Mascan kylä Tenerifellä

Mascan kylä sijaitsee Tenerifen luoteisosassa,  Tenon  ”maatalouspuiston” alueella. Tämä alue on tavallaan luonnonpuisto, mutta se on asutettu ja siellä sallitaan perinteinen maaviljelys.

Teno puolestaan on maantieteellisesti eräs Tenerifen vanhimpia alueita. Se kuuluu niihin kolmeen ”paleosaareen”, joista nykyinen Tenerife vähitellen muodostui. Mascan laakson seudulla tämä Tenon vuoristo on mahtavimmillaan. Ympärillä olevat, luoteeseen viettävät rotkot ovat syviä ja eroosion kuluttamia. Mascan laakson näköalat ovat suorastaan päätähuimaavia. Korkeuserot laakson ja huippujen välillä ovat suuria. Ympärillä olevat seinämät nousevat paikoin pystysuorina. Laakso ja siellä oleva kylä tuovat mieleen Machu Picchun Perussa. Mascan laaksossa ei yleensä ole sumua, sillä ympäröivät vuoret estävät sen laskeutumisen sinne.

Mascan kylä on Tenerifellä käyvien turistien toiseksi suosituin matkakohde. Vuosittain näitä kävijöitä on siellä noin 800.000. Suurin osa laakson vierailijoista tulee matkatoimistojen järjestämillä lyhyillä käynneillä. Osa kävijöistä on laaksossa vaeltavia patikoijia. Osa tulee Mascaan patikoidakseen sieltä meren rantaan, josta heidät haetaan veneellä. Tämä meren rantaan johtava kävelyreitti ei ole kovin pitkä, mutta laskeutuu noin 650 metriä, ja laskeutuminen rantaan kestää noin kolme tuntia. Tätä reittiä pidetään Tenon niemimaan reiteistä kaikkein jännittävimpänä. Se vaatii patikoitsijaltaan hyviä polvia, voimia ja hyviä jalkineita. Tämä reitti oli aikoinaan kyläläisten yhteys ulkomaailmaan ja merelle. Mascan rotkon suulla oleva ranta on kivikkoinen, jossa on hieman mustaa laavahiekkaa ja pieni laituri, jolta patikoitsijoiden on helppo laskeutua uimaan. Delfiinien ja valaiden katselureiteillä pysähdytään tavallisesti uimaan ja syömään tämän Mascan rannan ulkopuolella.

Kuvia reitista meren rantaan

Mascan alue ja siellä sijaitseva kyläyhteisö olivat kauan eristettyinä. Näin kylä säilyi erittäin omaleimaisena. Nykyään se suojattu ”etnograafinen ja arkkitehtuurinen muistomerkki”, ts. siellä ei saa tehdä ulkoisia muutoksia, eikä rakentaa mitään, mikä poikkeaa vanhasta tyylistä. Samalla Masca on eräs parhaiten säilyneistä vanhaa kanarialaista tyyliä edustavista kylistä. Mascan asutus muodostuu kolmesta erillisestä osasta, hieman toisistaan erossa sijaitsevista rakennusryhmistä. Kylässä asuu noin 140 henkilöä vakinaisesti ja 70 osa-aikaisesti.

Vanhojen talojen rakennusmateriaali on yleensä tuliperäistä basalttia tai pehmeämpää ”toscaa”, eräänlaista hohkiveä. Talot ovat yleensä hyvin yksinkertaisesti varustettuja. Niiden katto on 2 tai 4-sivuinen harjakatto. Yleensä nämä talot ovat hyvin pieniä ja niissä on vain yksi huone keittiön lisäksi. Usein rakennuksessa ei ole edes käymälää, kylpyhuoneesta puhumattakaan.

Pari vuotta sitten Tenon alueella riehui valtava metsäpalo. Sen jäljet näkyvät siellä vieläkin. Mascasta paloi mm. eräs kylän suosituimmista turistiravintoloista. Kaikkiaan tässä palossa tuhoutui Mascasta kuusi taloa.

Kylän pieni, perinteistä kanarialaista rakennustyyliä edustava kirkko on peräisin 1600-luvun lopulta.  Kirkossa on kylän suojeluspyhimyksen, "Inmaculada Concepcionin”, eli ”Synnittömän sikiämisen”  Neitsyt. Tätä neitsyttä juhlitaan lokaluun ensimmäisenä viikonloppuna.

Paikalliset käsityöläiset myyvät tuotteitaan turisteille kirkon edessä sijaitsevalla torilla. Heidän tuotevalikoimansa kuuluu mm. käsityönä tehtyjä koreja ja hattuja, joiden materiaalina on käytetty palmun ja sokeriruon lehtiä, kaislaa tai rottinkia. Torilta voi myös ostaa hunajaa, jota tuotetaan edelleen, tosin vähenemässä määrin, joissain Mascan asutusryhmissä.

Torin laidalla kasvaa vanha pienilehtinen viikunapuu, joita aikoinaan 1800-luvulla istuttiin usean kylän ja kaupungin keskustaan.

Kylän ympärillä ja laaksossa kasvaa Kanarian taatelipalmuja ja muita palmuja. Kylän rinteet ovat aikoinaan pengerretty viljelystä varten. Suurin osa näistä viljelyksistä on nykyään hylättyjä. Jäljellä olevilla viljellään perunoita, makeita sipuleita ja jamssia.

Kylään on aikoinaan istutettu hedelmäpuita, kuten appelsiini,- Japanin mispeli- ja mulperipuita. Siellä kasvaa myös kaktuksia, jotka aikoinaan tuotiin saaristoon Meksikosta. Sinne on istutettu myös keväällä hedelmiä tuottavia ”maitoviikunoita”, jotka nekin ovat aikoinaan tuotu saarelle.

Laakson alareunaa ja merta kohti käveltäessä ympärillä levittäytyvät pengerrysviljelmät, joilla kasvatetaan mm. ravintoa vuohille. Vuohi puolestaan on tärkeä kotieläin, jonka maidosta valmistetaan herkullista juustoa. Vuohi on ollut kotieläin tällä alueella satoja vuosia, jo ennen valloittajien tuloa sinne.

Mascan alueella on yksinkertaisia vesikanavia. Rinteiltä valuva vesi on juomakelpoista. Yleensä näiden vesiuomien reunoilla kasvaa kaisloja ja jamssia. Laakson vesilätäköt ovat myös lintujen suosimia juomapaikkoja.

Mascan kirjoitettu historia alkoi välittömästi Tenerifen vuonna 1496 tapahtuneen valloituksen jälkeen. Saaren käskynhaltija alonso Fernández de Lugo jakoi maat, ja Mascan alue jäi Adejen ruhtinaalle. Tosin kylän nykyiset vanhat talot eivät koskaan kuuluneet saaren alkuperäisväestölle, vaan nämä asuivat lähistöllä sijaitsevissa luolissa tai rakentamissaan yksinkertaisissa majoissa.

Entisten ja. myös uusien asukkaiden elämisen mahdollisuudet tällä alueella riippuivat taatusta veden saannista. Muita tärkeitä tekijöitä ovat olleet täällä, niin kuin kaikkialla muuallakin, viljelyskelpoinen maa ja vuohilaitumet. Sen lisäksi tarvittiin sopivasti sijaitseva paikka asunnon rakentamista varten. Tämän paikan oli myös sijaittava turvasta merirosvojen hyökkäyksiltä. Tätä tekijää nykyään kukaan ajattelee, koska Mascaan mereltä nouseva polku on niin vaikeakulkuinen. Lisäksi oli pidettävä huoli siitä, ettei rakennus ollut liian lähellä jyrkkiä rinteitä, joilta saattoi tippua suuriakin kiviä, esim rankkojen sateiden yhteydessä.

Muistoina laakson varhaisimmista asukkaista ovat ympäröiviltä seinämiltä on löytyneet yksinkertaiset kalliopiirrokset, joissa esiintyy mm. ristejä, rinnattaisia viivoja, kala ja eräänlainen juustoritilän kuva. Näiden arvellaan viittaavan siihen, että nämä asukkaat omistautui hedelmällisyys- ja auringonpalvomisriiteille. Tässä yhteydessä on syytä muistaa, että saaren alkuperäisväestölle guancheille aurinko oli feminiinien voima.

Aikaisempi ”Camino Real”, eli ”kuninkaan tie”, joka aikoinaan yhdisti saaren osat toisiinsa, yhdisti myös Mascan El Palmarin kylään ja Buenavistaan pohjoisessa, ja Santiagon laaksoon idässä. Kun laaksoon rakennettiin maantie 1900-luvun lopulla, tämä vanha kuninkaan tie jäi sen alle. – Laaksossa nykyään olevat vaelluspolut ovat yleensä vanhoja vuohipolkuja. Osa näistä vanhoista poluista toimi aikoinaan myös laakson rinteillä oleville viljelyksille johtavina polkuina. Joitakin reittejä käytettiin myös vaihtokauppojen yhteydessä. Esim. kalaa saatiin vaihtamalla maanviljelystuotteita Santiagon sataman kalastajien kanssa. Kauppiaina toimivat yleensä naiset, vaimot.

Masca kuuluu nykyään hallinnollisesti Buenavista del Norten kuntaan, jonne matkaa on noin 20 km. El Palmarista Mascaan johtavan tien pituus on noin 8 km. Santiago del Teidestä matkaa kertyy tosi jyrkkää serpentiinitietä pitkin 4,5 kilometriä.

Kasveja maaliskuun matkan varrelta
Matka Mascaan bussin ikkunasta katsottuna ja muutamilla pysähdyspaikoilla ulkona luonnossa.
Tenon alue kuuluu niihin, missä rinteillä kasvaa Kanarian myrttiä, kanervaa ja laakeripuita..Noustessa Buenavistasta ylöspäin, tien varsilla kasvaa mm. purppuranvärisiä hajuherneitä ja erivärisiä unikkoja. Kaikkein suurimpien unikkojen kukat ovat voimakkaan tulenpunaisia, pienemmät lajit ovat vaalean violetteja ja hennon oransseja. Kanarian keltaputki kukki komeana useassa paikassa. Matkan jatkuessa rinteet täyttyivät keltakukkaisista valvateista. Tuoksuretamat olivat jo ehtineet kukkimaan, ja ”jäljellä” oli vain muistot kukinnoista.


Purppuratyräkki

Sen sijaan Tenon ylpeys, ja ainoastaan siellä tavattava Purppuratyräkki, kukki El Palmarin ylärinteiltä aina laakson ulkoreunalle saakka, Santiago del Teiden yläpuolella olevalle näköalapaikalle. Toinen Tenon erikoisuuksista, ”Tenon” neidokieli, oli vasta kukkimisen alkuvaiheessa.

Mascan kylässä appelsiinipuut kukkivat ja tuoksuivat. Japanin mispelit olivat hedelmävaiheessaan. Joissain kirsikkapuista oli vielä kukkia jäljellä. Kirsikathan kukkivat täällä yleensä melkein ensimmäisinä alkukeväästä.

Kukkakuviani

Maaliskuu 2010  © Gracia Penttinen. Artikkelin  vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta,  ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan