nuori tyttö hävisi rotkossa vuonna 1905 ja palasi 20 vuotta myöhemmin. Hän ei ollut yhtään vanhentunut siitä, mitä hän oli ollut lähtiessään.


Muita kummallisia ilmiöitä ovat erilaiset äänet, joita voidaan verrata gregoriaaniseen kirkkolauluun ja eräänlainen toiseen ulottuvuuteen siirtyminen.
Kerrotaan, että 40-luvulla saksalaiset natsit kävivät penkomassa rotkoa.
Nyt jo muihin ulottuvuuksiin siirtynyt toimittaja Francisco, eli Paco Padron oli eräs niistä henkilöistä, jotka käyttivät paljon aikaa rotkon tutkimiseen ja siellä tapahtuneista ilmiöistä kertomiseen. Tässä yhteydessä mainitaan UFOjen esiintyminen.
Rotkossa on paljon kävijöitä. Jotkut uskaltavat sinne öiseen aikaan, mutta tuskin yksin. Silloin jotkut ovat nähneet siivekkäiden henkiolentojen liikkuvan siellä. Valokuviin on ilmestynyt kasvoja.


Toistaiseksi en ole ollut rotkossa yöllä, joten en voi siitä puhua. Mutta olen ollut siellä vuosien mittaan useita kertoja, yksin, yhdessä koirani Misterion ja myös erikokoisten ryhmien kanssa.
Joitain kokemuksiani voin kertoa tässä yhteydessä, olkoonkin, että maineeni menisi…
Ensimmäisellä kerralla, vuonna 1995, koin miten tietyissä paikoissa siirryin toisenlaiseen olotilaan, ikään kuin kuplan sisälle.
Istuessani kerran rotkon aivan perimmäisessä nurkassa, totesin, miten ympärilläni alkoi eräänlainen voimakas liikenteen melu. Tämä nurkka sijaitsee siten, ettei sillä ole näkö- tai kuuloyhteyttä rotkoon suulle päin, joten mistään tai mikään liikenne ei voi kuulua sinne.
Erään vierailijaryhmän kanssa päätimme meditoida ennen rotkoon menemistä ja pyytää lupa tulla sinne paikan meille näkymättömiltä luonnonhengiltä. Sen jälkeen kun avasin silmäni, koin koko ympäristön aluksi aivan toisenlaisena, ikään kuin se olisi ollut nestettä. Toinenkin ryhmän jäsen koki saman ilmiön.


Hahmoja en ole nähnyt. Sen sijaan valokuvissa on usein ollut erikokoisia valopalloja, orbseja. Koirani Misterio ilmeisesti aisti tai näki jotain, mitä minä en kyennyt kokemaan, sillä se käyttäytyi toisinaan aika kummallisesti.
Eräs Güimarin laaksossa asuva ystäväni kertoi, että perimätiedon mukaan rotkoa vartioi seitsemän noitaa. Ylläolevassa kuvassa on seitsemän erikokoista ja hieman eriväristä valopalloa. Tulivatko noidat kenties kuvaan mukaan...

Aikaisemmin rotkon perällä oleva vesikäytävä oli suljettu rautaportilla, jonka pystyi avaamaan. En koskaan uskaltanut mennä hyvin pitkälle, mutta sen ehdin toteamaan, että siellä tuntui kuumalta ja etäältä kuului ikään kuin sydämen syke. Ehkä se oli veden pulssi. Ja kenties kuumuus johtui lähelle tulevasta Tieden magmakanavasta…kenties…
Nykyään tämä aukko on muurattu umpeen..
Maastoautolla pääsee aivan rotkon suulle. Tavallisella autolla on turha lähteä yrittämään. Erään ryhmän kanssa tulimme bussilla suhteellisen pitkälle, josta sitten jatkoimme kävellen.
Rotkolle voi myös kävella maantieltä. Matka on ylämäkeä, sen pituus lienee 2 – 2,5 km.

Rotkossa ottamiani kuvia, eri käynneiltä


Syyskuu 2011, © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan

2 kommentarer:

ookke kara sa...

Kiitos mielenkiintoisesta kerronnasta Barranco Badajozista. Tuo barranco on varmaan ensi keväänä käytävä katsomassa. Olen joskus ennenkin kuullut tuosta barrancosta ja siihen liittyvistä ufo-jutuista. Kiitos ja terkkuja.

Aira sa...

Hieno juttu Gracia!

Oli tosi kiva käydä taas kerran sinun ohjaamanasi laaksossa. On se vaan hyvä, että Kaverilla on tietoa, silloin kun ei itse voi enää tavoittaa ko. paikkaa.

KIITOS !!!!