tag:blogger.com,1999:blog-9476609727145700322024-03-14T05:19:12.894+00:00KanarianSaaret - Islas CanariasKanarianSaaret kiehtovat monipuolisuudellaan. Aina on löytyy jotain ennen tuntematonta sille, joka haluaa nähdä ja tietää...Olen asunut Tenerifellä jo 24 vuotta ja kiertänyt myös muilla saariston asutuilla saarilla.
Saarimaailman herkuista ja viineistä kerron blogissani KanarianSaarten viineistä ja herkuista.gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.comBlogger198125tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-69390731481147242042018-11-28T09:10:00.000+00:002018-11-28T11:56:11.349+00:00Valmistautumista Pyhän Andreksen herättelyyn<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-fHMRKnKmeUI/W_5aD9NzgoI/AAAAAAAAjTA/NbjXswjsHxAuup3-HjLw-vIGn3WnfBG3gCLcBGAs/s1600/IMG_0051.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-fHMRKnKmeUI/W_5aD9NzgoI/AAAAAAAAjTA/NbjXswjsHxAuup3-HjLw-vIGn3WnfBG3gCLcBGAs/s400/IMG_0051.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Jyrkän mäen alaslasku kysyy taitoa ja harjoittelua. On oltava se lauta, ja se on osattava rasvata tai liukastaa. </b><br />
<br />
On oltava apuväkeä, niin ylhäällä mäen päällä, kuin mäen allakin. Alhaalla oleva apuväki kerää sinne suuren kasan vanhoja auton kumirenkaita jopa 50 km:n vauhdilla alaskiitävien lasketumisen pehmentämiseksi.<br />
<br />
Ylämäessä neuvotaan oikeaa laskeutumisasentoa ja - käyttäytymistä. Pidetään tarkasti huoli siitä, että jokainen laskija saa tilaa itselleen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-bc-eV6CmEtE/W_5aMNs4CkI/AAAAAAAAjTI/NmzDekf36TUHJAPFxxJs6JPG99kcXIRXQCLcBGAs/s1600/IMG_0100.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-bc-eV6CmEtE/W_5aMNs4CkI/AAAAAAAAjTI/NmzDekf36TUHJAPFxxJs6JPG99kcXIRXQCLcBGAs/s400/IMG_0100.JPG" width="400" /></a></div>
Näin se ilmeisesti alkaa. Kun pojat ja tytöt ovat tarpeeksi suuria, heistä voi halutessaan tulla<b> </b><a href="https://lainegraciavh.blogspot.com/2011/03/pyha-andres-ja-muita-viiniin-liittyvia.html"><b>Pyhän Andreaksen</b></a> jyrkän mäen laskijoita.<br />
<br />
Kuulin, että Icod de los Vinoksessa on tähän laudalla laskemistarkoitukseen käytetty kahta jyrkkää liikenteeltä suojattua katua, joilla tämän ilottelun ja pyhän Andreksen herättelyn vaihe voi tapahtua.<br />
<br />
Valmiita laskemislautoja voi ostaa kaupasta. Rasvaus ja liukastus on tehtävä itse.<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-M5bFQa74rzw/W_5abgnqWfI/AAAAAAAAjTQ/CvvWgCxAhd0uvR00cMtsW28DECIfQ0xvwCLcBGAs/s1600/IMG_0048.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-M5bFQa74rzw/W_5abgnqWfI/AAAAAAAAjTQ/CvvWgCxAhd0uvR00cMtsW28DECIfQ0xvwCLcBGAs/s400/IMG_0048.JPG" width="300" /></a></div>
En tiedä, mitä nuorin harjoittelijapolvi tiesi pyhästä Adreaksesta, enkä mitä heille oli kerrottu, jos oli kerrottu. Tai kiinnostiko se tieto heitä, muuten paitsi, että nyt oli se aika vuodesta, jolloin pääsi laskemaan laudalla mäkeä.<br />
<br />
Viinimaisteluun he olivat lliian nuoria vielä. Mutta kastanjat kenties maistuivat.<br />
<br />
Minulla oli ilo olla Icod de los Vinoksessa San Andreksen juhlimista (29/30. marraskuuta)<br />
edeltävänä viikonloppuna, ja näin sain seurata nuorison valmistautumista ja yleistä juhlahumua.<br />
<br />
Muutkin juhlavalmistelut olivat täydessä menossa. Laskeutumiskadun viereinen katu oli muunnettu katuravintolaksi. Se oli täynnä väkeä. Kastanjoita paahdettin, lihaa grillattiin ja syötiin.<br />
<br />
Saaneeko Andres nukuttua meteliltä siihen viralliseen herättämispäiväänsä saakka.<br />
<br />
Uutta viiniä ei tosin jaeta ennen kuin on se "oikea" pullon korkkauspäivä tai tapin vetäminen viinitynnöristä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-eHcehwUSWTk/W_5akF_cNsI/AAAAAAAAjTY/8PSogVbnkz0fVqsUWBc1yA57AUT4OVReQCLcBGAs/s1600/46625591_2172685646095231_9192569042508972032_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="728" data-original-width="960" height="302" src="https://2.bp.blogspot.com/-eHcehwUSWTk/W_5akF_cNsI/AAAAAAAAjTY/8PSogVbnkz0fVqsUWBc1yA57AUT4OVReQCLcBGAs/s400/46625591_2172685646095231_9192569042508972032_n.jpg" width="400" /></a></div>
Perinteet elävät Icod de los Vinoksessa. Kukaan ei kuulema tunne tarkkaan koska tämä perinne alkoi, ja mistä se ajautui Icodiin.<br />
<br />
Tosin ehdin silti arvelemaan. Icodissa eli aikoinaan paljon Portugalista tullutta väkeä. Ja ainakin Madeiralla, Funchalissa lasketaan jyrkkiä katuja eräänlaisella puukelkalla. Kenties sieltä. Mutta miten se oli yhdistetty tähän pyhään päihtyneenä nukkujaan, se on toinen asia, jota en edes arvaile.<br />
<b><br /><a href="https://www.youtube.com/watch?v=bFTtSnhhV6k">Lyhyt dokumentti</a></b> jossa kuvataan tätä mäenlaskua ja laskulaudan <br />
valmistelua<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-K7zcTYpiBVE/W_5dV0gzIwI/AAAAAAAAjT0/fcngcGP0kREY7dmVnDfTnWvGzVH9Sg8iQCLcBGAs/s1600/46880984_2172693862761076_2417565510993444864_n.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="845" data-original-width="960" height="351" src="https://3.bp.blogspot.com/-K7zcTYpiBVE/W_5dV0gzIwI/AAAAAAAAjT0/fcngcGP0kREY7dmVnDfTnWvGzVH9Sg8iQCLcBGAs/s400/46880984_2172693862761076_2417565510993444864_n.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
<b><a href="https://lainegraciavh.blogspot.com/2011/03/pyha-andres-ja-muita-viiniin-liittyvia.html">Aikaisempi juttuni Pyhästä Andreksesta</a></b> muista viinipyhimyksistä <br />
<br />
<b>Marraskuu 2018 <b>© Gracia Penttinen</b></b><br />
<br />
<b><b>Artikkelin vapaa jakaminen on
sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja
sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja
tämä blogisivu mainitaan</b></b>gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0Icod de los Vinos, Santa Cruz de Tenerife, España28.3671432 -16.71375710000006628.3391997 -16.754097600000065 28.3950867 -16.673416600000067tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-65268551367808825062018-08-15T19:44:00.000+01:002018-11-28T08:57:25.200+00:00Trooppisia kasveja Güímarin pyramidialueella<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-4KZvgBzrOq8/W3RxfHgxoAI/AAAAAAAAjDM/gu_FiEI5akAQjwnuyzW_pzkPfE5r49VwQCLcBGAs/s1600/10.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="960" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-4KZvgBzrOq8/W3RxfHgxoAI/AAAAAAAAjDM/gu_FiEI5akAQjwnuyzW_pzkPfE5r49VwQCLcBGAs/s400/10.jpg" width="400" /></a></div>
<b>Güímarin pyramidialueen uusin juttu - Tropicarium - avattiin yleisölle keväällä 2018. </b><br />
<br />
<b>Koska samalla juhlittiin alueen, eli etnografisen puiston, 20 vuotisjuhlaa, kutsuvieraita oli paljon.<br />Tropicarium on suhteellisen pieni kasvihuone, johon mahtuu noin 15 henkilöä kerrallaan. Niinpä tutustuminen siihen avajaisiltana siirtyi kohdallani johonkin "tulevaisuuteen".<br />Viimein - paluumatkalla etelästä - seuralaiseni ehdotti, että poikkeaisimme tutustumassa Tropicariumiin.</b><br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-adid7d72yTI/W3Rx57Y8H2I/AAAAAAAAjDU/DJOTbTWpojsTut8WkfumYkVCnY5gQrQxACLcBGAs/s1600/IMG_0002.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-adid7d72yTI/W3Rx57Y8H2I/AAAAAAAAjDU/DJOTbTWpojsTut8WkfumYkVCnY5gQrQxACLcBGAs/s400/IMG_0002.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Valmistautuminen vierailuun</b><br />
Vierailu oli hieman toisenlainen kuin olin kuvitellut. Kasvihuonevierailuun oli varattava aika, ts. liityttävä päivän esittelyryhmään. Tavallisesti esittely on keskipäivällä, mutta koska ilma on juuri nyt elokuussa ulkopuolellakin kuumaa, vierailu oli siirretty myöhäiselle iltapäivälle.<br />
<br />
Yhteen ryhmään otetaan siis noin 15 henkilöä. Paikan esittely tehdään espanjaksi, englanniksi ja saksaksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-tikwVgDCxGw/W3Rx_Dr1OjI/AAAAAAAAjDY/5K9oEod6fP4ixy0GOCY9xtOSufw0P6ySwCLcBGAs/s1600/IMG_0004.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-tikwVgDCxGw/W3Rx_Dr1OjI/AAAAAAAAjDY/5K9oEod6fP4ixy0GOCY9xtOSufw0P6ySwCLcBGAs/s400/IMG_0004.JPG" width="400" /></a></div>
Odottelimme seuralaiseni kanssa kiertelemällä katsomassa puiston muita nähtävyyksiä, lähinnä "kasvikohteita". Totesimme, ettei nyt ollut todella vuoden paras hetki kasvimaailman kauneuden ihailuun. Kaikkialla vaikutti oleva kuivaa ja kuollutta. Kuulimme myöhemmin, ettei etnografista puistoa kastella, koska siellä pyritään tukemaan luonnon omaa uusiutumiskykyä.<b><br /> </b><br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-lNVn-emo9ws/W3RyIRO-GuI/AAAAAAAAjDc/UC2ZtCdtz2oq5tnEqGof_V6IP39NHKtVgCLcBGAs/s1600/IMG_0005.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-lNVn-emo9ws/W3RyIRO-GuI/AAAAAAAAjDc/UC2ZtCdtz2oq5tnEqGof_V6IP39NHKtVgCLcBGAs/s400/IMG_0005.JPG" width="300" /></a></div>
<b>Luonnontutkija Charles Darwinin muistolle omistettu</b><br />
Tropicarium on suhteellisen pieni kasvihuone. Se sijaitsee <b><a href="https://lainegracia.blogspot.com/2012/04/uusinta-uutta-guimarissa-myrkkykasvien.html">myrkkykasvien puutarhan</a></b> lähellä. Sen sisällä ei todella ole tilaa suurille samanaikaisille kävijämäärille.<br />
<br />
Koska siellä elävät kasvit ovat luonteeltaan tropiikin ja subtropiikin (Lauhkea) ilmastovyöhykkeen asukkaita, niin kasvihuoneen sisällä vallitsee kuumuus ja kosteus. Hiki virtaa vuolaasti jo muutaman siellä vietetyn minuutin jälkeen.<br />
<br />
Tropicarium on omistettu luonnontutkija<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Charles_Darwin"> <b>Charles Darwinille</b></a> (12.02.1809-19.04.1882). Hänet muistetaan luultavasti parhaiten nykyään kiistellystä biologisten lajien kehitysteoriasta (Lajien synty). <br />
<br />
Darwin oli ollut erityisen kiinnostunut orkideoista. Poimin seinältä seuraavan muistutuksen siitä. "<i>Orkideijojen käyttämät erilaiset menetelmät pölyttäjien houkuttelemiseksi ylittävät kenen tahansa ihmisen mielikuvituksen</i>" (Darwin 1862,<b><i> Fertilisation of Orchids</i></b>)<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-r4yFmBIryPw/W3RyRoSiS1I/AAAAAAAAjDk/_jZ2vFxTX98dvvfIXR19F0_zb4DiDfRBQCLcBGAs/s1600/39258956_270618273545129_1826624332286132224_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="718" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-r4yFmBIryPw/W3RyRoSiS1I/AAAAAAAAjDk/_jZ2vFxTX98dvvfIXR19F0_zb4DiDfRBQCLcBGAs/s400/39258956_270618273545129_1826624332286132224_n.jpg" width="298" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Emilio Begine</td></tr>
</tbody></table>
Trooppiset orkideat tomivat kaikki näiden erilaisten hedelmöittämismenetelmien esittelijöinä, eli Darwin totesi, että "<i>vain tietyt hyönteiset suostuvat pölyttämään vain tiettyjä orkidea/kämmekkäkasvilajeja</i>".<br />
<br />
Sana Orkidea tulee kreikankielen sanasta <b>ὄρχις</b> órjis, mikä viittaa niiden ulkonäköön, eli niiden katsotaan muistuttavan kivespusseja. <b><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4mmekk%C3%A4kasvit">Suomenkielinen orkidea</a></b> sana "kämmekkä", puolestaan viittaa ilmeisesti siihen ulkonäköön, mikä on yleisin pohjoisissa olosuhteissa, eli avoin kämmen...<br />
<br />
Orkideijoja on olemassa runsaat 20 000 lajia, ja noin 800 alaryhmää. Joten luonnon mielikuvituksen on todella täytynyt olla erittäin rikas. Tässä pienessä Tropicarium kasvihuoneessa on ainoastaan pieni osa tästä lajirunsaudesta.<b></b><br />
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-rf151m8p3CA/W3Ryg3QeqHI/AAAAAAAAjD4/n925LOO8aXE1fP1ikKlz7thoGXHTKQWxwCEwYBhgL/s1600/IMG_0020.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-rf151m8p3CA/W3Ryg3QeqHI/AAAAAAAAjD4/n925LOO8aXE1fP1ikKlz7thoGXHTKQWxwCEwYBhgL/s400/IMG_0020.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Darwinin orkidea: Angraecum sesquipedale</b><br />
Tropicariumissa kiinnitetään erityinen huomio "Darwinin orkideaan" (<b><i>Angraecum sesquipedale</i></b>), joka kasvaa Madagaskarilla.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-4o6iCvJx4IE/W3RysL72JSI/AAAAAAAAjD0/e1Vsaf67m-ISTsTWFOmqcOySanyk8kiTACLcBGAs/s1600/IMG_0021.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-4o6iCvJx4IE/W3RysL72JSI/AAAAAAAAjD0/e1Vsaf67m-ISTsTWFOmqcOySanyk8kiTACLcBGAs/s400/IMG_0021.JPG" width="300" /></a></div>
Darwin kiinnitti huomionsa kukasta lähtevään noin 30 cm pitkään kapeaan putkenmuotoiseen pussiin. Hän totesi, että tälle orkidealle täytyy olla olemassa samanaikainen, juuri tälle kasville tarkoitettu pölyttäjähyönteinen. <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-_LE6eZ824tc/W3Ry0pQE5YI/AAAAAAAAjD8/6Nlm1_6fA6UyYafIDlQ4y0hXc7SsFrT6gCLcBGAs/s1600/IMG_0022.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-_LE6eZ824tc/W3Ry0pQE5YI/AAAAAAAAjD8/6Nlm1_6fA6UyYafIDlQ4y0hXc7SsFrT6gCLcBGAs/s400/IMG_0022.JPG" width="300" /></a></div>
Vasta vuosia myöhemmin, Darwinin jo kuoltua, eli vuonna 1903, löytyi Madagaskarilta hyönteinen Xantopan morganii, jolla on niin pitkä "piikki", että se ulottuu Darwinin orkidean pussin pohjalle. Tästä hyönteisestä tiedetään hyvin vähän, mutta sen on todettu käyvän ko. orkideassa. Eli tämä todistaa luonossa olevasta yleisevoluutiosta.<br />
<br />
Tropicariumissa on kaksi nuorta Darwinin orkideaa. Niiden kukkimista odotetaan jännityksellä.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-xTKxDFftyYk/W3Ry9nQNIfI/AAAAAAAAjEE/oM7_-LIABVArJRnCXm-rXKVFQrULC4-_wCLcBGAs/s1600/IMG_0011.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-xTKxDFftyYk/W3Ry9nQNIfI/AAAAAAAAjEE/oM7_-LIABVArJRnCXm-rXKVFQrULC4-_wCLcBGAs/s400/IMG_0011.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<b>Lihansyöjäkasveja</b><br />
Osa Tropicariumin kasveista on hyönteisiä ravintonaan käyttäviä. Niidenkin kohdalla luonnon mielikuvitus on ollut rikas.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-3Lbnb88htKQ/W3RzMCmLHEI/AAAAAAAAjEQ/vjdejplsz5k00U8kwKSwcGYHGD8GfBkzQCLcBGAs/s1600/IMG_0014.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-3Lbnb88htKQ/W3RzMCmLHEI/AAAAAAAAjEQ/vjdejplsz5k00U8kwKSwcGYHGD8GfBkzQCLcBGAs/s400/IMG_0014.JPG" width="400" /></a></div>
Näiden kasvien konsteja on jokaisen omalla tavallaan aloittama hyönteisten mielenkiinnon houkuttelu. Kun se mielenkiinto sitten on herännyt, hyönteisparka takertuu esim. "liimaan", verkkoon, loukkuun, tai pussiin. Sen jälkeen se muuntuu vähitellen ko. kasvin ravinnonlähteeksi. Kerran loukkuun joutunut hyönteinen ei pääse sieltä elävänä ulos.<br />
<br />
Vajaan vartin Tropicariumissa oleskelun jälkeen olo oli tosi kostean hikinen. Paluu tenerifeläiseen kuumaan ulkoilmaan tuntui virkistävän viileältä.<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-mj3HOJxWyEI/W3RzXr01HVI/AAAAAAAAjEY/LCs-hkxPB7AqqCYrNPS0yVvFHDUjijEcwCLcBGAs/s1600/39199496_2139717539435107_5432433618490228736_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="720" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-mj3HOJxWyEI/W3RzXr01HVI/AAAAAAAAjEY/LCs-hkxPB7AqqCYrNPS0yVvFHDUjijEcwCLcBGAs/s400/39199496_2139717539435107_5432433618490228736_n.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuva: Emilio Begine</td></tr>
</tbody></table>
Itseasiassa tämä pieni tila erikoisine kasveineen vaatii muutamia käyntejä, jos todella haluaa katsoa tarkkaan jokaisen kasvin.<br />
<br />
<b><a href="https://photos.app.goo.gl/MVPm465btHzNxEBcA">Tropicariumiin liittyviä valokuviani</a></b><br />
<br />
<b><a href="http://www.piramidesdeguimar.es/es/">Lisätietoja pyramidialueen kotisivulta</a></b><br />
<br />
<br />
<b>Elokuu 2018</b>, <b><b>© Gracia Penttinen</b></b><br />
<br />
<b><b>Artikkelin vapaa jakaminen on
sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja
sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja
tämä blogisivu mainitaan</b></b><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<span lang=""><b>Muut juttuni Güimarin pyramidialueelta</b><br />
- <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2011/03/guimarin-pyramidit-totta-tarua-vai.html"><b>Güimarin pyramidit - totta, tarua vai kaupallinen yritys?</b></a><b> </b><br />
- <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2011/09/guimarin-pyramideilta-tyynelle.html"><b>Güímarin pyramideilta Tyynelle valtamerelle</b></a><b> </b><br />
- <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/01/koe-paasiaissaaret-guimarin-pyramidien.html"><b>Koe Pääsiäissaaret Güímarin pyramidien etnografisessa puistossa</b></a><b> </b><br />
- <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/04/uusinta-uutta-guimarissa-myrkkykasvien.html"><b>Uusinta uutta Güimarissa - myrkkykasvien puutarha</b></a></span><br />
<span lang=""><b><a href="https://lainegracia.blogspot.com/2016/07/kestavan-kehityksen-puutarha-guimarin_7.html">- Kestävän kehityksen puutarha Güímarin pyramidialueella</a> </b></span> gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0Calle Chacona, s/n, 38500 Güímar, Santa Cruz de Tenerife, España28.3208138 -16.4137525999999532.7987792999999996 -57.722346599999952 53.8428483 24.894841400000047tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-6904241156175749812018-07-04T20:41:00.003+01:002018-08-15T19:17:23.634+01:00Lauantai-iltapäivä Bajamarissa - pohjoisrannikon pikkukylässä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-gU_iyAnMdIA/Wz0NSPcf5kI/AAAAAAAAi2o/mMHTAAtwY_gSGFb8I1Qyu14RIw_gz7quQCLcBGAs/s1600/IMG_0025.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-gU_iyAnMdIA/Wz0NSPcf5kI/AAAAAAAAi2o/mMHTAAtwY_gSGFb8I1Qyu14RIw_gz7quQCLcBGAs/s400/IMG_0025.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Carlos García seisoi rauhallisesti rantakadulla odottamassa.<br />Olimme laskeutuneet suurella bussilla kapeaa katua, joka näytti eräässä mutkassa johtavan suoraan mereen.<br />Lopulta seisoimme rauhallisina kaikki yhdessä siellä rantakadulla.</b><br />
<br />
Takana, meren puolella, avautuivat Bajamarin merivesialtaat niissä pulikoivine uimareineen.<br />
Takana seisoi se matala majakka, joka tavallisesti saa kuvata Bajamarin rantaa kohti vyöryvien aaltojen valtavaa korkeutta.<br />
<br />
<b>Historiallisia muistoja</b><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-ZIkhOfQXaMo/Wz0NeS2pd9I/AAAAAAAAi2s/pSStovTwpPoWsBYHARwH-YYgtZkoGBdwwCLcBGAs/s1600/36429520_1957722834258181_3216214172878503936_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="578" data-original-width="1250" height="183" src="https://3.bp.blogspot.com/-ZIkhOfQXaMo/Wz0NeS2pd9I/AAAAAAAAi2s/pSStovTwpPoWsBYHARwH-YYgtZkoGBdwwCLcBGAs/s400/36429520_1957722834258181_3216214172878503936_o.jpg" width="400" /></a></div>
<b>Carlos García</b> aloitti mentaalin kierroksen saaren valloituksen ajalta, 1500- luvun vaihteesta. Alueet rannan yläpuolella jaettiin mm. valloituksen aikana kunnostautuneille henkilöille. Useat tunnetut saaren "yläluokkaan" kuuluvat olivat jaossa osallisina. Useat heistä olivat portugalilaisia, aina Madeiralta ja Brasiliasta saakka. Zamorano, Porlier, Tabares, Vernetta, Lercaro...<br />
<br />
Annoimme katseen kiertää. Meren rannalla oli ollut laituri, jolta alueen erilaiset tuotteet, mm. rypäleet ja myös viinit olivat löytäneet tiensä niin saarelle kuin kauemmaksikin. Vesitiet olivat "aikojen alussa", eli valloituksen jälkeisinä vuosisatoina ainoat liikkennöintikelpoiset väylät.<br />
<br />
Laiturin yläpuolella olevalla rannalla oli joskus ollut erityinen kaivo, josta matalan meren aikaan otetulla vedellä, katsottiin olevan parantavia vaikutuksia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-ciX1XJ7Jpkw/Wz0USziRH7I/AAAAAAAAi28/rYMRJ2FnTkoxqDmKTKwVqeh_T-fRjJiwQCLcBGAs/s1600/IMG_0029.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-ciX1XJ7Jpkw/Wz0USziRH7I/AAAAAAAAi28/rYMRJ2FnTkoxqDmKTKwVqeh_T-fRjJiwQCLcBGAs/s400/IMG_0029.JPG" width="400" /></a></div>
Tällä rannalla on 1930- luvun lopusta noin 1970 - luvulle ollut myös kylpylä. Aluksi sitä yritti ylläpitää herra, joka isä aikoinaan omisti Camachon nimella tunnetut hotellit Santa Cruzissa ja Tacorontessa. Kylpylä siityi kuitenkin la Lagunan kaupungin hallintaan. Tuo parantavetinen kaivo oli ollut osa tämän kylpylän tarjontaa.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-4n_YCtUjwyM/Wz0WnyhfGuI/AAAAAAAAi30/vNx8fxaONh4U_Ce7LkvipJdPsW_PTlKlACLcBGAs/s1600/36402046_1957696620927469_1303090002409816064_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="711" data-original-width="1250" height="227" src="https://2.bp.blogspot.com/-4n_YCtUjwyM/Wz0WnyhfGuI/AAAAAAAAi30/vNx8fxaONh4U_Ce7LkvipJdPsW_PTlKlACLcBGAs/s400/36402046_1957696620927469_1303090002409816064_o.jpg" width="400" /></a></div>
Hieman ylempänä siitä missä seisoimme, nykyisten portaiden puolessavälissä, ovat jäänteet entisestä linnoituksesta, Castillo de Bajamar, tuskin havaittavissa, jos ei osaa katsoa "oikealla" tavalla. Linnoitus ajatui mereen samana myrsky-yönä kuin Candelarian neitsytkin saaren toisella puolella. Tarkoituksena on, että linnoituksen paikka merkittäisiin. <br />
<br />
Bajamarissa oli joskus aikoinaan ollut oma traakkipuu. Saimme katsoa kuvaa siitä. Traakkipuu on enää vain muisto. Sen oli kuvannut aikoinaan täällä 1600-luvulla vieraillut ranskalainen munkki ja luonnontietielijä <b>Louis Feuillé.</b> Tämä kuva on siitä erikoinen, että se oli ensimmäinen "paikanpäällä (in situ) piirretty" traakkipuun kuva. Tosin tuo traakkipuu on hävinnyt aikojen saatossa, eikä kukaan edes tiedä missä se kasvoi.(Kuva löytyy kirjassa Bajamar - Un pueblecito norteño.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-50rxflEhtrc/Wz0X8hZwvoI/AAAAAAAAi4E/BViM4JtabRcYT4qtc3lfDEpdiaoYeV2_gCLcBGAs/s1600/36447607_1957707957593002_5567612590235844608_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="789" data-original-width="1250" height="251" src="https://4.bp.blogspot.com/-50rxflEhtrc/Wz0X8hZwvoI/AAAAAAAAi4E/BViM4JtabRcYT4qtc3lfDEpdiaoYeV2_gCLcBGAs/s400/36447607_1957707957593002_5567612590235844608_o.jpg" width="400" /></a></div>
<b>Uskonnollisia muistoja</b><br />
Kierros jatkui kävelemällä. Siirryimme pienen kirkkorakennuksen luo hieman ylempänä rinteellä. Oppaamme vaihtui. Tähän rakennukseen liittyvästä historiasta kertoi <b>Carmen Gonzalez</b>.<br />
<br />
Tässäkin yhteydessä vanhat suvut tulivat esille. Kappeli - ermita - omistettiin Johannes Katajalle - San Juan Bautista. Sen rakennuttivat 1600-luvulla Vargas Rengifon sisarukset María ja Catalina. Emme päässeet rakennuksen sisälle, avain oli kateissa. Tosin oli toivoa sen löytymisestä. Rakennuksesta on ehdotettu tehtävän "historiallis-taiteellinen kulttuurimuistomerkki". Joten joskus, sen avaimen löytymisen jälkeen, on toivoa päästä sen sisälle katsomaan rakennusta ja sen sisältämiä taideaarteita .<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-9XyTLNZ7H3I/Wz0U0LUpsdI/AAAAAAAAi3M/tddRM-_92F0EvGJi44sAtZy_cnfmXMfxwCLcBGAs/s1600/36389818_1957702717593526_6026855799471472640_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="769" data-original-width="960" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-9XyTLNZ7H3I/Wz0U0LUpsdI/AAAAAAAAi3M/tddRM-_92F0EvGJi44sAtZy_cnfmXMfxwCLcBGAs/s400/36389818_1957702717593526_6026855799471472640_n.jpg" width="400" /></a></div>
Kappelin yläpuolella olevalla tontilla kasvatettiin aikoinaan Malvasia viinirypäleitä. Niistä saadut tulot sijoitettiin sitten kappelin ylläpitämiseen.<br />
<br />
Kappelin pitkällä, merenpuoleisella seinällä on seinän alaosaan rakennuttu kivipenkki. Sieltä voitiin satojen vuosien ajan ihailla auringonlaskuja. Vastapäinen parikerrokseinen rakennus estää nykyään sen mahdollisuuden.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-qMSY4Bz04ys/Wz0U7W-yFSI/AAAAAAAAi3Q/RSa2afv2E98qMEcbo3r7sXvXE4SOY-1XACLcBGAs/s1600/IMG_0033.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-qMSY4Bz04ys/Wz0U7W-yFSI/AAAAAAAAi3Q/RSa2afv2E98qMEcbo3r7sXvXE4SOY-1XACLcBGAs/s400/IMG_0033.JPG" width="300" /></a></div>
Kappelin tontin alakulmassa on puinen risti. Sen päälle ja juureen ovat kävijät jättäneet kiviä muistoksi.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Dt2U74Dcg_I/Wz0VLlz1dSI/AAAAAAAAi3Y/U_H7mbt8q9oen0aYidre3r2mGJGQuY1SQCLcBGAs/s1600/36428017_1957718024258662_4398977204747239424_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="749" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-Dt2U74Dcg_I/Wz0VLlz1dSI/AAAAAAAAi3Y/U_H7mbt8q9oen0aYidre3r2mGJGQuY1SQCLcBGAs/s400/36428017_1957718024258662_4398977204747239424_n.jpg" width="311" /></a></div>
Nämä uskonnonharjoitukseen liittyvät asiat ovat tärkeitä. Niinpä Carmen Gonzalez johdatti meidät seuraavaan kirkkoon. Ulkoapäin tämä 1960-luvulla valmistunut rakennus muistutti mielestäni hieman ajanpiiskaamaa teolisuushallia. Sen kirkollisuudesta kertoi rakennuksen ulkopuolella oleva kirkonkellomuodostelma. Myöhemmin selvisi, että kellot olivat ennen tämän rakenuksen olemassaoloa kuuluneet toisen kirkkorakennuksen varusteisiin.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-KtqJ1jLYiWA/Wz0V4Nh1DzI/AAAAAAAAi3k/yHJtOvJR9HQu4qQzzPaiQODFG3rBtOzJQCLcBGAs/s1600/36394546_1957724634258001_2198817702712180736_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="622" data-original-width="1250" height="198" src="https://2.bp.blogspot.com/-KtqJ1jLYiWA/Wz0V4Nh1DzI/AAAAAAAAi3k/yHJtOvJR9HQu4qQzzPaiQODFG3rBtOzJQCLcBGAs/s400/36394546_1957724634258001_2198817702712180736_o.jpg" width="400" /></a></div>
Sisällä oli tilaa suurelle ihmismäärälle. Carmen Gonzalez totesikin jumalanpalveluksiin kokoontuvan aina runsaasti bajamarilaisia. Hän kertoi suurella lämmöllä kirkon tärkeistä pyhistä hahmoista. Kirkolle nimen antanut "Señor de Gran Poder" -Suuren Voiman Herra - oli pääalttarilla. Kirkkosalin takaosassa oli se vaunu, jolla häntä kuljetetaan kulkueissa kaduilla. Doña Carmen mainitsi pyhistä hahmoista erityisesti myös Neitsyt Marian patsaan, jonka tekijä on naapurikylässä, Punta Hidalgossa toimiva nuori ja lahjakas pyhien hahmojen luoja (imaginero) <b>Ibrahim Hernándes García</b>.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-Ycar11qB61M/Wz0WAdDjFzI/AAAAAAAAi3o/UKymHtq8f18yFvL1c_iQK7JEM5HZwTMNwCLcBGAs/s1600/36485834_1957697510927380_3776376336042426368_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="518" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-Ycar11qB61M/Wz0WAdDjFzI/AAAAAAAAi3o/UKymHtq8f18yFvL1c_iQK7JEM5HZwTMNwCLcBGAs/s400/36485834_1957697510927380_3776376336042426368_n.jpg" width="215" /></a></div>
Hieman huomaattomissa sivuseinällä oli valkealla kankaalla varustettu risti (kankaan ripustus tällä tavalla viittaa siihen, että Jeesus on laskettu alas ristiltä). Kaikkein tärkeintä tässä ristissä oli kuitenkin siihen upotettu pieni pyhäinjäännös..<br />
<br />
Vaelsimme vielä sen kolmannenkin kirkkorakennuksen luo, sen alkuperäisen "Suuren Voiman Herran" kappelin luo, samannimisen torin laitaan. Sen rakennuksen, jonka tornissa nuo aikaisemmin mainitut kirkonkellot olivat ennen olleet. Tämä kirkkorakennus on peräisin 1880-luvulta. Sen edessä on pieni Plaza de Señor de Gran Poder niminen tori<br />
<br />
<br />
<b> </b><br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-LWRX2np2rVA/Wz0W7V_oTzI/AAAAAAAAi38/kMkrKmZuBAgaqDNueJu8fJ9HEdql3DcgQCLcBGAs/s1600/36426814_1957714557592342_4540928373551005696_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="807" data-original-width="960" height="336" src="https://1.bp.blogspot.com/-LWRX2np2rVA/Wz0W7V_oTzI/AAAAAAAAi38/kMkrKmZuBAgaqDNueJu8fJ9HEdql3DcgQCLcBGAs/s400/36426814_1957714557592342_4540928373551005696_n.jpg" width="400" /></a></div>
<b>Muistoja ihmisistä ja juhlista</b><br />
Siellä kirkon vieressä meitä odotti toinen bajamarilainen Carmen, <b>Carmen Toral</b>. Hän kertoi Bajamarista turistikaupunkina. 1960 - luvulla, kun massaturismi alkoi, Bajamar oli Puerto de la Cruzin jälkeen seuraavaksi suurin turistikohde. Siellä oli useita hotelleja, joista on massaturismin kohteiden muuttumisen jälkeen tullut pieniä asunto-osakkeita. Bajamarissa oli aikoinaan mm. useita discoja, joissa tärkeät laulajat esiintyivät turistien viihdytykseksi. Bajamariin liittyy myös tunnettu <b>Sabadeños</b> musiikkiryhmä, joka hiljattain vietti 50 vuotisjuhlaansa.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-3-dYBBoCK-E/Wz0YIjX1eCI/AAAAAAAAi4I/my4yo9wZZlMJy71Rc3LMglehFi8T6Xy8ACLcBGAs/s1600/36391954_1957697774260687_9189517068813205504_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="780" data-original-width="1250" height="248" src="https://4.bp.blogspot.com/-3-dYBBoCK-E/Wz0YIjX1eCI/AAAAAAAAi4I/my4yo9wZZlMJy71Rc3LMglehFi8T6Xy8ACLcBGAs/s400/36391954_1957697774260687_9189517068813205504_o.jpg" width="400" /></a></div>
Carmen Torel muisteli miten kaupungin pääkadulle Suuren Voiman Herran juhlien kuniaksi aikoinaan pystytettiin satoja metrejä pitkä pöytä, jolla syntyi sitten yhtä pitkä sämpylä läsnäolijoiden nautittavaksi.<br />
<br />
Tonen syömiseen liittyvä erikoisuus oli ollut tuhansille ihmisille tarkoitettu paella. Sitä paellaa valmistettiin muutamia kertoja, viimeksi 1970-luvulla, osin Suuren Voiman Herran juhlallisuuksien kunniaksi, mutta myös Guinesin ennätyksen kirjaan pääsemiseksi. <br />
<br />
Sämpylä- ja paellajuhlat olivat todellisia osoituksia Bajamarin asukkaiden keskinäisestä yhteistyöstä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-I8L2TJ_J0qc/Wz0YR2aRwbI/AAAAAAAAi4Q/I9ktGGiZ55EJfZi84-WcBDZCBKNP_6ZbQCLcBGAs/s1600/36399723_1957697077594090_6204596758954115072_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="692" data-original-width="960" height="287" src="https://2.bp.blogspot.com/-I8L2TJ_J0qc/Wz0YR2aRwbI/AAAAAAAAi4Q/I9ktGGiZ55EJfZi84-WcBDZCBKNP_6ZbQCLcBGAs/s400/36399723_1957697077594090_6204596758954115072_n.jpg" width="400" /></a></div>
Doña Carmenin kanssa vaelsimme vielä Bajamarin entiseen sydämeen, Plaza de Fonda nimiselle torille. Sieltä löytyi pieni punainen entinen koulurakennus, jossa oli ollut tilat koululle ja opettajan asunnolle. Koulun kahta entistä tulisielua, hyvin erikoisia ja tarmokkaita opettajia muistettiin kadun nimellä.<br />
<br />
Torin ympärillä oli ollut useita baareja ja ravintoloita. Eräs näistä kuului Doña Carmenin perheelle. Hän kertoi miten aamuvarhaisella tuotiin aterioiden tarveaineet eri puolilta La Lagunaa. Ravintolan työntekijät joutuivat itsekin osallistumaan tähän hankintaan, eli heidän työaamunsa alkoivat hyvin aikaisin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-JzVNg7RIKkE/Wz0YeuWMJkI/AAAAAAAAi4Y/rl5iouGC4X0fDOJdOH1iPFtoByxsAdc4gCLcBGAs/s1600/36474443_1957696790927452_33411448243748864_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="688" data-original-width="1250" height="220" src="https://1.bp.blogspot.com/-JzVNg7RIKkE/Wz0YeuWMJkI/AAAAAAAAi4Y/rl5iouGC4X0fDOJdOH1iPFtoByxsAdc4gCLcBGAs/s400/36474443_1957696790927452_33411448243748864_o.jpg" width="400" /></a></div>
Näillä nurkilla oli turistibuumin vuosina vaikuttanut Bajamarin erikoisuus, "Bajamarin sheriffi". Nimen takana oli saksalaisten väärinymmärtämä "<b>Domingo El Chorizo</b>" (ko. herran kutsumanimi), jonka he sitten tulkitsivat sheriffisanalla, ja joka jäi Bajamarin historiaan. Hänen omistamansa baari oli luonnollisesti Sheriffin baari.<br />
<br />
<br />
Nykyisin tori on hiljainen ja ravintolat suljetut. Näistä entisen ajan vilkkauksista kertovat vain katujen nimet.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-0QlqOa_0y1E/Wz0Yo1xdQHI/AAAAAAAAi4c/4tjFATnLUzMl0nLseRuj0WpFb3CuOgM_gCLcBGAs/s1600/36523628_1957722204258244_437108219102363648_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="787" data-original-width="1250" height="251" src="https://4.bp.blogspot.com/-0QlqOa_0y1E/Wz0Yo1xdQHI/AAAAAAAAi4c/4tjFATnLUzMl0nLseRuj0WpFb3CuOgM_gCLcBGAs/s400/36523628_1957722204258244_437108219102363648_o.jpg" width="400" /></a></div>
Kiersimme vielä hetkisen rannan siinä nurkassa, missä se terveyskaivo oli ollut, Paseo de Marianne. Tällä kävelykadulle oli antanut nimen joku "ulkomaalinen nainen", Marianne, josta kukaan ei tiennyt oliko hän englantilainen vai saksalainen. Hänellä oli ollut tapana tulla Bajamariin useina vuosina, kylpylään ja nauttimaan kaivon parantavaa vettä. Nurkkaus on kunnostettu. Leveitä puisia portaita on mukava nousta ja laskeutua.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-UyU2uOaCYB0/Wz0Y2FZfqkI/AAAAAAAAi4k/g_7QNahz6ewJXT8P1VujSGU9f3yTLHS3wCLcBGAs/s1600/IMG_0038.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-UyU2uOaCYB0/Wz0Y2FZfqkI/AAAAAAAAi4k/g_7QNahz6ewJXT8P1VujSGU9f3yTLHS3wCLcBGAs/s400/IMG_0038.JPG" width="400" /></a></div>
Eräällä ulokkeella on tallessa vanha tykki ja muutamia kuulia. Lienevätkö muistoja siitä entisestä linnoituksesta.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-tu7ron0KNbA/Wz0ZkZ4DMMI/AAAAAAAAi44/EAS0N70jbL8U6wUHBiTAwjcDkYoAEHVWwCLcBGAs/s1600/lakipyk%25C3%25A4l%25C3%25A4t.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1113" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-tu7ron0KNbA/Wz0ZkZ4DMMI/AAAAAAAAi44/EAS0N70jbL8U6wUHBiTAwjcDkYoAEHVWwCLcBGAs/s400/lakipyk%25C3%25A4l%25C3%25A4t.jpg" width="277" /></a></div>
<b>Bajamar Un pueblecito norteño - pieni kylä pohjoisella rannalla</b><br />
Oppaamme <b>Carlos García</b>, <b>Carmen Gonzalez</b> ja <b>Carmen Torel</b> ovat yhdistäneet tietonsa ja muistonsa kirjaksi.<br />
<br />
Carlos García on keskittynyt Bajamarin <b>historiaan</b> ja sijoittaa alueen vaiheet saaren muihin vaiheisiin.<br />
<br />
Carmen Gonzalez keskittyy Bajamarin <b>uskonnolliseen arkkitehtuuriin ja kulttuuriperinteisiin</b>. Hän ottaa kirjassa esille myös saksalaisten roolin Bajamarin turistihistorian vaiheissa. Tästä mainittiin päivän mittaan vain ohimennen.<br />
<br />
Carmen Torel muistelee <b>Bajamarin tapahtumia</b> ja siellä eläneitä ja vaikuttaneita henkilöitä. Hän kokemuksensa purustuvat suurelta osin itse-elettyihin kokemuksiin.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-z2P-9F6DQoY/Wz0aS7JcIUI/AAAAAAAAi5I/7gCRypmNVhcO0mdncCQtTtDeuF-pA3orACLcBGAs/s1600/36386236_1957710164259448_3934511087646408704_o.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="784" data-original-width="1250" height="250" src="https://4.bp.blogspot.com/-z2P-9F6DQoY/Wz0aS7JcIUI/AAAAAAAAi5I/7gCRypmNVhcO0mdncCQtTtDeuF-pA3orACLcBGAs/s400/36386236_1957710164259448_3934511087646408704_o.jpg" width="400" /></a></div>
<b>Seitsemän sortin tapaksia</b><br />
Ja hyväksi lopuksi menimme luonnollisesti syömään, ravintolaan <b>Tasca Bar Oasis</b>. Seitsemän sortin "Tipico canario" pikkupurtavaa - tapasia - ensin. Pääateriaksi mureaa lammasta paikallisten perunoiden keralla. Aterian huipennukseksi paahtovanukas. Viinin alkuperää en tällä kertaa edes kysynyt, tyydyin vain nauttimaan sitä.<br />
Viereisesä kuvassa olemme päässeet vasta veteen ja leipään. Sen jälkeen ei juuri jäänyt tilaa kuvien ottamiselle <br />
<br />
<br />
Päivä oli täynnä nautinnollisia hetkiä. Monta uutta tiedonjyvää oli tipahtanut saaritietojeni koriin. Aurinko paistoi. Meri kohisi. Ja seurueen herrat vaihtoivat kovaäänisesti kuulumisia menossa olevasta jalkapallon maailmanmestaruusottelusta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-4Bxjc4hpME4/Wz0aZzSCMUI/AAAAAAAAi5M/RCaCpWh7-yYe78tekcmaViCRVAhwylfDQCLcBGAs/s1600/36333264_1957720420925089_1329869905184423936_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="746" data-original-width="960" height="310" src="https://1.bp.blogspot.com/-4Bxjc4hpME4/Wz0aZzSCMUI/AAAAAAAAi5M/RCaCpWh7-yYe78tekcmaViCRVAhwylfDQCLcBGAs/s400/36333264_1957720420925089_1329869905184423936_n.jpg" width="400" /></a></div>
<b>Miten matkata Bajamariin</b><br />
Bajamaariin voi matkata esim. Titsan bussilla nr 50 La Lagunasta, tai bussilla 105 Santa Cruzista. Reitti vie mm. Teguesten ja Tejinan kautta, joten myös matkan varrella on mielenkiintoista katsottavaa. Ja tietysti mahtavat Anagan vuoret Bajamaria lähestyttäessä.<br />
<br />
<b><a href="https://photos.app.goo.gl/3H8CCV27LGSYwT398">Kuvia Bajamarin päivästä</a></b>: Osa kuvista on minun ottamiani, osa Tu Santa valokuuvajan (Luis Adern Ortoll) ottamia ja häneltä saamani luvan jälkeen julkaistuja kuvia<br />
<br />
<br />
<b>Heinäkuu 2018</b>, <b><b>© Gracia Penttinen</b></b><br />
<br />
<b><b>Artikkelin vapaa jakaminen on
sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja
sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja
tämä blogisivu mainitaan</b></b><br />
<br />gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com038250 Bajamar, Santa Cruz de Tenerife, España28.5541817 -16.34453949999999628.5402342 -16.364709499999996 28.5681292 -16.324369499999996tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-27602691882227196992018-02-10T11:46:00.001+00:002018-10-03T16:50:45.531+01:00Hetkiä Hierrolla - Pyhä puu Garoé ja sen historiaa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<b>Jokaisella El Hierron vierailullani jäi jotain katsomatta-
seuraavalle kerralle. Näin säästyi saaren Pyhän Puun Garoén näkeminen
viimeisimmälle vierailukerralle.</b><br />
<br />
Melkein jännitti. Olin jo odottanut niin monta vuotta. Lukenut Garoésta ja siihen liittyvästä historiasta ja kertomuksista.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-r9uy1sk6H8w/Wn7Os9uQXgI/AAAAAAAAiPk/KZjUGFg_GE0GWrAK8d2wCxawwad7DyoWwCEwYBhgL/s1600/IMG_0032.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-r9uy1sk6H8w/Wn7Os9uQXgI/AAAAAAAAiPk/KZjUGFg_GE0GWrAK8d2wCxawwad7DyoWwCEwYBhgL/s400/IMG_0032.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Tie puun kasvupaikalle oli jo sinänsä mielenkiintoinen. Valitsimme metsätien, joka erkanee San Andréaksen kylästä. Sieltä on matkaa puulle noin 7 km. Sitä pystyi ajamaan aina tiedotuskeskukselle saakka, Tigulahen laaksoon.<br />
<br />
Vierailusta peritään pieni maksu - paikan ylläpitämiseksi. Sen jälkeen avautuu portti puun luokse johtavalle polulle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-f6Ay7LxIi7U/Wn7PpDIn7iI/AAAAAAAAiPs/-eKmBxQ1xQcmlpNjmJgFltKIsxCfsERiwCLcBGAs/s1600/IMG_0012.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-f6Ay7LxIi7U/Wn7PpDIn7iI/AAAAAAAAiPs/-eKmBxQ1xQcmlpNjmJgFltKIsxCfsERiwCLcBGAs/s400/IMG_0012.JPG" width="400" /></a></div>
Se oli kapea, alussa alaspäinviettävä, osin jopa vaikeakulkuinen. Sitten, mutkan takaa, se kääntyi ylöspäin. Puuta ei vielä näkynyt. Sen sijaan oikealla polun vieressä näkyi ensimmäinen avoin vesisäiliö.<br />
<br />
Garoén tarinaanhan kuuluu, että vettä kerättiin puun ympärillä oleviin vesisäiliöihin. Näitä säiliöitä oli sitten polun varressa kuin ketjussa.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-fngYMKPfWBk/Wn7Q84eD2_I/AAAAAAAAiQM/fyXVBpkCltspS410KrQCBm6xv2wQErRPACLcBGAs/s1600/IMG_0025.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-fngYMKPfWBk/Wn7Q84eD2_I/AAAAAAAAiQM/fyXVBpkCltspS410KrQCBm6xv2wQErRPACLcBGAs/s400/IMG_0025.JPG" width="300" /></a></div>
Vihdoin olivat edessä portaat, joita noustiin tasanteelle, jonka keskellä Garoé kasvoi. Puun kasvupaikka on eräänlainen suuri rinteeseen kaivettu syvennys. Garoén läheisyys tuntui suorastaan maagiselta, nyt kun vihdoin, vuosien odotuksen jälkeen, olin päässyt seisomaan sen oksien alle. Sen seurassa piti hiljentyä meditoimaan ja kuuntelemaan.<br />
<br />
Kuvasin vesisäiliöitä. Kuvasin Garoéta. Paikalla oli myös tauluja, joista kävi ilmi vesisäiliöiden sijoittuminen ja muoto. Seisoin aika kauan niin puun vieressä, kuin sen läheisyyteen rakennetulla lavalla, josta sitä voi ihailla.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<b>Garoén kohtaaminen muistutti monesta asiasta.</b><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-CaYcYgs6ICo/Wn7PzecGW1I/AAAAAAAAiQA/DbJD8hFl6_Ir5QTxG5QF_yANnPfUUhMQQCEwYBhgL/s1600/IMG_0029.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-CaYcYgs6ICo/Wn7PzecGW1I/AAAAAAAAiQA/DbJD8hFl6_Ir5QTxG5QF_yANnPfUUhMQQCEwYBhgL/s400/IMG_0029.JPG" width="400" /></a></div>
Tarina Garoésta on olemassa jo saaren valloituksen alkuvaiheessa. Se kertoo miten valloittajasotilaat tulivat saarelle. He eivät onnistuneet löytämään vettä. El Hierrolahan ei ole lähteitä eikä puroja. Janosta kärsivät sotilaat huomasivat kyllä, että asukkailta ei puuttunut vettä, mutta mistä se löytyi, se oli heiltä salattu. Kunnes, eräs nainen, kerrotaan, rakastui erääseen andalusialaiseen sotilaaseen, ja kertoi tälle, mistä vettä saatiin. Sotilas kertoi asian edelleen, ja niin koko sotilasjoukko sai juoda. He vahvistuivat vedestä niin, että alistivat saaren kuninkaan joukot ja tappoivat tämän. Nainen oli jo sitä ennen menettänyt henkensä, koska hän oli kavaltanut saaren salaisuuden. Jostain olen lukenut, että läheinen kylä, <b>Guarazoca</b>, olisi saanut nimensä tämän naisen mukaan. Toinenkin nimi naiselle on tosin mainittu.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-R1DLg1MOGTY/Wn7QoLIw4mI/AAAAAAAAiQE/sLciJNNhWa4I_GC7hpIgxBOg8nASHo19ACLcBGAs/s1600/IMG_0020.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-R1DLg1MOGTY/Wn7QoLIw4mI/AAAAAAAAiQE/sLciJNNhWa4I_GC7hpIgxBOg8nASHo19ACLcBGAs/s400/IMG_0020.JPG" width="300" /></a></div>
El Hierro on geologisesti nuori saari. Sen maaperä on huokoista, eikä pysty säilyttämään vettä, jota voi kertyä pilvistä ja sateista. Vesi ei keräänny El Hierrolla maanalaisiin "varastoihin", vettäläpäisemättömälle basalttipohjalle, kuten vanhemmilla saarilla .<br />
<br />
<b>Monta tarinaa</b><br />
<br />
Hierrosta ja sen pyhästä puusta on vuosisatojen aikana kerrottu paljon tarinoita. Varhaisimpia puusta kirjoittaneista vierailijoista oli englantilainen <b>Thomas Nichols</b>, joka kertoi 1500- luvun lopulla vierailustaan Hierrolla. Hän kertoi puusta, "<i>jonka lehdet ovat samanlaiset kuin oliivipuun lehdet, ja joka ikäänkuin lypsää vettä pilvistä asukkaiden valmistamaan puun juuria ympäröivään säiliöön</i>".<br />
<br />
Toinen tunnettu varhainen matkailija oli kanarialainen historioitsija Viena. Hänen mukaansa tämä Garoé oli antanut nimensä saarelle: Capraria eli Hero, joka nykyään tunnetaan nimellä Hierro. Capraria nimi tarkoittaa bimbachien kielellä lähinnä karjanomistajaa (granadero), Hero sana tarkoittaa lähdettä. Tällä tavalla annettiin nimi saarelle, jonka ihmeellinen puu "lypsää" vettä, joka takaa heille vettä elämän ylläpitämiseen. (<b>Antonio de Viana</b>, Canto I sivu7 247-252)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-aMk0WY_DurQ/Wn7QMPcVJvI/AAAAAAAAiQI/BUM_4Jf0_UASTmuvOGYP1oP6QKD0D6ZsgCEwYBhgL/s1600/IMG_0019.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-aMk0WY_DurQ/Wn7QMPcVJvI/AAAAAAAAiQI/BUM_4Jf0_UASTmuvOGYP1oP6QKD0D6ZsgCEwYBhgL/s400/IMG_0019.JPG" width="300" /></a></div>
<b>Nimet muuttuvat - puu ja alue ovat entiset </b><br />
<br />
Garoén olemassaolo takasi myös saarelle muuttaneille uudisasukkaille ja heidän karjalleen elintärkeän veden saamisen. He asettuivat aluksi pääasiassa läheisille alueille. Nämä uudisasukkaat tunsivat alueen aluksi vain nimellä Vega (niitty), joka bimbacheille oli ollut Amoco. Ajan mittaan nimi muuttui <b>Valverdeksi</b>. (Val = valle = laakso, verde = vihreä). Paikasta tuli vähitellen saaren pääkaupunki Villa de Santa Maria de Valverde<br />
<br />
Garoé puu oli siis olemassa kun kastialaiset, normandialaisen <b>Jean de Bethencourtin</b> johdolla tulivat saarelle 1400-luvun alkuvuosina. Capraria ja Hero nimellä tunnetun saaren nimi muuttui, Hero muuttui Hierroksi (rauta). Joskus olen jopa nähnyt nimiä Fierro tai Ferro. Saaren nimeä ei kuitenkaan enää yhdistetty veteen..<br />
<br />
<b>Mikä puu Garoé oikeastaan oli</b><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-UhC1dnlKi7I/Wn7RL2lQPmI/AAAAAAAAiQU/4pWRhmaWGGMM5CscOP4OL3f0nPYqwIoRwCLcBGAs/s1600/IMG_0022.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-UhC1dnlKi7I/Wn7RL2lQPmI/AAAAAAAAiQU/4pWRhmaWGGMM5CscOP4OL3f0nPYqwIoRwCLcBGAs/s400/IMG_0022.JPG" width="300" /></a></div>
Garoén alkuperää, sitä mikä puu se oli, ei kukaan tiedä varmuudella. Nykyään puhutaan, että se olisi ollut viherlaakeripuu Ocotea foetens. Thomas <b> </b>Nichols mainitee ainoastaan ne "oliivia muistuttavat lehdet".<br />
<br />
Alkuperänen Garoé kaatui myrskyssä 1610. Vesialtaat jäivät ja muisto puusta. Palanen tätä alkuperäistä puuta on nykyään "museotavaraa". Paikalle istutettiin uusi puu vuonna 1957. Mutta sekään ei säilynyt. Nykyinen Garoé istutettiin vuonna 1962. Tämä Garoé on kasvanut ja kukoistanut. Eräs sen oksista on nojautunut kasvupaikan seinämään, joten puu pysynee tukevasti paikoillaan niin kauan kuin se elää, ts. siihen saakka kunnes se lahoaa ja kaatuu vanhuuttaan.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-Rkb2Gk1tP_g/Wn7RTMU1RqI/AAAAAAAAiQY/UziB3Ht5Tm4i5BgeY9DLA7rPIoDXjHWDACLcBGAs/s1600/IMG-20170524-WA0009.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-Rkb2Gk1tP_g/Wn7RTMU1RqI/AAAAAAAAiQY/UziB3Ht5Tm4i5BgeY9DLA7rPIoDXjHWDACLcBGAs/s400/IMG-20170524-WA0009.jpg" width="225" /></a></div>
<b>Garoé ja nykyaika</b><br />
<br />
Tämä Garoé eli Pyhä Puu, on eräs saaren symboleista. Garoé on myös kuvattu saaren vaakunassa, ja Valverden kaupungin vaakunassa. Se on eräs saaren turismin tärkeitä käyntikohteita.<br />
<br />
Garoén läheisyydessä on pari vesireittiä "rutas del agua". Yksi niistä
on pieni kierros alueella, ja se johtaa Garoélle. Pitempi reitti, noin 16
km, vie Valverdeen. Maisemat reitin varrella ovat mielestäni tämän
ajan "pastoraalimaisemaa". <br />
<br />
Onko Garoélla nykyään
merkitystä saaren tai Valverden vesitaloudelle, sitä en huomannut kysyä.
Tosin arvelen, että saaren Garoén alkuvuosista huomattavasti
moninkertaistunut väki elää merivedestä puhdistetulla vedellä, tai
muilta saarilta tuodulla pullovedellä. Saarelle on rakennettu suuria vesialtaita, kaivettu kaivoja. Taloissa on ollut vesisäiliöitä (aljibe) Seuraavalla vierailukerralla
sitten kysyn sitä. Syy palata.<br />
<br />
Nykyään Garoélla käynnin voi yhdistää El Hierron uuteen "turistipassiin", jonka voi saada mm. Garóen tiedotuskeskuksesta.<br />
<br />
Tiedotuskeskus on auki kaikkina päivinä klo. 10.00 - klo.19.00.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-EjiitJ3eCQE/Wn7RiX7BlGI/AAAAAAAAiQg/D8NiYTVa0v0iAR6GvUHzmIZjN_FT9B5-QCLcBGAs/s1600/IMG_0037.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-EjiitJ3eCQE/Wn7RiX7BlGI/AAAAAAAAiQg/D8NiYTVa0v0iAR6GvUHzmIZjN_FT9B5-QCLcBGAs/s400/IMG_0037.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
Garoésta on luonnollisesti paljon tietoja netissä. Tässä on saaren turistisivulla oleva informaatio.<br />
http://elhierro.travel/lugares-interes/garoe-arbol-santo/<br />
<br />
<b>Helmikuu 2018</b>, <b><b>© Gracia Penttinen. </b></b><br />
<br />
<b><b>Artikkelin vapaa jakaminen on
sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja
sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja
tämä blogisivu mainitaan</b></b><br />
<br />
<b><a href="https://photos.app.goo.gl/5hryvIYS3dPVxiGh1"><b>Garoevierailuuni liittyvät kuvat </b></a><span style="font-size: large;"> </span></b><br />
<b><span style="font-size: large;"><br /></span></b>
<b><span style="font-size: large;">Muut El Hierro juttuni</span></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/09/lahtisitko-el-hierrolle.html">Lähtisitkö El Hierrolle -yleistietoja</a></b><br />
<b><a href="https://lainegraciavh.blogspot.com.es/2012/09/viini-ruoka-turismikurssista-hierrolla.html">Viini-ruoka-turismikurssista Hierrolla kesällä 2012</a></b><br />
<b><a href="https://lainegraciavh.blogspot.com.es/2012/08/el-hierron-alkuperaismerkintaoikeusalue.html">El Hierron alkuperäismerkintäoikeusalue</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-el-hierrolla-ensimmaisen.html">Hetkiä El Hierrolla – Ensimmäisen tutustumispäivän seikkailut saarta katsellen</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-el-hierrolla-toisen.html">Hetkiä El Hierrolla – Toisen tutustumispäivän seikkailut saarta katsellen</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-hierrolla-tigaday-ja-carneros.html">Hetkiä Hierrolla- Tigaday ja “Carneros”</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-el-hierrolla-las-playas-ja.html">Hetkiä El Hierrolla - Las Playas ja Parador hotelli</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-hierrolla-nakoala-paikka-mirador.html">Hetkiä Hierrolla– näköalapaikka Mirador de la Peña ja ravintola</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-hierrolla-el-poblado-guinea.html">Hetkiä Hierrolla- El Poblado Guinea – Vanhoja taloja ja sisiliskojen uudelleenelvyttämistä</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/09/kuninkaiden-neitsyen-juhlat-ovat-el.html">Hetkiä El Hierrolla – Virgen de los Reyes kappeli</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/09/kuninkaiden-neitsyen-juhlat-ovat-el.html">Kuninkaiden Neitsyen juhlat ovat El Hierron suurimmat kansanjuhlat</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-hierrolla-nuestra-senora-de-la.html">Hetkiä Hierrolla - Nuestra Señora de Candelarian kirkko La Fronterassa</a></b><br />
<b><a href="https://lainegraciavh.blogspot.com.es/2012/09/hierrolaisesta-ruoasta-ja-juomista.html">Hierrolaisesta ruoasta ja juomista</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-el-hierrolla-maailman-pienin.html">Hetkiä El Hierrolla - Maailman pienin hotelli ja La Maceta uimaranta</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2017/09/hetkia-hierrolla-rentoumassa.html">Hetkiä Hierrolla - Rentoumassa Tamadustessa El Hierrolla</a> </b>gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-18279992564184117672017-11-16T12:46:00.001+00:002018-05-20T10:33:53.023+01:00Duggin kaupunginosa Santa Cruzissa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-dWQox8W3ICE/Wg2B8f-BUTI/AAAAAAAAh9E/VlSzVoQiUewSZkX0JlPIOimXck66QikhACLcBGAs/s1600/DSC04263.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-dWQox8W3ICE/Wg2B8f-BUTI/AAAAAAAAh9E/VlSzVoQiUewSZkX0JlPIOimXck66QikhACLcBGAs/s400/DSC04263.JPG" width="300" /></a></div>
<b>Erään kauniina kevätlauantaina kävelin Tu Santa Cruz kulttuuriyhdistyksen järjestämän reitin Santa Cruzin Duggi nimisessä kaupunginosassa. Mukanamme kulki oppaana Zenaido Hernández ja jossain vaiheessa jopa Santa Cruzin pormestari José Manuel Bermúdez . Kierroksen lopuksi oli alueen asukkaiden yhteistiloihin järjestetty tilaisuus, jossa Carlos García näytti kuvia ja kertoi niin itse Duggin kuin alueen historiasta.</b><br />
<br />
<b><a href="https://photos.app.goo.gl/a7LRnRWDQ3RMJdwW2">Valokuvia kävelymatkan varrelta</a></b>. Osa on omiani, osa on Tu santa Cruzin valokuvaajan ottamia, hänen luvallaan kopoituja.<br />
<br />
<br />
Nimen ja perustan tälle kaupunginosalle antoi Duggi niminen, alkuaan italialaisjuurinen herra, <b>Luis Duggi y Oria</b>. Hän syntyi Havannassa, Kuubassa vuonna 1843, kuoli Tenerifellä vuonna 1901. Hän ehti olemaan Santa Cruzin pormestari 1800-luvun lopun vuosikymmenillä.<br />
<br />
Kaupunginosa sijaitsee noin 2 km:n päässä kaupungin keskustasta. Se on kooltaan 0,17 km2.<br />
Siihen kuuluu mm. kaksi toria, Plaza Duggi ja <a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2014/05/plaza-pedro-schwartz-santa-cruzissa.html">Plaza Pedro Schwartz</a> (Plaza Militar). Kaupunginosa- Barrio Duggi, löytyy helposti googlen kartasta .<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-0fV8Da8zcnM/Wg2DHrPEC1I/AAAAAAAAh9M/M3bVBKlGAU0PxaLLMdgMGmz_H6d1E2EKgCLcBGAs/s1600/13241128_1170201126343693_3008629908063640828_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="200" data-original-width="200" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-0fV8Da8zcnM/Wg2DHrPEC1I/AAAAAAAAh9M/M3bVBKlGAU0PxaLLMdgMGmz_H6d1E2EKgCLcBGAs/s400/13241128_1170201126343693_3008629908063640828_n.jpg" width="400" /></a></div>
Kaupunginosa perustettiin Duggin omistamille maille, jotka hän lahjoitti kaupungille jo ollessaan kaupungin pormestari. Hänen pyrkimyksensä oli luoda asumismahdollisuuksia työläisille.<br />
Alkuvaiheessa tämä alue oli täynnä viljelyksiä. Siellä oli mm. ensimmäinen alue, missä kasvatettiin krysanteemeja myyntiin. <br />
<br />
Kaupunginosa rakennettiin pääasissa vuosien 1903 ja 1906 välillä. Tosin sen ensimmäinen katu on peräsin jo vuodelta 1859<br />
<br />
Huolimatta Duggin italialaistaustasta, kaikki alueen kadut saivat sitten jonkun kanarialaisen "kunnostautuneen" henkilön nimen, kuten Cairasco, Iriarte, Benavides, Serrano, Porlier...<br />
<br />
Kaupunginosas tunnetaan myös nimellä El Monturrio. <br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-IoWTjY7i29Q/Wg2DoUXYCrI/AAAAAAAAh9Q/pj4Y8HzLwpk5dzQ3IPe5kX4rXqtD9f5BQCLcBGAs/s1600/DSC04265.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-IoWTjY7i29Q/Wg2DoUXYCrI/AAAAAAAAh9Q/pj4Y8HzLwpk5dzQ3IPe5kX4rXqtD9f5BQCLcBGAs/s400/DSC04265.JPG" width="300" /></a></div>
<b>Alueella oli muutamia tosi mielenkiintoisia kohteita.</b><br />
<br />
Eräs niistä oli Maria Auxiliadoralle omistettu kirkko. Tämä Maria on auttaja - auxiliadora. Hän liittyy italialisperäiseen Salesiinolaisten uskonnolliseen (Katolilaiseen) toimintaan. Kirkkorakennus on hyvin erikoinen. Se on ollut alkuvaiheessaan varastorakennus. Sitten siinä toimi hotelli ja ravintolakoulu, ja sen jälkeen salesiinolaisten seminaari.<br />
<br />
Maria Auxiliadoran juhla toukoon lopulla on suuri tapahtuma kaupunginosan asukkaille. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-MnNBsm9PqSA/Wg2FUah_wRI/AAAAAAAAh9s/zMRqOfEMsigIl5HWUkjV8pmUoOEhGlLFwCLcBGAs/s1600/13267986_1170198916343914_2485855941871366666_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="200" data-original-width="200" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-MnNBsm9PqSA/Wg2FUah_wRI/AAAAAAAAh9s/zMRqOfEMsigIl5HWUkjV8pmUoOEhGlLFwCLcBGAs/s400/13267986_1170198916343914_2485855941871366666_n.jpg" width="400" /></a></div>
Se muokattiin kirkoksi 1980. Siitä tuli jopa kulttuurimuistomerkitty (BIC) rakennus. Tämä kirkko vaikuttaa olevan todellinen asukkaiden aktiviteettien keskuspiste.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-5hNfB-c6P2s/Wg2EJ_KBGcI/AAAAAAAAh9Y/ZETO9B7B5iELjdxMbe5jR109SARg1jgKwCLcBGAs/s1600/DSC04271.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-5hNfB-c6P2s/Wg2EJ_KBGcI/AAAAAAAAh9Y/ZETO9B7B5iELjdxMbe5jR109SARg1jgKwCLcBGAs/s400/DSC04271.JPG" width="300" /></a></div>
Toinen erikoinen rakennus oli ns. <b>Citadela</b>, joka sijaitsee Calle Porlierilla. Olin jo aikaisemmin nähnyt yhden niistä kulkiessani Calle La Rosalla. Niitä on ollut muuallakin Santa Cruzissa. Vasta täällä pääsin katselemaan Citadelaa sisäpuolelta.<br />
<br />
<br />
Ulkoa kadulta rakennus vaikuttaa aivan tavalliselta yksikerroksiselta kaupunkitalolta. Mutta kun ulko-ovi avautuu, avautuu myös näkymä sisäpihalle, joka oli rakennuksessa asuvien yhteistilaa.<br />
<br />
Tältä sisäpihalta pääsivät asukkaat omiin pieniin asuntoihinsa. Yhdessäkään niistä ei ollut ikkunaa ulkomaailmaan, vaan ainoastaan sisäpihalle ja huoneesta toiseen. Sisäpihan lisäksi yhteisiä olivat myös vessa ja iso keittiö.<br />
<br />
Aikoinaan tällä kadulla oli neljä tälläista yhteisasumusta. Kaikkiaan niissä eli 200 perhettä. <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-_pZnpN0i3Xo/Wg2FJv2e5jI/AAAAAAAAh9k/F8CpACoMlyQEZnD2tw2UAgaW9DsBdLiIwCLcBGAs/s1600/13230199_1170199829677156_5137681196221624255_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="200" data-original-width="200" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-_pZnpN0i3Xo/Wg2FJv2e5jI/AAAAAAAAh9k/F8CpACoMlyQEZnD2tw2UAgaW9DsBdLiIwCLcBGAs/s400/13230199_1170199829677156_5137681196221624255_n.jpg" width="400" /></a></div>
Rakennuksen entinen asukas, joka esitteli paikan, kertoi sen olleen tosi edistysaskel aikoinaan, ts. vähävaraiset ihmiset pystyivät saamaan oman kodin ja myös sosiaalisen ympäristön. Rakennusta kunnostetaan. Kenties se avataan joskus vielä yleisöllekin.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-iZ-GjJrinLc/Wg2GLm4QYDI/AAAAAAAAh90/VFVOnnR27aw4AAkTQxexyYhIwzLXG9THACLcBGAs/s1600/DSC04275.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-iZ-GjJrinLc/Wg2GLm4QYDI/AAAAAAAAh90/VFVOnnR27aw4AAkTQxexyYhIwzLXG9THACLcBGAs/s400/DSC04275.JPG" width="400" /></a></div>
Kolmas oli alueen vuonna 1930 valmistunut koulurakennus, <b>C.E.I.P. San Fernando</b>. Sekin on ollut ja ilmeisesti on vieläkin tärkeä keskuspaikka Duggin kaupunginosalle.<br />
<br />
Koulu oli siitä erikoinen, että seillä oli ruokailutilat ja sen pihalta kaksi uloskäyntiä. Koulun tiloihin kuuluu myös pieni kappeli. <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-My-ZgpFklvU/Wg2GyROPp0I/AAAAAAAAh-A/LpxRX9Qo-kU0IAMVNI5xAdYc1cCyzOU-wCLcBGAs/s1600/DSC04280.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-My-ZgpFklvU/Wg2GyROPp0I/AAAAAAAAh-A/LpxRX9Qo-kU0IAMVNI5xAdYc1cCyzOU-wCLcBGAs/s400/DSC04280.JPG" width="300" /></a></div>
Viimeisin pysähdyspaikka oli aivan Barranco Santosin - Santos rotkon - vieressä oleva alueen asukasyhdistyksen kokoontumis- ja kurssirakennus. Samalla kohti, rotkon toisella puolella, sijaitsee Viera y Clavijon kulttuuripuisto.<br />
<br />
Tämä rotko oli vielä 1950 luvulla vedensaati/hakupaikka. Rotkon reunoilla oli asuttuja luolia. <br />
<br />
<b><a href="https://photos.app.goo.gl/a7LRnRWDQ3RMJdwW2">Valokuvia kävelymatkan varrelta</a>.</b> Osa on omiani, osa on Tu santa Cruzin valokuvaajan ottamia, hänen luvallaan kopoituja.<br />
<br />
<b>Marraskuu 2017 © Gracia Penttinen. </b><br />
<b>Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</b>gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0Calle Gral. Serrano, 2, 38004 Santa Cruz de Tenerife, España28.466389990987313 -16.25646114349365228.462900490987312 -16.261503643493651 28.469879490987314 -16.251418643493654tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-36202434118769338802017-11-09T10:39:00.000+00:002019-01-03T14:27:06.321+00:00Pyhimyksen pyhä puu - ESQUISÚCHIL<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-iDAlbddGMjk/WgQuz1m-uJI/AAAAAAAAhm4/k3_74Sdg1SMqA1gai8wlyT85T-_m_-T6gCLcBGAs/s1600/jardin%2Bbotanico.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="960" data-original-width="540" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-iDAlbddGMjk/WgQuz1m-uJI/AAAAAAAAhm4/k3_74Sdg1SMqA1gai8wlyT85T-_m_-T6gCLcBGAs/s400/jardin%2Bbotanico.jpg" width="225" /></a></div>
Löytääkseni puun kaikkien Kasviteellisen Puutarhan puiden joukosta, kysyin neuvoja vahtimestarilta. Kyllä - hän tunsi puun. - Keskikäytävää ensin ja raput ylös. Seuraavasta tai sitä seuraavasta polun risteyksestä vasempaan. Kyllä - siinä on vielä kukkia. .<br />
<br />
Ja siellähän se seisoi. En edes muista oliko se ensimmäisen vai toinen polun risteys vasemmalle. Tunnistin puun lehdistä. Tarkkaan katsellen, puussa oli joitain kukkiakin.<br />
<br />
Olin jo nähnyt tämän puun kolme sisarusta ja tunsin lehdet.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-EAbhLNkIRGI/WgQu8yJafjI/AAAAAAAAhm8/ybgsE-lCwHQFVUykLWKlO-1znW85TcdtACLcBGAs/s1600/IMG_0003.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-EAbhLNkIRGI/WgQu8yJafjI/AAAAAAAAhm8/ybgsE-lCwHQFVUykLWKlO-1znW85TcdtACLcBGAs/s400/IMG_0003.JPG" width="400" /></a></div>
Esquisúchilin äïtipuu kasvaa Guatemalassa. Kerrotaan, että Pyhä Hermano Pedro istutti sellaisen vuonna 1657 Calvarion luostarin puutarhaan Antiguassa. Kaikki tässä jutussa mainitut puut ovat kloonauksia Hermano Pedron istuttamasta puusta, ja niitä pidetään pyhinä kasvitieteellisinä reliikkeinä (pyhäinjäännöksinä). Olihan itse Pyhimys aikoinaan istuttanut tämän puun "äidin". Esim Guatemalassa puu julistettiin vuonna 2004 kansalliseksi muistomerkiksi (Patrimonio Tangible e Intangible de la Nación).<br />
<br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/02/hermano-veli-pedrosta-kahden-maan.html">Hermano Pedro</a></b> oli Tenerifen Ifonchessa (tai Vilaflorissa) vuonna 1626 syntynyt henkilö. Hänet muistetaan Tenerifellä vuohipaimenena ja hurskaana nuorukaisena. Kohtalo, ja laivat, kuljettivat hänet merten yli Guatemalaan. Siellä hän toimi mm. luostarin puutarhurina. Hyvien ja ihmetekojensa perusteella hänestä tuli pyhimys muutamia satoja vuosia myöhemmin, vuonna 2002. KanarianSaarten ja Guatemalan ensimmänen ja toistaiseksi ainoa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-kVl8_FUMB-o/WgQvKY0GKpI/AAAAAAAAhnA/YE3vXaqwOccjp7P1U9R5BgN4wvVKqyisACLcBGAs/s1600/IMG_0002.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-kVl8_FUMB-o/WgQvKY0GKpI/AAAAAAAAhnA/YE3vXaqwOccjp7P1U9R5BgN4wvVKqyisACLcBGAs/s400/IMG_0002.JPG" width="300" /></a></div>
<b>Puun tarina</b><br />
Puu kasvoi luonnonvaraisen kolmessa tai neljässä Väli-Amerikan maassa, mm. Meksikossa ja Guatemalassa. Sitä oli usein istutettu paikallisten ihmisten pyhiin paikkoihin. Puu oli heille pyhä. Valloittajat ja uuden uskonnon tuojat huomasivat tämän. He alkoivat myös istuttaa puita rakentamiensa kirkkojen läheisyyteen, tarkoituksena "vetää" kansaa niihin.<br />
<br />
Puulla katsottiin olevan erilaisia parantavia ominaisuuksia, ja sen lehtiä ja kukkia käytettiin kansanparannuksessa. Hermano Pedro, joka tunsi ja käytti lääkekasveja parannustyössään, istutti vuonna 1657 puun myös hoitamaansa luostarin puutarhaan.<br />
<br />
Vähitellen todettiin, että puu alkoi olla häviämisen partaalla. Sen siemenet eivät idä, eikä sitä voida lisätä myöskään oksista. Kukaan ei enää tiedä, mitkä olivat ne hyönteiset, jotka pölyttivät kukkaset, ja koska ne hävisivät.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-SCitUdOUHc0/WgQvVOqPz_I/AAAAAAAAhnI/xbBOT1sjGjguM4Nu0xBIE_fFLkhMyBz2QCLcBGAs/s1600/los%2Bdos%2Bmundos.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1164" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-SCitUdOUHc0/WgQvVOqPz_I/AAAAAAAAhnI/xbBOT1sjGjguM4Nu0xBIE_fFLkhMyBz2QCLcBGAs/s400/los%2Bdos%2Bmundos.jpg" width="290" /></a></div>
<br />
Vuosien ja vuosisatojen aikana tehtiin paljon puun lisäämisyrityksiä. Eräskin meksikolainen kasvitieteilijä käytti vuosikymmeniä tähän yritykseen, eikä koskaan onnistunut, yrittipä hän sitä missä päin Meksikoa tahansa. - Joku huomasi kuitenkin, että jossain paikassa, jonkun tavallisen ihmisen puutarhassa, kasvoi tällainen puu. Se oli kasvatettu taimesta, joita joskus nousee puun juurista. Vähitellen, 25 vuotta kestäneiden kokeilujen jälkeen, onnistuttiin sitten saamaan aikaan kloonauksia puusta. Juuren palasia laitettiin muovipusseihin, jotka olivat etukäteen täytetyt erikoisella, mm. tietyllä kasvihormoonilla rikastetulla mullalla. Näin saatiin uusia taimia.<br />
<br />
Guatemalan Antiguassa näitä uusia, kloonattuja puita kasvaa useita kymmeniä eri uskonnollisten rakennusten läheisyydessä. Siellä on olemassa erityinen Esquisúchilin reitti. Tämä reitti kuvataan kirjassa (Los Dos mundos de Hermano Pedro).<br />
<br />
Puu ja sen kukkaset ovat hyvin arvostettuja. Ihmiset seisovat tavallisesti puun alla ja odottavat, että kukat putoavat, jonka jälkeen he poimivat ne talteen. Kukkia ei saa kerätä puusta.<br />
<br />
Sen jälkeen kun Hermano Pedro julistettiin pyhimykseksi vuonna 2002, mielenkiinto tätä puuta kohtaan lisääntyi. Puu julistettiin pyhäksi, ja siitä tuli virallisesti Hermano Pedron puu, Árbol de Hermano Pedro.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-GIaWaYSHFQ4/WgQvgbLQFXI/AAAAAAAAhnM/gq4UM5Mlv1Ibr7-kP1AnHYueeRaSx8azgCLcBGAs/s1600/arico.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-GIaWaYSHFQ4/WgQvgbLQFXI/AAAAAAAAhnM/gq4UM5Mlv1Ibr7-kP1AnHYueeRaSx8azgCLcBGAs/s400/arico.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<b>Lemmikin sukulainen</b><br />
Esquisúchil -Bourreria huanita, josta on olemassa kolme hieman erilaista versiota sen kukkien koon perusteella, kuuluu Boraginacea heimoon. Eli se on lemmikkien sukulainen. Samalla se on kanarialaisten neidonkielienkin sukulainen. Se muunnelma, joka kasvaa mm. siellä Puerto de la Cruzin kasvitieteellisessä puutarhassa on isokukkainen. Sen viisi terälehteä ovat suuret ja valkoiset. Kukka tuoksuu aivan huumaavasti. Kukat muodostavat tertun.<br />
<br />
Tästä kukkasesta, jonka saa siis poimia maasta, tai kerätä ilmasta sen pudotessa, voi valmistaa esim. yrttiteetä tai uutteen. Itse keräsin La Gomeralta kadulta kukkasia, jotka kotona upotin oliiviöljyyn. Valmistunut öljy tuoksuu edeelleen kukkaselta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-i_0dYKBzwXk/WgQvsA_7qWI/AAAAAAAAhnQ/SXsf9fzWBEAixv3Q5VzDNNPhGk8c8etQQCLcBGAs/s1600/arcio1.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-i_0dYKBzwXk/WgQvsA_7qWI/AAAAAAAAhnQ/SXsf9fzWBEAixv3Q5VzDNNPhGk8c8etQQCLcBGAs/s400/arcio1.JPG" width="300" /></a></div>
Varsinaisen tuoksuelämyksen sain sen sijaan Aricossa seisoessani täydessä kukassa olevan puun vieressä. Siellä Johannes Kastajan (Iglesia de Juan Bautista) kirkon vieressä puu kasvaa hieman kirkon torin kivetystä alempana. Näin yletyin upottamaan nenäni alaoksilla oleviin kukkasiin. Vedin tuoksua sisään. Se toi mieleeni voimakkaan jasmiinin tuoksun. Tämä tuoksu oli yksinkertaisesti ilmaistuna aivan huumaava. Tuntui siltä, että se täytti koko kehon, ja ikään kuin sen parantava ja rakastava energia olisi antanut lohdutusta ja voimaa.<br />
<br />
<b>Parantava puu</b><br />
Puu kasvaa 2,5 - 13 metriä korkeaksi, joskus jopa 15 metriseksi. Lehdet ovat aika paksut. Niitäkin voidaan käyttää lääkintätarkoituksiin. KanarianSaarilla olevat puut eivät ole vielä kasvaneet näihin mittoihin.<br />
<br />
Puun parantavia ominaisuuksia on tutkittu useassa Väli-Amerikan yliopistossa. Sen jälkeen kun puita istutettiin Tenerifelle, sitä tutkitaan (kirjan tietojen mukaan) La Lagunan yliopistossa. En ole vahvistanut tätä tietoa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-7zeqdktrH3E/WgQv1r2jmhI/AAAAAAAAhnY/xdMDRWLeSXwgkziCK6K2WmeFLaEG_2gygCLcBGAs/s1600/Hermano%2BPedron%2Bpuu%2BLa%2BGomeralla.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-7zeqdktrH3E/WgQv1r2jmhI/AAAAAAAAhnY/xdMDRWLeSXwgkziCK6K2WmeFLaEG_2gygCLcBGAs/s400/Hermano%2BPedron%2Bpuu%2BLa%2BGomeralla.JPG" width="225" /></a></div>
<br />
Puu tunnettiin siis jo kauan ennen valloittajien tuloa. Mm. sen kuorta käytetiin Meksikossa. Kukkasilla mm. makeutettiin kaakaojuomaa. Hermano Pedro itse käytti Esquisúchilin kukkia ja lehtiä hoidoissaan. Se on esim. spontaaneja abortteja estävä. Hermano Pedro kirjassa on kokonainen luettelo eri sairauksista ja vaivoista, joissa kukat tai lehdet voivat auttaa.<br />
<br />
Puulla on myös monta nimeä. Eräs niistä on <b><i>Jasmin de palo</i></b>, eli se viittaa kukan tuoksuun. Toinen kertoo kukan ulkomudosta: espanjaksi <b><i>Flor de paloma</i></b> ja englanniksi <i><b>Flor of popcorn</b></i>. Molemmat kertovat sen muistuttavan pocornia. Netistä löytyy runsaasti lisää tietoa..<br />
<br />
https://www.youtube.com/watch?v=rJmx1jjDpyk<br />
<br />
<b>Puut KanarianSaarilla</b><br />
Kanarialainen kirjailija <b>Juan Francisco Delgado</b> matkusti Guatemalaan kirjansa ”<b><i>Los dos mundos de Hermano Pedro</i></b>” (Hermano Pedron kaksi maailmaa) esitöiden yhteydessä. Hän sai palatessaan mukaansa KanarianSaarille 10 kpl kyseisen puun taimia. Delgado lahjoitti taimet edelleen.<br />
<br />
<h1 class="title style-scope ytd-video-primary-info-renderer">
<span style="font-size: small;">Video: <a href="https://www.youtube.com/watch?v=rJmx1jjDpyk">Santo Hermano Pedro y el Esquisúchil</a></span><a href="https://4.bp.blogspot.com/-FdkUSn20XVw/WgQv8TL3ecI/AAAAAAAAhnc/nsCirQTfsN4qcICWqNvs5MgupmWFhKLKgCLcBGAs/s1600/Esquis%25C3%25BAchiles%2Blugares.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="727" data-original-width="1266" height="228" src="https://4.bp.blogspot.com/-FdkUSn20XVw/WgQv8TL3ecI/AAAAAAAAhnc/nsCirQTfsN4qcICWqNvs5MgupmWFhKLKgCLcBGAs/s400/Esquis%25C3%25BAchiles%2Blugares.jpg" width="400" /></a></h1>
<br />
Näitä nuoria puita istutettiin Tenerifelle seuraaviin paikkoihin:<br />
<b>El Sauzal</b>,<a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/02/kohtaaminen-siervita-jumalan-palvelitar.html"> <b>Siervitan museon</b></a> vieressä,<br />
<b>Adejen keskusta</b>, Adejen kulttuuritalon vieressä,<br />
<b>Aricon keskusta</b>, San Juan Bautista (Johannes Kastaja) kirkon vieressä,<br />
<b>La Laguna</b>, piispan istuimen (virkatalon, Palacio Salazar) tontilla sijaitseva puutarha, rakennuksen takana ,<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-QU8qha3i1Yc/WjuU231me9I/AAAAAAAAiCI/yawBjmHa1WcQTIY27673gAJzsXcLu28dgCLcBGAs/s1600/IMG_0060.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-QU8qha3i1Yc/WjuU231me9I/AAAAAAAAiCI/yawBjmHa1WcQTIY27673gAJzsXcLu28dgCLcBGAs/s400/IMG_0060.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Güímar</b>, Lomo de Mena, Santa Cruz kirkon edessä,<br />
<b>Puerto de la Cruz</b>, Kasvitieellinen puutarha (Jardin Botanico),<br />
<b>Grandilla de Abona</b>, (Hermano Pedron luola Medanon lähellä). Tänne siirrettiin myös alunperin Vilafloriin istutettu puu. Villaflorissa oli sille nimittäin liian kylmää talvella.<br />
<b>Santa Cruz de Tenerife</b>, Centro Psicopedagigo puutarha, San Juan de Dios sairaalan vieressä,<br />
<b>La Gomeralla</b> on myös Hermano Pedron puu. Se kasvaa San Sebastinissa Iglesia de Asuncionin ja historiallisen museon välisellä kadulla.<br />
<b><a href="https://www.youtube.com/watch?v=p5M4ZG3Q0VM">Puun istutus Adejessa</a></b> <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-H1w2rKJiWps/WgQwEGB2tdI/AAAAAAAAhng/KWsgf0PXMgIJb7LLiEEQGzcWloRI9uR-wCLcBGAs/s1600/ruta.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1095" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-H1w2rKJiWps/WgQwEGB2tdI/AAAAAAAAhng/KWsgf0PXMgIJb7LLiEEQGzcWloRI9uR-wCLcBGAs/s400/ruta.jpg" width="273" /></a></div>
<br />
<b>Kanarialainen Esquisúchil-reitti</b><br />
On olemassa kirja, jossa reitti esitellään, <i><b>La Ruta de los Esquisüchiles</b></i>. Sen sisältö ei ole yhtä laaja kuin ”<b><i>Los dos mundos de Hermano Pedro</i></b>” (Hermano Pedron kaksi maailmaa) kirjassa. Eikä siinä keskitytä yhtä paljon Guatemalaan liittyviin tietoihin.<br />
Tämän reittikirjasen ostin El Sauzalin viinimuseosta. Teksti on englanniksi, saksaksi ja espanjanksi. Kirjassa on kartat puiden sijoituksista<br />
<br />
Samaan tapaan kuin puuta ja sen kukkien keräämistä kunnioitetaan Guatemalassa, toivotaan myös tapahtuvan KanarianSaarilla.<br />
<br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/02/hermano-veli-pedrosta-kahden-maan.html">Hermano – Veli Pedrosta. Kahden maan pyhimyksestä </a></b><br />
<br />
<b><a href="https://photos.app.goo.gl/0uYNZiYhnimimLeM2">Kuviani Hermano Pedron puusta:</a></b> Hermanon Pedron luolalta, San Sebastian de la Gomeralta, Aricosta. Puerto de la Cruzin kasvitieellisestä puutarhasta, La Lagunasta<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-j5BUPtyWAY0/WgQwMpshnPI/AAAAAAAAhnk/uwGsxHN-nG81zO2QDEp6ZIOrh27I4Ny3ACLcBGAs/s1600/Hermano%2BPedron%2Bpuu%2Bluolalla.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="225" data-original-width="400" height="225" src="https://4.bp.blogspot.com/-j5BUPtyWAY0/WgQwMpshnPI/AAAAAAAAhnk/uwGsxHN-nG81zO2QDEp6ZIOrh27I4Ny3ACLcBGAs/s400/Hermano%2BPedron%2Bpuu%2Bluolalla.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Marraskuu 2017, © Gracia Penttinen. Artikkelion vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</b><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<b>Muita Vilafloriin ja/tai Hermano Pedroon liittyviä juttujani:</b></div>
<ol>
<li><b style="text-indent: -18pt;"><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/09/viininkorjuussa-luomutilalla-alma-de.html">Viininkorjuussa luomutilalla Alma de Trevejos</a> </b></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/10/manteleita-keraamassa-vilaflorissa.html" style="text-indent: -18pt;"><b>Manteleita keräämässä Vilaflorissa</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/12/kulttuuria-ruokaa-ja-viinia-vilaflorissa.html"><b>Kulttuuria, ruokaa ja viiniá Vilaflorissa</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/06/pyhiinvaellusreitilla.html"><b>Hermano Pedron pyhiinvaellusreitillä </b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/10/solerin-perheesta-ja-talosta.html"><b>Solerin perheestä ja talosta</b></a></li>
<li><b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2014/01/jouluaatto-spa-hotellissa-vilaflorissa.html">Jouluaatto Spa-hotellissa Vilaflorissa.</a></b></li>
<li><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2017/04/hermano-pedron-muistopaiva-24-huhtikuuta.html"><b>Hermano Pedron muistopäivä - 24. huhtikuuta</b></a></li>
</ol>
gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-79414071573140061732017-09-20T18:45:00.000+01:002020-07-29T10:18:48.937+01:00Hetkiä Hierrolla - Rentoutumassa Tamadustessa <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-iVa192wFMyE/WcKlyhU3wtI/AAAAAAAAhFo/sFpsTyVMZwQvK5dIsfBV2lPFGtRnxA3VwCLcBGAs/s1600/IMG_0006.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-iVa192wFMyE/WcKlyhU3wtI/AAAAAAAAhFo/sFpsTyVMZwQvK5dIsfBV2lPFGtRnxA3VwCLcBGAs/s400/IMG_0006.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Ystäväpariskunta, Dardo ja Petra, muuttivat El Hierrolle. Vanhempiensa kuoltua Petra lunasti heidän aikaisemman kotitalon itselleen. Sain vierailukutsun.</b><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<b>Ajattelin viipyä viikon - mutta aika venähti kolmeksi. Ihastuin kylään jopa niin, että välillä kiertelin vain katselemassa missä voisin asua jos muuttaisin sinne. Jos... Taloja on tosin harvoin edes myytävänä. Monet niistä ovat niin paikallisten kuin muillakin saarilla asuvien hierrolaisten "kesänviettorakennuksia". Joskus niitä voidaan vuokrata, mutta ei yleensä koko vuodeksi kenellekään.</b> </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-V7zt7X4A4BY/WcKmiYPn_pI/AAAAAAAAhF0/2iAQehGlvbEecE6lT6rvnevd9d0R5ka-QCEwYBhgL/s1600/IMG_0004.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-V7zt7X4A4BY/WcKmiYPn_pI/AAAAAAAAhF0/2iAQehGlvbEecE6lT6rvnevd9d0R5ka-QCEwYBhgL/s400/IMG_0004.JPG" width="400" /></a></div>
Tosin joitain on onnistanut, mutta luultavasti isolla rahalla. Binterin johtajistoon kuuluva henkilö on onnistunut ostamaan aivan kylän uloimman rannan nokassa sijaitsevan hyvin erikoistyylisen talon. Katsellessani miten lauma miehiä ahersi siellä päivän toisensa jälkeen taloa kunnostaen. Arvelin, että sitä rahaa oli sijoitettava runsaasti myös talon kunnostamiseen rauniosta asuttavaksi ja edustuskelpoiseksi rakennukseksi. Odotan jännityksellä näkeväni lopputuloksen joskus.<br />
<br />
Talo on sikälikin kiinnostava, että se erottuu selvästi kun koneet laskeutuvat aivan lähellä olevalle lentokentälle tai nousevat sieltä. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-Ab0SmHpAkNQ/WcKmOrTuEjI/AAAAAAAAhFw/RBOFXE1p72oIyaYojK1g99_o8lQQtP6qwCLcBGAs/s1600/IMG_0003.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-Ab0SmHpAkNQ/WcKmOrTuEjI/AAAAAAAAhFw/RBOFXE1p72oIyaYojK1g99_o8lQQtP6qwCLcBGAs/s400/IMG_0003.JPG" width="400" /></a></div>
Kävin Tamadustessa ohimennen joskus lähes 20 vuotta sitten, ensimmäisellä hierronvierailullani. Uimapaikkana se vaikutti kiinnostavalta jo silloin. Hierrollahan on vain muutamia rantoja, joilta pääsee suoraan veteen.Tamaduste on siitä erikoinen, että sen lahden pohjukassa on aina sen verran vettä, etteivät jalat hakkaa pohjaan uidessa, vaikka olisikin matalan veden aika. Tämä lahti tunnetaan nimellä Río de Tamaduste.<br />
<br />
<br />
<b>Tamadustesta</b><br />
Kylän historiasta löytyy netistä hyvin vähän tietoja. Hierron paikannimiä käsittelevästä kirjasta löysin maininnan, että paikan nimi oli joskus ollut Punta de Amacas, tai Risco de Amacas /Hamacas. Amacas on saaren alkuperäisväestön, bimbachien antama nimi. Paikka on ollut tunnettu myös nimellä Roque de Tamaduste.<br />
<br />
Kaikkein varhaisimmassa Tamadustea koskevassa tiedossa rannan kerrottiin olleen bimbachenaisten puhdistus- ja peseytymispaikka ennen valloittajien saapumista <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-rHRPqo60JlA/WcKm93nwfCI/AAAAAAAAhF4/SG34___JQiQgNHur3IduR0PwhBdGVFTigCLcBGAs/s1600/thumbnail_IMG-20170522-WA0009.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1280" data-original-width="720" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-rHRPqo60JlA/WcKm93nwfCI/AAAAAAAAhF4/SG34___JQiQgNHur3IduR0PwhBdGVFTigCLcBGAs/s400/thumbnail_IMG-20170522-WA0009.jpg" width="225" /></a></div>
Toinen paikan historiaan liittyvä maininta kertoi Tamadusten lähellä olevista "soivista kivistä". Petra kertoi sen olevan kylän vieressä, lahden toisella puolella sijaitsevan kukkulan. Lapset olivat oppineet kivien soimisen, heittämällä pikkukiviä kukkulalle, mutta he eivät tienneet, mitkä kivet niistä soivat. Lapset totesivat vain, että jotkut soivat, toiset eivät.<br />
<br />
Kylä on ilmeisesti joskus ollut kalastajakylä. Koska Petran isovanhemmat elivät Tamadustessa, hän vietti siellä lapsuuden kesiään. Hänen mukaansa kylän nykyiset vanhimmat talot ovat peräisin 1950-luvulta. Myöhemmin asutus on lisääntynyt. Kylä on kasvanut Sen laitamille on noussut matalia kerrostaloja. Tamadustesta on vuosien mittaan tullut saarelaisten suosima uimaranta ja viikonlopunviettopaikka. Siellä on muutamia huoneistohotelleja. Jotkut talojen omistajat ovat muuntaneet talonsa sellaiseksi, että he voivat vuokrata siitä pienhuoneistoja lomalaisille. Vakinaisia asukkaita on "jonkin verran", tosin mistään ei löytynyt tietoja asukasmäärästä. Lapset haetaan kouluun bussilla. Valverden kunnan pikkubussi ajaa reitin Tamadustesta Valverdeen ja takaisin muutamia kertoja päivässä. Matka kestää noin 10 min. Kylässä on hyvin varustettu kauppa, jota Petra tosin piti kalliina. Siellä on pizzeria, ravintola, baari, ja postilaatikko. Eli eläminen sujuu ihan mukavasti.<br />
<br />
Kylä on talvisin melko "nukkuva", mutta kesä- ja loma-aikaan sen väkimäärä moninkertaistuu ja elämä vilkastuu.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-ICtZut6CD-E/WcKnI_hNQpI/AAAAAAAAhF8/VhgLXsknb1sLqiari_GZiFX-8QEDDuq2QCLcBGAs/s1600/IMG_0001.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-ICtZut6CD-E/WcKnI_hNQpI/AAAAAAAAhF8/VhgLXsknb1sLqiari_GZiFX-8QEDDuq2QCLcBGAs/s400/IMG_0001.JPG" width="400" /></a></div>
Tamadusten kehitystä turistikeskukseksi on edesauttanut se, että siellä voi aina uida. Valverden kunta on panostanut rannan mukavuuteen ja esteettiseen yleiskuvaan. On rakennettu portaita, tasanteita, siltoja ja laitureita. Sekä suihku. Ranta on todella erittäin mukavannäköinen ja mukavanoloinen. <br />
Luontokin antaa tietyn panostuksen kauneuteen. Pääasutuksen puoleisella laiturilla löhötessäni kiinnitin huomiota vastapäisen rannan kallioleikkaukseen. Se vaikutti luonnon muovaamalta.<br />
Erityyppiset laavanpurkautumiskerrokset erottuivat selvästi. Erityisen koristeellisen lisän antaa kaikki nämä kerrokset leikkaava juova. Sellainen "rakopurkauma" tunnetaan tavallisesti nimellä "dique", Hierrolla se on "chucillete".<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-PrIEBk-Osuk/WcKmDCF86qI/AAAAAAAAhFs/HxDgYBp4mTAr3My08QyWQAVLXzZ2v0NOACEwYBhgL/s1600/IMG_0002.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-PrIEBk-Osuk/WcKmDCF86qI/AAAAAAAAhFs/HxDgYBp4mTAr3My08QyWQAVLXzZ2v0NOACEwYBhgL/s400/IMG_0002.JPG" width="300" /></a></div>
Tamadustea ympäröivä laakso, ilmeisesti liukumalaakso, on erittäin jyrkkärinteinen. Alemmilla rinteillä on mustalla laavamaaperällä viljelyksiä, mm.- viiniköynnöksiä ja viikunapensaita. Viljelytonttien väliset rajat ovat matalia kivimuureja. Pariskunnan perintömaalla, siellä rinteen alaosassa, Dardo on aloittanut Hierrolla aivan uuden tyyppisen viljelyn, nimittäin kastematojen.<br />
<br />
Tällä jyrkällä rinteellä on polku, jota pitkin joskus on vaellettu ylös ja alas. Aivan ylhäällä on näköalapaikka "Mirador de Tamaduste", jonne on helpointa poiketa Valverdestä Echedoon menevän tien varresta.<br />
<br />
Jokapäiväisten aamu- ja iltauimisten lisäksi kävelin melkein päivittäin Petran ja Pica koiran kanssa.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-ViQmBDcohuI/WcKnbn-beDI/AAAAAAAAhGA/2QJj7UAD_14cI2X6WZDNldJ7JiEfwRekwCLcBGAs/s1600/IMG_0007.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-ViQmBDcohuI/WcKnbn-beDI/AAAAAAAAhGA/2QJj7UAD_14cI2X6WZDNldJ7JiEfwRekwCLcBGAs/s400/IMG_0007.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Polku eteläänpäin</b><br />
Eteläänpäin, tai oikeastaan kaakkoon, mentäessä joutuu ensin kulkemaan osan matkasta kylästä poispäin johtavaa tietä. Aivan uimarannan yläpuolella olevalle näköalapaikalle voi jäädä ihailemaan paitsi kylää, myös aavaa merta. Kävelyreittiä voi sen jälkeen jatkaa maastossa. Se johtaa saaren lentokentälle päin pitkin jyrkkää rinnettä. Hieman alempana näkyy toinen polku, jota pääsee rannan kallioille. Petran mukaan tämä polku kuuluu kylän nuorison suosikeihin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-z8a0yqYiZak/WcKnnDhXcwI/AAAAAAAAhGE/kQp61Ikz2-8FsbFFluek32PJH8TicZqIgCLcBGAs/s1600/IMG_0041.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-z8a0yqYiZak/WcKnnDhXcwI/AAAAAAAAhGE/kQp61Ikz2-8FsbFFluek32PJH8TicZqIgCLcBGAs/s400/IMG_0041.JPG" width="400" /></a></div>
Tämä alue lentokentän ja Tamadusten välillä tunnetaan nimellä Malpaís de Cangrejo, eli taskuravun huono maa. Aika hassu nimi käännettynä. Tälläkin alueella oli "ristiin rastiin" kulkevia kivestä rakennettuja rajamuureja. Kukaan ei viljellyt siellä mitään nyt, mutta ilmeisesti ainakin joitain tonteista oli joskus viljelty.<br />
<br />
Maastossa oli joitain entisten rakennelmien raunioita. Aivan lentokentän välittömässä läheisyydessä oli suhteellisen uusi ja suhteellisen korkea rakennus. Koska siinä oli pientä kellojen kiinnityspaikkaa muistuttava rakennelma, arvelin kyseessä olevan jonkun kappelin, esim. lentokentän suojeluspyhimyksen. Petra valisti kuitenkin kertoen sen olevan yksi saaren kolmesta vesipuhdistamosta, ts. siellä poistetaan merivedestä suola, jotta vedestä tulee juomakelpoinen. (muut suolanpoistolaitokset ovat El Golfossa ja La Restingassa) .<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-i_kx98ryDGM/WcKoFgxOp0I/AAAAAAAAhGI/biLZz8M0ARgUNZPuPtZOLZLYXGnhEOZ7ACLcBGAs/s1600/IMG_0042.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-i_kx98ryDGM/WcKoFgxOp0I/AAAAAAAAhGI/biLZz8M0ARgUNZPuPtZOLZLYXGnhEOZ7ACLcBGAs/s400/IMG_0042.JPG" width="400" /></a></div>
Tutkiskelin luonnollisesti myös alueen kasvimaailmaa. Tunnistin sieltä ainakin seuraavat: tyrskyputki (astydamia latifolia, lechuga de mar), kuuhierakka (rumex lunar, vinangrera), mesityräkki (euphorbia mellifera, tabaiba dulce) ja kanariantyräkki (euphorbia canariens, cardón). Opuntiakaktuksia oli paljon.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-M5764nbIXHQ/WcKobwgPy9I/AAAAAAAAhGQ/C42MLaCbBE8rOcL2SuJACPhV3iUKLaudACLcBGAs/s1600/IMG-20170510-WA0021.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="900" data-original-width="1600" height="225" src="https://4.bp.blogspot.com/-M5764nbIXHQ/WcKobwgPy9I/AAAAAAAAhGQ/C42MLaCbBE8rOcL2SuJACPhV3iUKLaudACLcBGAs/s400/IMG-20170510-WA0021.jpg" width="400" /></a></div>
<b>Polku koilliseenpäin </b><br />
Rannasta polku vei aluksi portaita ylös. Sen oikealle puolella jäi matala rakennus, jota tietysti ihmettelin, koska se ei vaikuttanut asutulta, eikä edes käytetyltä. Petra totesi sen olevan likavesien puhdistamiseen tarkoitettu rakennelma. Se on seisonut siinä jo kauan, mutta ei koskaan ollut toiminnassa. Tämä toteamus luonnollisesti sai minut kyselemään alueen likaviemärijärjestelmästä. Oliko heidän talollaan esim. olemassa likaviemäri, vai menivätkö likavedet mereen. Petra totesi, että käytäntö täällä on se, että jokaisella talolla on oma likakaivo - pozo negro.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-34evYK6iaI4/WcKonCkhzKI/AAAAAAAAhGU/f9U2oYnTYC0Kky55C6bcDTnttJpEfT86ACLcBGAs/s1600/thumbnail_IMG-20170510-WA0024.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="1280" height="225" src="https://2.bp.blogspot.com/-34evYK6iaI4/WcKonCkhzKI/AAAAAAAAhGU/f9U2oYnTYC0Kky55C6bcDTnttJpEfT86ACLcBGAs/s400/thumbnail_IMG-20170510-WA0024.jpg" width="400" /></a></div>
Varsinainen polku kulki mustassa aa-laavamaastossa. Todellinen malpaís. Vaikutti siltä kuin tällä alueella olisi ollut purkaus suhteellisen hiljattain. Kasvillisuutta oli tuskin lainkaan. Joku kitukasvuinen kuuhierakka siellä täällä. Polku kulki paikoin aivan meren läheisyydessä. Alhaalla rantapoukamassa näytti olevan pyöreitä kiviä. Sillä kohtaa polun varressa oli vaaleaa laavahiekkaa. Ero muuten mustaan ja hyvin tumman ruskeaan laavaan oli valtava.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-m1-OJks7GyI/WcKo0V0FiEI/AAAAAAAAhGY/tf4A_w7HFJYyZHhcc3oK1lpUsdvdKVXdQCLcBGAs/s1600/IMG-20170510-WA0027.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="900" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-m1-OJks7GyI/WcKo0V0FiEI/AAAAAAAAhGY/tf4A_w7HFJYyZHhcc3oK1lpUsdvdKVXdQCLcBGAs/s400/IMG-20170510-WA0027.jpg" width="225" /></a></div>
Tätä polkua olisi voinut jatkaa eteenpäin ja päätyä Valverdeen. Itseasiassa polku on jatkoa sille, joka tulee kylään sieltä lentokentän suunnalta. Joskus tapasimme vaeltajaryhmiä tällä polulla.<br />
<br />
Tamadusten vierailuuni liittyi paljon juttuhetkiä kylässä asuvien ja siellä lomaansa tai viikonloppuaan viettävien ja kylää katselevien turistien kanssa.<br />
<br />
<b>Tutkimuskerroksia</b><br />
Näiden kolmen viikon aikana kävimme joitain kertoja tutkimassa saarta. Kävimme ensin katsomassa<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com/2018/02/hetkia-hierrolla-pyha-puu-garoe-ja-sen.html"> El Garoéta, saaren myyttistä, vettä keräävää puuta.</a></b> Kävelimme Nisdafella. Kävimme El Julanissa ja<a href="https://lainegracia.blogspot.com/2012/08/hetkia-el-hierrolla-virgen-de-los-reyes.html"> <b>Kuninkaiden Neitsyen kappelilla</b></a>. Ihailimme El Golfoa Mirador del los Bascos näköalapaikalta. Nyt näin ensimmäisen kerran myös Hierron tunnuskasvit, tuulen piiskaamat katajat "Sabinas". Vietimme tuntikausia Orchillan majakan läheisyydessä. Kävimme tutkimassa Isoraa ja siellä sijaitsevaa näköalapaikkaa, josta voi ihailla Las Playas rannikkoa. Pysähdyimme El Pinarissa tutustumassa biosfäärin infokeskukseen ja syömässä tosi ruhtinaallisen hierrolaisen aterian. Omistimme päivän Valverden tutkimiselle ja siellä olevalle etnografiselle museolla. Lauantaisin kävimme viljelijöiden vihannestorilla Valverdessä.<br />
<br />
Joten aika kului hyvin. Muistan kuinka joskus olin saanut kuulla, ettei Hierrolla jaksa olla kuin kaksi päivää. Jokaisella käyntikerrallani olen todennut, että tämä ei ainakaan minun suhteeni pidä paikkaansa. Näkemistä jäi vielä monia käyntikertoja varten.<br />
<br />
<b><a href="https://photos.app.goo.gl/LQeXh6WZ0URKP3CD3">Tamadusteen liittyvät kuvani.</a></b> Olin unohtanut ottaa kamerani laturin mukaani, joten osa kuvista on otettu Petran kännykällä<br />
<br />
<b><a href="https://es.wikiloc.com/rutas/outdoor/espana/canarias/tamaduste">Tamadusten patikkalenkit</a></b><br />
<br />
<b>Syyskuussa 2017, </b><b><b>© Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</b></b><br />
<br />
<b><span style="font-size: large;">Muut El Hierro juttuni</span></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/09/lahtisitko-el-hierrolle.html">Lähtisitkö El Hierrolle -yleistietoja</a></b><br />
<b><a href="https://lainegraciavh.blogspot.com.es/2012/09/viini-ruoka-turismikurssista-hierrolla.html">Viini-ruoka-turismikurssista Hierrolla kesällä 2012</a></b><br />
<b><a href="https://lainegraciavh.blogspot.com.es/2012/08/el-hierron-alkuperaismerkintaoikeusalue.html">El Hierron alkuperäismerkintäoikeusalue</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-el-hierrolla-ensimmaisen.html">Hetkiä El Hierrolla – Ensimmäisen tutustumispäivän seikkailut saarta katsellen</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-el-hierrolla-toisen.html">Hetkiä El Hierrolla – Toisen tutustumispäivän seikkailut saarta katsellen</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-hierrolla-tigaday-ja-carneros.html">Hetkiä Hierrolla- Tigaday ja “Carneros”</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-el-hierrolla-las-playas-ja.html">Hetkiä El Hierrolla - Las Playas ja Parador hotelli</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-hierrolla-nakoala-paikka-mirador.html">Hetkiä Hierrolla– näköalapaikka Mirador de la Peña ja ravintola</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-hierrolla-el-poblado-guinea.html">Hetkiä Hierrolla- El Poblado Guinea – Vanhoja taloja ja sisiliskojen uudelleenelvyttämistä</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/09/kuninkaiden-neitsyen-juhlat-ovat-el.html">Hetkiä El Hierrolla – Virgen de los Reyes kappeli</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/09/kuninkaiden-neitsyen-juhlat-ovat-el.html">Kuninkaiden Neitsyen juhlat ovat El Hierron suurimmat kansanjuhlat</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-hierrolla-nuestra-senora-de-la.html">Hetkiä Hierrolla - Nuestra Señora de Candelarian kirkko La Fronterassa</a></b><br />
<b><a href="https://lainegraciavh.blogspot.com.es/2012/09/hierrolaisesta-ruoasta-ja-juomista.html">Hierrolaisesta ruoasta ja juomista</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-el-hierrolla-maailman-pienin.html">Hetkiä El Hierrolla - Maailman pienin hotelli ja La Maceta uimaranta</a></b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2018/02/hetkia-hierrolla-pyha-puu-garoe-ja-sen.html">Hetkiä Hierrolla - Pyhä puu Garóe ja sen historiaa </a></b>gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-88410686053045846802017-09-10T11:58:00.000+01:002018-05-20T10:38:14.963+01:00Iloitsemassa Santa Cruzin karnevaalitalossa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-Pmh4yPNiFHo/WbUYGkhqOhI/AAAAAAAAg-A/AEhx3e5SVv0f5hkFD7ajPdOKoSTFBfDjACLcBGAs/s1600/0002.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-Pmh4yPNiFHo/WbUYGkhqOhI/AAAAAAAAg-A/AEhx3e5SVv0f5hkFD7ajPdOKoSTFBfDjACLcBGAs/s400/0002.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Kuinkahan usein opintokäynnillä mieleen tulee laulu "ja meillä kaikilla oli niin mukavaa..." vaikka kyseessä ei ollutkaan Putte-Possun nimipäivä. Olimme Santa Cruzin vasta-avatussa Karnevaalitalossa - Casa del Carnaval. Karnevaalit ovat itseasiassa uskonnollinen juhla taustaltaan, mutta siitä kukaan ei puhunut mitään, tuskin lienee edes muistanut tai ajatellut.</b><br />
<br />
Kun sain kutsun vierailulle Karnevaali taloon, aloin ihmetellä. Miten voi olla niin, että en ole koskaan kuullut siitä. Syy selvisi vierailun alussa. Talo on avattu vasta heinäkuussa 2017. Taloa ei haluttu kutsua museoksi, vaikka se on osin sitäkin. Siellä halutaan tarjota mahdollisuus erilaisiin askarteluverstaisiin ja kokemuksiin. Senkin saimme todeta - nauroin vielä illallakin.<br />
<br />
Tenerifen karnevaalithan kuuluvat maailman suurimpiin. Ne otettiin mukaan Guinesin ennätysten kirjaan vuonna 1987, kun yli 40 000 osallistujaa juhli yhdessä Santa Cruzin härkätaisteluareenalla. Areena on edelleen olemassa, jo kauan ilman härkätaisteluja, ja mietitään mitä sille tehtäisiin, vai purettaisiinko se. Karnevaalien keskuspaikka on siirtynyt aivan muualle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-QAy2JmJSczg/WbUYZc_D8cI/AAAAAAAAg-E/hHC8yxOLEhgugks0K0pbQH42bXzY5PjGgCLcBGAs/s1600/IMG_0057.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-QAy2JmJSczg/WbUYZc_D8cI/AAAAAAAAg-E/hHC8yxOLEhgugks0K0pbQH42bXzY5PjGgCLcBGAs/s400/IMG_0057.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
Ennen vierailun alkua juttelin jonkun aikaa naisen kanssa, joka sitten esitteli talon meille. Hän kertoi, että toistaiseksi, muutamia kuukausia vielä, sisäänpääsy- maksua ei ole. Ja miten suuri siitä tulee, sitä hän ei tiennyt. Saariston vakinaiset asukkaat maksavat luonnollisesti vähemmän kuin muut kävijät. Tilat on olemassa kahvilallekin, mutta se ei ole vielä aivan valmis. Talosta kerrotaan turistiaktiviteettien järjestäjille.. Ensimmäisiä risteilyvieraita odotetaan lokakuussa. Talon ulkopuolelle on varattu tilaa turistibusseille.<br />
<br />
Me, Kulttuuriyhdistys Tu Santa Cruz jäsenet, olimme paikalla jo kun talo avattiin aamulla. Oppaamme kulki kanssamme ensimmäisen puoli tuntia ja kertoi näyttelyistä ja esillä olevista tavaroista. Osa näyttelystä jää vakinaiseksi, osa vaihtuu, esim. karnevaalikuningattareen liittyvät asiat vaihtuvat, silloin kun karnevaalikuningatar vaihtuu..<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-vESE1MnpTbI/WbUYkW1BfqI/AAAAAAAAg-I/8t74OWq8RZ0497PNTz2qNnTruYeNlwP2QCLcBGAs/s1600/0007.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-vESE1MnpTbI/WbUYkW1BfqI/AAAAAAAAg-I/8t74OWq8RZ0497PNTz2qNnTruYeNlwP2QCLcBGAs/s400/0007.JPG" width="300" /></a></div>
<br />
Jokainen karnevaali saa oman julisteensa. Vanhimpia oli aikaisemmin säilytetty kaupungin taidemuseossa - Museo de las Bellas Artes. Nyt ne oli tuotu tänne, ne mitkä vielä olivat olemassa. Aivan varhaiset julisteet kertoivat "talvijuhlista" - Fiestas de Invierno, eli muistutus siltä ajalta, jolloin karnevaalit olivat diktatuurin aikana kielletyt (1961-1976) . Mielenkiintoinen pikkujuttu oli mielestäni kuulla, että Lanzaroten kuuluisa taiteilijahahmo <i><b>Cesár Manriqúe</b></i> oli joskus ollut osa valintatuomaristoa. Eteisaulan seinällä riippuu myös hänen julisteensa vuodelta 1985. Noin yleensä, oppaamme korosti, julisteet ovat saarten kuuluisien nykytaiteilijoiden töitä. Eli taidenäyttely eteistiloissa.<br />
<br />
Vuodet 2018 karnevaalien juliste-ehdotukset olivat esillä huoneen "<b><i>Salón se Ensayos y Actividades</i></b>" takaseinällä<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-s1MPsz2pFuA/WbUYzZd_tnI/AAAAAAAAg-M/89b300hXiRIfuCMwYM7WjmY7DzqnjcZ6QCLcBGAs/s1600/0014.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-s1MPsz2pFuA/WbUYzZd_tnI/AAAAAAAAg-M/89b300hXiRIfuCMwYM7WjmY7DzqnjcZ6QCLcBGAs/s400/0014.jpg" width="400" /></a></div>
Pysähdyimme katsomaan karnevaaliasuista nukkea, jonka puku oli koristelulte monilla suurilla suljilla. Tässä kohti on suunniteltu, että otettaisiin ryhmäkuvia käviöistä, minkä mekin teimme.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-CyP42saYCeg/WbUZATjt5TI/AAAAAAAAg-Q/0lQXMTXKhlk_6CBHJ1KdUI81smNJhzgeACLcBGAs/s1600/0019.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-CyP42saYCeg/WbUZATjt5TI/AAAAAAAAg-Q/0lQXMTXKhlk_6CBHJ1KdUI81smNJhzgeACLcBGAs/s400/0019.JPG" width="300" /></a></div>
Seuraavaksi astuimme saliin "<b><i>Salón se Ensayos y Actividades</i></b>". Tämä oli eräänlainen museokokoelma aikaisemmista käytetyistä asuista ja varusteista. Kaikki tässä huoneessa olevat esineet ja puvut ovat eri ihmisten antamia lahjoituksia.<br />
<br />
Siellä on aivan ensimmäisenä ovensuussa 1960 luvulla käytetty, ja edelleen toimiva, Paksukaisen ja Ohukaisen auto. Siellä on esittelylehtisiä ja pieniä laulukirjaja. Seinillä on tekstejä, joista käy ilmi, mikä on minkin "osa-alueen" merkitys - esim. murgat - comparasas, jne (olen kertonut niistä artikkelissani, linkit artikkelin liopussa) Esillä on asuja, jotka kuuluivat aikoinaan kuuluisille hahmoille.<br />
<br />
Täällä on esillä myös karnevaalikuningattaren ja perintöprinsessan "kunniasauvat". Ne lainataan heille karnevaalien ajaksi.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-Hi1KfuId8pM/WbUZq-98oPI/AAAAAAAAg-Y/UZDbaYWyx4c8_VJrTsg7_cmDIVgFNZr4gCLcBGAs/s1600/0016.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-Hi1KfuId8pM/WbUZq-98oPI/AAAAAAAAg-Y/UZDbaYWyx4c8_VJrTsg7_cmDIVgFNZr4gCLcBGAs/s400/0016.JPG" width="300" /></a></div>
<br />
Muutamia Karnevaalikuningattaren asuja on säïlytetty. Kuulimme myös, että yleensä esim. karnevaalikuningattaren puku voi maksaa 6000 € - 30 000€. Varustuksesta otetaan "kiertoon" niin paljon kuin voidaan, siksi näitä asuja ei yleensä ole mahdollisuutta nähdä myöhemmin. Poikkeuksena on vuoden 1987 karnevaalikuningattaren asu ja pari muuta. Niitä katsellessan voi vain todeta, että aikaisemmat asut olivat aika vaatimattomia nykyisiin luomuksiin verrattuina. .<br />
<br />
Esillä on muutamien vuosien karnevaalikuningattarien asujen pienoismalleja.<br />
<br />
"<b><i>Nuestro Carnaval</i></b>" hallissa on kokoelma erilaisia fantasia asuja. Siellä on myös mahdollisuus katsella lyhyitä videokoosteita ja valtavan kokoinen TV-näyttö, jolla esitellään karnevaalien eri vaiheita.<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-U6DvD-epGnA/WbUZ1R9v1YI/AAAAAAAAg-c/nxCk5ETxZP0eIeXvxuK5iioZgk_lZtYIACLcBGAs/s1600/0038.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-U6DvD-epGnA/WbUZ1R9v1YI/AAAAAAAAg-c/nxCk5ETxZP0eIeXvxuK5iioZgk_lZtYIACLcBGAs/s400/0038.jpg" width="400" /></a></div>
"<i><b>Taller y diversión</b></i>" huoneessa on kävijöiden mahdollisuus leikkiä karnevaaleja. Siellä on erilaisia vaatteita, niin suurille kuin pienillekin, ja erilaisia päähineitä. Sinne on rakennettu pieni teatterilava, jolle voi sitten mennä esittelemään "karnevaali-itsensä". Siellä mekin päästimme sisäisen lapsen valloilleen. Emme `pukeutuneet", mutta päähineet ja erilaiset höyhenkoristeet olivat suosittuja. Keräännyimme sekä yksin että yhdessä näyttämölle kuvattavaksi.<br />
<br />
Hauskaa, tosi hauskaa, se huipennus, todella kuin Putte Possun nimipäivä.<br />
<br />
Totesin vierailun päätteeksi, että vaikka olen ollut katselemassa useita karnevaalikulkueita, nähnyt joitain juttuja TVstä, en vielä koskaan ollut tajunnut yhtä syvällisesti karnevaalin henkeä kuin täällä..<br />
<br />
Karnevaalitaloon kuuluu myös arkisto, joka on tarkoitus avata 2018. Tutkijoille ja kiinnostuneille. Kerättyä tietoa karnevaaleissta, niiden taustasta ja historiasta .. <br />
<br />
<br />
<b><a href="https://photos.app.goo.gl/dyE5pi05uLesXYg62">Kuvani vierailusta</a> </b> <br />
<br />
<b>Aikaisemmat karnevaaleista kertovat artikkelini:</b><br />
<b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2014/02/yleistietoja-karnevaaleista-ja-paastosta.html">Yleistietoja karnevaaleista ja paastosta</a><br /><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2014/02/karnevaaleista-tenerifella-ja-muilla.html%20www.%20casacarnavalsantacruz.com">Karnevaaleista Tenerifellä ja muilla Kanariansaarilla </a></b><br />
<br />
<span style="font-size: large;">www. casacarnavalsantacruz.com</span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-L8491VgZORk/WbUabXSmc2I/AAAAAAAAg-k/9XkYO-LD9q8sZFY9JcauTGTsyYcqjQrygCLcBGAs/s1600/0001.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-L8491VgZORk/WbUabXSmc2I/AAAAAAAAg-k/9XkYO-LD9q8sZFY9JcauTGTsyYcqjQrygCLcBGAs/s400/0001.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Karnevaalitalon osoite: Calle Aguere 17. Sinne on helpointa kävellä Puente Serradorin Kauppahallin Nuestra Señora de África puoleisesta päästä vasemmalle laskutuvia portaita alas Barranco Santosin viereiselle kadulle. </b><br />
<br />
<b>Katu päättyy Karnevaalitalon portille.</b><br />
<br />
<b>Syyskuu 2017, © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</b>gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-85714220164091068712017-07-11T12:00:00.000+01:002018-05-20T10:40:54.715+01:00Casa Fuerte jäi edelleen valloittamatta<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-zxeW-Gy3MWk/WWSse34B9FI/AAAAAAAAgQg/1naMvh8BOWM0LrnlZlv3qe0ljeMrAxKSQCLcBGAs/s1600/IMG_0029.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-zxeW-Gy3MWk/WWSse34B9FI/AAAAAAAAgQg/1naMvh8BOWM0LrnlZlv3qe0ljeMrAxKSQCLcBGAs/s400/IMG_0029.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Heinäkuun alussa 2017, Kulttuuriyhdistys Tu Santa Cruz viestitti, että kuukauden vierailukohteena olisi Adejen Casa Fuerte. Jippii - ajattelin ja arvelin lopultakin pääseväni katsomaan, mitä tämän kulttuurimerkityn linnoituksen sisällä olisi vielä nähtävää.</b><br />
<br />
Bussissa matkalla Adejeen yhdistyksen puheenjohtaja kertoi, että vierailu ei onnistuisikaan, huolimatta kuukausia jatkuneesta työstä saada sen ovet auki. - Linnoituksen jäänteet ovat usean henkilön omistamat. Useimmat heistä antoivat vierailuluvan, mutta Englannissa asuvan asianajaja ei löytynyt ajoissa, ja lupa jäi saamatta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-S4hq4pTWSgo/WWSsodDrgVI/AAAAAAAAgQk/If1F-OEMXHIyYCFa4KlcWCXtNgsvcZ98wCLcBGAs/s1600/19894611_1573612256002576_8002465064430816966_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-S4hq4pTWSgo/WWSsodDrgVI/AAAAAAAAgQk/If1F-OEMXHIyYCFa4KlcWCXtNgsvcZ98wCLcBGAs/s400/19894611_1573612256002576_8002465064430816966_n.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Joten - "kolmas kerta toden sanoo" eli tämä oli kolmas kertani rauniota kiertäen. Erona aikaisempiin kertoihin oli siinä, että kierroksella oli nyt asiantuntijaopas, Adejen mm. kulttuurirakennuksista vastaava henkilö, <b><i>Desiderio Afonso</i></b>.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
Olen jo aikaisemmin tutkinut <b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/07/casa-fuerte-adejen-keskustassa.html">Casa Fuertea ja kertonut</a></b> siitä. Nyt sain hieman täydennystä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-LRZZPIxYkKk/WWSsyCNAMbI/AAAAAAAAgQo/JhuKqHqV2UgENw8xwGFp1z5VaSbC_UYpwCLcBGAs/s1600/19959326_1573608712669597_1987393124820326583_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-LRZZPIxYkKk/WWSsyCNAMbI/AAAAAAAAgQo/JhuKqHqV2UgENw8xwGFp1z5VaSbC_UYpwCLcBGAs/s400/19959326_1573608712669597_1987393124820326583_n.jpg" width="400" /></a></div>
Silloin aikoinaan en tiennyt rakennuksen olevan jaettu useiden omistajien kesken. Se Englannissa asuva henkilö, omistaa tornin. Sen hän on kunnostanut ja maalauttanut valkoiseksi. Siellä hän viettää vuosittain muutamia viikkoja. Torni oli todella näkyvä aikaisempaan käyntiin verrattuna.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-c9WniEVGd94/WWSs5mRmGHI/AAAAAAAAgQs/7cZRciN_vZEj_Ivtkk80fUoCwRZTNy3EQCLcBGAs/s1600/19875397_1573612762669192_2255993422208969860_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-c9WniEVGd94/WWSs5mRmGHI/AAAAAAAAgQs/7cZRciN_vZEj_Ivtkk80fUoCwRZTNy3EQCLcBGAs/s400/19875397_1573612762669192_2255993422208969860_n.jpg" width="400" /></a></div>
Toinen juttu, jota olin miettinyt, oli kaikkein kauimmaisin rakennus. Sen ulkoseinät ovat vielä pystyssä. Ulommaisessa seinässä on jäljellä kuvio, jossa on risti ja siitä roikkuvat koristeelliset ympyrät.<br />
<br />
Tätä symbolia on tulkittu monella tavalla. Ilmeisesti se on muisto temppeliritareista. Jossain yhteyksissä tämä rakennus mainitaan entisenä keittiönä, mutta ilmeisesti se on ollut temppelirakennus.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-aNgPWK2ZT4Q/WWStkJHjUJI/AAAAAAAAgQ0/5A3Td_AIIScWJbjbGPH-Qhry_g_rVrRgQCLcBGAs/s1600/IMG_0014.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-aNgPWK2ZT4Q/WWStkJHjUJI/AAAAAAAAgQ0/5A3Td_AIIScWJbjbGPH-Qhry_g_rVrRgQCLcBGAs/s400/IMG_0014.JPG" width="300" /></a></div>
Temppeliritarijärjestö lakkautettiin 1200-luvulla. Olen lukenut kirjan, jossa arvellaan, että heidän laivansa purjehti Rochellesta Ranskasta (1307) Kanarian Saarille. Ja esim.alkuperäisen neitsythahmon, josta sittemmin tuli Candelarian neitsyt, kerrotaan olevan<a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2009/10/candelaria-temppeliritareiden-viimeinen.html"> <b>Temppeliritareiden Neitsyt</b>.</a> Linnoituksen rakentajien sukujuuriin liittyvät henkilöt liittyvät luonnollisesti myös Adejesssa sijaitsevaan Santa Úrsulan kirkkoon ja siellä edelleen olevaan Candelarian Neitsyeen.<br />
<br />
Näistä asioista puhuimme sekä täällä rakennuksen raunion vieressä, että pari tuntia aikaisemmin Santa Úrsulan kirkossa. - Mutta kukaanhan ei varmuudella voi sanoa mitään mistään.<br />
<br />
Eräs Casa Fuerten tärkeimmistä aarteista oli sen satoja vuosia vanha arkisto. Kun tulipalo riehui rakennuksissa 1800-luvulla, arkisto saatiin pelastetuksi. Ymmärsin, että se olisi nyt Madridissa. - Kenties siellä olisi enemmän tietoa, jopa tuosta temppeliritarijutusta.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-kClf0waB-TQ/WWSuNIwV0EI/AAAAAAAAgRA/89L6KhvARG4Wg6Jc8KwYsHJVBi9e0xh9ACLcBGAs/s1600/19884401_1573587216005080_7171186281330239663_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-kClf0waB-TQ/WWSuNIwV0EI/AAAAAAAAgRA/89L6KhvARG4Wg6Jc8KwYsHJVBi9e0xh9ACLcBGAs/s400/19884401_1573587216005080_7171186281330239663_n.jpg" width="400" /></a></div>
Muita linnoituksen aarteita olivat valtavan kokoiset gobeliinit. Niitä voi katselle San Fransicon luostarin entisessä pääsalissa, joka toimii nykyään Adejen kunnan juhlahuoneistona.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-CXvDBl7z5wQ/WWSu14_hSBI/AAAAAAAAgRI/-SgTsv2FvToI4hX3onqnHzSISjVy0TebgCLcBGAs/s1600/DSC00523.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-CXvDBl7z5wQ/WWSu14_hSBI/AAAAAAAAgRI/-SgTsv2FvToI4hX3onqnHzSISjVy0TebgCLcBGAs/s400/DSC00523.JPG" width="400" /></a></div>
Linnoituksen edessä seisova, 1600-luvulta peräisin oleva tykki on myös arvotavaraa. Niitä oli aikoinaan kolme. Ne kaksi muuta ovat Santa Cruzin armeijamuseossa (jossa olen käynyt)...<br />
<br />
Eli Adejen kulttuurimuistomerkki Casa Fuerte, joka rakennettin aikoinaan mm. alueen linnoitukseksi, ja joka toimi paikallisen feodaaliherran keskuspaikkana, sokerinjalostustehtaana, orjien säilytyspaikkana ja feodaaliherran perheen yksityisasuntona, on tavalliselle ihmiselle sisäänpääsemätön linnoitus.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-RbI1M96Yko0/WWSvEJ7mjvI/AAAAAAAAgRM/R_aDVDs9VrsV-p8OO97_B7fUZwa90LkxgCLcBGAs/s1600/19875211_1573607662669702_1429443903659495440_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-RbI1M96Yko0/WWSvEJ7mjvI/AAAAAAAAgRM/R_aDVDs9VrsV-p8OO97_B7fUZwa90LkxgCLcBGAs/s400/19875211_1573607662669702_1429443903659495440_n.jpg" width="400" /></a></div>
Olkoonkin, että se mainitaan turistoppaissa tutustumiskohteena.<br />
<br />
<b><a href="https://goo.gl/photos/NhBPC3CLrkH3SpaeA">Casa Fuerteen liittyviä valokuvia </a></b><br />
<br />
<br />
<b>Heinäkuu 2017© © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</b><br />
<br />
Aikaisempi artikkelini Casa Furrtesta: <a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/07/casa-fuerte-adejen-keskustassa.html"> <b>Casa Fuerte Adejen keskustassa</b></a> <br />
<br />
<br />
<br />
<br />gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-16435086609489625742017-06-22T20:12:00.002+01:002018-08-28T12:22:16.306+01:00Matelijoita lähimaailmassani<span style="color: #990000;"><b>Päivitys 27.6.2018</b></span><br />
<br />
<b>Istun päivittäin puutarhassa suuren fiikuspuun alla ja vain olen Minulla ei ole älykännykkää tai televisiota. En matkaile maailmalla valloittamassa uusia nähtävyyksiä. Joten aikaa jää vain tähän olemiseen ja pikkuasioiden tarkkailuun. </b><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-B08TVg-bZyc/WU4srpb-DfI/AAAAAAAAgOM/aJHfhkmVQgc_mEfYWc4lLn5qzrDKs8G_QCLcBGAs/s1600/IMG_0003.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-B08TVg-bZyc/WU4srpb-DfI/AAAAAAAAgOM/aJHfhkmVQgc_mEfYWc4lLn5qzrDKs8G_QCLcBGAs/s400/IMG_0003.JPG" width="400" /></a></div>
Alleni kerääntyvät puun kuivat lehdet ja marjat. Tässä talossa asumiseni alkuvuosina pyrin pitämään maan "puhtaana", mutta totesin vähitellen sen olevan kokopäivähomman, eikä sittenkään se onnistuisi. Lehdet ovat saaneet nyt kerääntyä rauhassa. Koska fiikuksella, muualta muutaneena, ei ole luonnollisia lahottaja- tai mädättäjäbaktereereita yms., niin kuivat lehdet säilyvät sellaisenaan vuosikausia. Arvelen niiden pitävän maan pinnan alapuolellaan hieman kosteana.<br />
<div style="text-align: right;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-QuElHG0rK2U/WU4s4a9UhSI/AAAAAAAAgOQ/hAEYM6DcsZ0GAthwFV0-MsdH1pRRbwoTQCLcBGAs/s1600/IMG_0027.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-QuElHG0rK2U/WU4s4a9UhSI/AAAAAAAAgOQ/hAEYM6DcsZ0GAthwFV0-MsdH1pRRbwoTQCLcBGAs/s400/IMG_0027.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Tavalliset sisiliskot</b><br />
Kun istun puun alla, kuulen miten lehdet rapisevat. Sisiliskot siellä liikuskelevat. Nyt kun ne ovat tottuneet siihen, että heittelen niille hedelmien ja juuresten kuoria ja salaatin lehtiä, ne tulevat odottamaan. Tosin ei tarvitse luulla, että ne tulisivat syliin istumaan tai hyvältäviksi. Jotkut tosin näykkivät varpainani. Mutta pienikin liikahdukseni saa ne juoksemaan kauemmaksi. Ehkä se on vaistonvarainen reaktio.<br />
<br />
Talvella ja kylmässä sisiliskoja ei näy. Missä lienevätkään. Ei myöskään kylminä ja auringottomina päivinä. Mutta kun aurinko lämmittää, niin vilske alkaa välittömästi. Liskot eivät näyttäydy pimeässä, vaan taitavat nukkua silloin.<br />
<br />
<div style="text-align: left;">
</div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-jTx3RhPRj9I/WU4tFnyk55I/AAAAAAAAgOU/ks9-qkryTDYer1FSBNcbUmJhjmIfVQuewCLcBGAs/s1600/IMG_0004.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-jTx3RhPRj9I/WU4tFnyk55I/AAAAAAAAgOU/ks9-qkryTDYer1FSBNcbUmJhjmIfVQuewCLcBGAs/s400/IMG_0004.JPG" width="400" /></a></div>
Liskoista ei välttämättä ole vain ajankulua. Ne syövät kaiken, minkä voivat. Salaattia en ole yrittänyt viljellä enää vuosiin. Sen sijaan olen etsinyt kasveja, joita ne eivät syö. Portulakka ei kelpaa niille, onneksi. Arvelin niiden jättävän myös voikukkaviljelykset rauhaan. Turha toivo, jäljelle jäivät vain lehtien kovat osat. Nyt olen ympäröinyt taimien tyngät muovisista vesipulloista leikatuilla suojilla.<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-aE6TR3qVmQE/WU4tT57Qt9I/AAAAAAAAgOY/c0uViI8R9iMxzTaTLgc5y50LVe6JHEmUgCLcBGAs/s1600/IMG_0006.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-aE6TR3qVmQE/WU4tT57Qt9I/AAAAAAAAgOY/c0uViI8R9iMxzTaTLgc5y50LVe6JHEmUgCLcBGAs/s400/IMG_0006.JPG" width="400" /></a></div>
Olen huomannut, että liskoille kelpaavat ainakin mintun kukat. Jopa kaktusten uudet versot menevät niiden suihin. Kesti kauan ennenkuin tajusin, miksi kaktukset eivät kasvata uusia lonkeroita. Liskot käyvät keittössäkin, jos ovi on auki, mutta juoksevat heti pois, kun tulen sisälle.<br />
<br />
Liskojen kita on punainen ja kieli pitkä. Arvelen, ettei niillä ole hampaita, mutta leuka vaikuttaa vahvalta, koska ne saavat haukattua paksujakin palasia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-sDa8tgYHs7o/WU4tkTOUHUI/AAAAAAAAgOc/ReCtCgLRafMJ3TcShqEG2WBS46E-yQiUACLcBGAs/s1600/IMG_0015.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-sDa8tgYHs7o/WU4tkTOUHUI/AAAAAAAAgOc/ReCtCgLRafMJ3TcShqEG2WBS46E-yQiUACLcBGAs/s400/IMG_0015.JPG" width="400" /></a></div>
Nyt kun niin monessa yhteydessä puhutaan "reptiilestä" tiettyjen ihmisten joukossa, ja koska kaikilla ihmisillä on se ns. "reptiiliaivo", on mielestäni ollut mielenkiintoista katsella näiden liskojen keskinäistä käyttäytymistä hieman tuosta suuremmastakin perspektiivistä.<br />
<br />
Olen huomannut, että niillä on yhteinen "pesä". Mutta siihen yhteisyys taitaakin loppua.<br />
<br />
Jotenkin ne saavat tiedon puutarhan toisessakin päässä, että olen heittänyt syötävää tavalliseen paikkaan puun lähelle. Ne eivät informoi kavereitaan, kuten muurahaiset vaikuttavat tekevän. Jokainen lisko syöksyy juosten kohti syötävää. Kenties niillä on hajuaisti tai hyvä näkökyky, koska ne eivät tarvitse etsiä kohdettaan, vaan löytävät sen välittömästi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-OMjGAWqjA6k/WU4tuQh1oXI/AAAAAAAAgOg/myTgSR5_b54e8ZPQSPueMJX3Dp41FL40QCLcBGAs/s1600/IMG_0010.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-OMjGAWqjA6k/WU4tuQh1oXI/AAAAAAAAgOg/myTgSR5_b54e8ZPQSPueMJX3Dp41FL40QCLcBGAs/s400/IMG_0010.JPG" width="400" /></a></div>
Jokainen lisko toimii vain itselleen. Isot ajavat pienemmät välittömästi pois. Tosin pienemmät ketterämpinä ehtivät kerätä "välistä", sillä aikaa kun iso ajelee muita pois. Pienemmät ovat myös uskaliaampia ja uteliaampia kuin suuret. Syödessään liskot eivät jaa mitään kenenkään kanssa, eivätkä syö yhdessä. Eivät edes silloin, kun olen laittanut niille vesiastian, ne juo yhdessä kavereiden kanssa. Minä, minä, minä... vaikuttaa olevan keskeinen teema..<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-CCq2M0Eumqk/WU4t3k9HVfI/AAAAAAAAgOk/uAeZE9cbGrMICa5RxmjVqg3IjmNjAEGYACLcBGAs/s1600/IMG_0028.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-CCq2M0Eumqk/WU4t3k9HVfI/AAAAAAAAgOk/uAeZE9cbGrMICa5RxmjVqg3IjmNjAEGYACLcBGAs/s400/IMG_0028.JPG" width="400" /></a></div>
Sisiliskot kiipeilevät seinillä ja kasvien oksilla. Ne näyttävät pystyvän heittäytymään ylhäältä alas.<br />
<br />
Jos sisilisko on sattunut putoamaan vesiastiaan, josta se ei pääse omin voimin pois, se säïlyy hengissä vain pitämällä päänsä veden pinnan yläpuolella.<br />
<br />
Onko sisiliskojen läsnäolosta jotain hyötyä inhimilliselta kannalta katsottuna, mutta kuin ajankuluna, sitä en tiedä.<br />
<br />
<b>Lisäys kesäkuussa 2018</b>: Opin uuden sisiliskoihin liittyvän asian. Ihmettelin mitkä vihaiset kissat sihisevát keittiössäni, koska minulla ei ole edes yhtä kissaa. Mutta sitten totesin, että se oli kahden suuren sisiliskon kohtaaminen. Eivät sietäneet toistensa läsnäloa, vaikka olivat molemmat yhtälailla tunkeilijoita keittiössäni. Mikä kamala ääni...<br />
<br />
<br />
<b>Skinkit</b><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-k7HQeHYQjPI/WUwVPjJaOBI/AAAAAAAAgNQ/XewFm0UR2eUhycrF9LWFtHoJAKpYb7AWwCLcBGAs/s1600/18813213_10154814160288925_8337791405190549917_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-k7HQeHYQjPI/WUwVPjJaOBI/AAAAAAAAgNQ/XewFm0UR2eUhycrF9LWFtHoJAKpYb7AWwCLcBGAs/s400/18813213_10154814160288925_8337791405190549917_n.jpg" width="400" /></a></div>
Liskot juoksevat lehtien päällä. Lehtikasan alla elää toisia liskoja. Jo viime vuonna näin joskus vilahdukselta hännän, ja totesin lehtikasan liikkuvan, tai sanottakoon, että joku kulki sen alapuolella. <br />
Tänä vuonna olen nähnyt sitten sen liikuttajankin. Ensin näkyi loistavan sininen kiemurteleva "mato"<br />
<br />
Myöhemmin esiin tuli koko otus. Sen häntäosa oli se sininen. Otus vaikutti enemmän käärmeeltä kuin liskolta liikkeidensä perusteella. Olin jo ehtinyt ajatella, että vaikka saarella ei tietojeni mukaan ole <b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2014/10/gran-canarialla-on-kaarmeita.html">käärmeitä</a></b>, kenties joku irtipäästetty yksilö olisi löytänyt puutarhaani. Sitten huomasin otuksella olevan lyhyet jalat. Se hävisi nopeasti.<br />
<br />
<div style="text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-icuoNM1cHeY/WUweKNsE4NI/AAAAAAAAgN0/J2_nZ-teJ6A_MXE6kQy9XLDZ3mZBJjBWgCLcBGAs/s1600/IMG_0026.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-icuoNM1cHeY/WUweKNsE4NI/AAAAAAAAgN0/J2_nZ-teJ6A_MXE6kQy9XLDZ3mZBJjBWgCLcBGAs/s400/IMG_0026.JPG" width="400" /></a></div>
Istuessani puun alla, huomasin sitten jonain päivänä mustan otuksen kiermurtelevan esille. Se vaikutti aluksi iilimadolta. Mutta sillä oli lyhyet jalat. Tosin ensimmäinen vierailu oli kovin lyhyt. Toisella kerralla se vietti paljon aikaa lehtien päällä niin, että sain siitä kunnon kuvan. Otuksen nimikin löytyi. Se on <b>kupariskinkki</b>, olkoonkin, että se oli täysin musta.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-ZSqZIqmjwkU/WUwWSbG6FtI/AAAAAAAAgNg/j-RIdW9jIo4m_3788Cyiz54EcOX-nXsvQCLcBGAs/s1600/IMG_0006.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-ZSqZIqmjwkU/WUwWSbG6FtI/AAAAAAAAgNg/j-RIdW9jIo4m_3788Cyiz54EcOX-nXsvQCLcBGAs/s400/IMG_0006.JPG" width="400" /></a></div>
Ja nyt pari päivää sitten auringonvalossa näytti liikkuvan vaaleanpunainen iso liero. Mutta kun valo taittui toisella tavalla sen liikkuessa, totesin tämän yksilön olevan tavallinen skinkki, tosin vielä pieni. Se oli antelias yksilö. Kävi näyttäytymässä koko loistossaan kahtena päivänä. Ensimmäisenä päivänä minulla ei ollut kameraa. Toisena päivänä otin kameran mukaan ja toivoin sen saapuvan paikalla. Ja vain hetki sen jälkeen, kun olin istunut tuoliini, lehtien alla alkoi näkyä liikehdintää, lehdet kohoilivat ja laskeutuivat Otus tuli kokoaan näkyviin useamman kerran, ikäänkuin varmistautuakseen, että sain siitä kokovartalokuvan. Sitten se vain kaivautui lehtien alle ja hävisi vähitellen. Ei edes lehtien liikettä näkynyt.<br />
<br />
Tämä otus löytyi helposti Googlen avulla. Tavallinen skinkki...<br />
<br />
<b>Toisilleen näkymättömiä</b><br />
Sisiliskot ja skinkit eivät taida tuntea toisiaan. Arvelen. Tämä arvelu perustuu vain yhteen samanaikaiseen näkemiskertaan, joten en tiedä onko se vallitseva käytäntö. Otukset käyttäytyivät niinkuin ne eivät olisi nähneet toisiaan. Ehkä ne elivät kokonaan eri maailmoissa. Kumpikaan ei millään tavalla vaikuttanut huomaavan toisen läsnäoloa välittömässä läheisyydessään.<br />
Arvelin, että skinkki olisi ollut kiinnostunut samasta syömisestä kuin sisiliskokin, tomaatista ja sen siemenistä. Mutta se ei vaikuttanut skinkkiin millään tavalla. Tai mistä minä sen tiedän, vaikka tomaatti haisi siitä pahalle.<br />
<br />
<b>Gekko</b><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-8HEw4sF18UM/WUwWbHVQDJI/AAAAAAAAgNk/GQyI2l7wnrIsTU22wkLvUblu_cYjujSiQCLcBGAs/s1600/gekko.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="720" data-original-width="960" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-8HEw4sF18UM/WUwWbHVQDJI/AAAAAAAAgNk/GQyI2l7wnrIsTU22wkLvUblu_cYjujSiQCLcBGAs/s400/gekko.jpg" width="400" /></a></div>
Nämä otukset ovat yön kansaa. Päivisin niihin saattaa törmätä taulujen takaa, tai jonkun kattilan kannen alla. Ulkona ne asustavat esim puutarhapöydän levyn alapuolella tai räystään alla.<br />
Gekoilla on kunnon jalat, Niiden varpaissa vaikuttaa olevan jonkinlainen imukuppisysteemi, koska ne liikkuvat seinillä ja katossa. Gekon silmät ovat suuret.<br />
<br />
Gekot vaikuttavat hidasliikkeisiltä. Ne saattavat olla hyvinkin pitkään liikkumattomina samassa paikassa. Mutta sitten kun ne lähtevät liikkeelle, siinä on vauhti päällä. Ne eivät myöskään vaikuta pitävän siitä, että menee liian lähelle niitä.<br />
<br />
Mielestäni kaikkein kummallisin gekkoihin littyvä juttu on ollut niiden hurja huuto. Jos kaksi gekkoa sattuu samalle seinälle, ja jostain syystä ne törmäävät toisiinsä, siitä syntyy taistelu. Ja tähän taisteluun kuuluu se hurja huuto. Tuntuu täysin uskomattomalta, että niin pienestä otuksesta voi päästä niin suuri ääni.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-wQEVBA97E9A/Wjv247iqomI/AAAAAAAAiFo/oGmYm-sMp3sMXJkBSJqftJOouFm5l_wDACLcBGAs/s1600/gekko%2Bulkona.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" data-original-height="1200" data-original-width="1600" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-wQEVBA97E9A/Wjv247iqomI/AAAAAAAAiFo/oGmYm-sMp3sMXJkBSJqftJOouFm5l_wDACLcBGAs/s400/gekko%2Bulkona.JPG" width="400" /></a></div>
Koska gekot ovat yöeläimiä ja nuo kaksi edellistä lajia päivällä liikkuvia, niin lie turha edes ajatella, että kohtaisivat toisensa. Näin ollen on mahdotonta edes arvailla, mitä ne pitäisivät toisistaan, vai pitäisivätkö. Tai millainen sotahuuto siitä syntyisi.¨<br />
<br />
Gekoista on tiettyä hyötyäkin. Seinillä liikkuessaan ne pyydystävät pikkuötököitä, kuten kärpäsiä, itikoita ja muurahaisia. <br />
<br />
Joskus olen aamulla löytänyt vesiastiasta siihen pudonneen sisiliskon ja gekon. Lisko on säilynyt hengissä pitämällä päänsä pystyssä. Gekko sen sijaan vaikuttaa luovuttavan. Se painaa päänsä alas ja hukkuu.<br />
<br />
<b>Kanariansaarilla on myös saarikohtaisia liskoja.</b><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-nZ2gZ5GQ4qg/Wthag3A7ivI/AAAAAAAAioU/3nEhTN9u3PUnGxFBC3xZZ_oKW9Z25uLbwCLcBGAs/s1600/IMG_0008.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="300" data-original-width="400" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-nZ2gZ5GQ4qg/Wthag3A7ivI/AAAAAAAAioU/3nEhTN9u3PUnGxFBC3xZZ_oKW9Z25uLbwCLcBGAs/s400/IMG_0008.JPG" width="400" /></a></div>
Kanarian
saariston eri saarilla on omat liskonsa. Tosin en varmuudella tiedä
onko niitä myös Lanzarotella tai Fuerteventuralla. En ole vain
kiinnittänyt huomiota mahdollisiin liskoihin näillä saarilla käydessäni.
Se sijaan kokemusmaailmaani kuuluvat <b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2017/03/kavin-la-garitassa-gran-canarian.html">Gran Canarian</a></b> ja <b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/hetkia-hierrolla-el-poblado-guinea.html">El Hierron</a></b>
jättiläisliskojen tapaaminen. La Gomeran liskoja olen toistaiseksi
tutkinut vain kirjasta, mutta tiesin jo kauan niiden olemassaolosta<b> </b>Valle Gran Reyssa (Centro Insular para la Cría en Cautividad del lagarto gigante de La Gomera<b>)</b><br />
<b>Kesäkuu 2017, Gracia Penttinen</b>gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-30707255350637195732017-04-15T12:19:00.002+01:002018-11-22T10:51:34.324+00:00Hermano Pedron muistopäivä - 24. huhtikuuta <div style="text-align: right;">
</div>
<div style="text-align: right;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-Cn1nBvFUs34/WPH-0S9BBFI/AAAAAAAAf_E/ja70ACMABYAWSgu0Mu5KRj4F6K5twfHtACEw/s1600/hermano%2Bpedro.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-Cn1nBvFUs34/WPH-0S9BBFI/AAAAAAAAf_E/ja70ACMABYAWSgu0Mu5KRj4F6K5twfHtACEw/s400/hermano%2Bpedro.jpg" width="258" /></a></div>
<b>Hermano Pedro on "kahden maan pyhimys" - Kanarian saarten ja Guatemalan.</b><br />
<br />
Hänen pyhimykseksi julistamisestaan (20. heinä kuuta 2002) on pian kulunut 15 vuotta.<br />
<br />
Hermano Pedro syntyi 21. maaliskuuta 1626 Vilaflorissa, Tenerifellä - ja kuoli Antiguassa, Guatemalassa 25 huhtikuuta 1667.<br />
<br />
<b>Oikealla oleva maalaus on José Aguiarin ja se on Candelarian basilikassa, päälttarin vieressä oikealla puolella. </b><br />
<br />
Hermano Pedro on ollut minulla eräänlainen "suosikkipyhimys", lähinnä kai siksi, että koen hänen olleen vilpittömästi kanssainhmisiään rakastava henkilö.<br />
<br />
Etsin infoa netistä löytääkseni juhlallisuuksista kertovaa infoa, mutta si ei vaikuttanut olevan missään nyt (2017). Ainoa info mitä löysin olivat Grandilla de Abonassa järjestetyt Hermano Pedron reitin kulkemiset, niin jalkaisin kuin bussillakin. <br />
<a href="http://portal.granadilladeabona.es/eventos/">Reittien aikataulu</a> .<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-g3KzCPvMrAE/WPH_4UIO0HI/AAAAAAAAf_M/ucWUbknWqFI5UGsMca7oOuzSOPXd2FrvwCLcB/s1600/DSC09934.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://1.bp.blogspot.com/-g3KzCPvMrAE/WPH_4UIO0HI/AAAAAAAAf_M/ucWUbknWqFI5UGsMca7oOuzSOPXd2FrvwCLcB/s400/DSC09934.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<b>Hermano Pedrolle on Tenerifellä omistettu ylistyshymni</b>.<br />
Etsin sen tekstiä laulettuna, mutta en löytänyt. Hymnin espanjankielinen teksti löytyy aikaisemmassa Hermano Pedrosta kertovassa artikkelissani<br />
<br />
Käänsin hymnin suomeksi. Teksti tuskin soveltuisi laulettavasti samalla tavalla kuin alkuperäinen hymni. Tarkoitukseni oli lähinnä kertoa sen sisällöstä:<br />
<br />
<b>Hermano Pedron hymni:</b><br />
<b>Oi Vilaflorin Pedro</b><br />
<b>Kanarian saarten ensimmäinen pyhimys.</b><br />
<b>Jumala loi kanarialaisen Guatemalan sydämesi.</b><br />
<b>Yksinäisestä kädestäsi jaoit leipää köyhille</b><br />
<b>Candelarian Neitsyt oli tietäsi valaiseva soihtu.</b><br />
<b>Näin teit maailmanlaajuiseksi pilvien kosteuden ja laavan kehtosi</b><br />
<b>Ja kuljetit pyhien asuinpaikkaan</b><br />
<b>Pasaatituulten ja retaman tuoksut.</b><br />
<b>Maanpäällisen Uskon, Rakkauden ja Toivon tien pyhiinvaeltaja</b><br />
<b>Arvottomien lohtu,</b><br />
<b>Guatemalan apostoli</b><br />
<b>Unelmasi, järjestösi</b><br />
<b>Isänmaasi, veljeysisänmaasi</b><br />
<b>Kaksi rantaa ja yksi ääni</b><br />
<b>Julistavat sinusta Hermano Pedro.</b><br />
<b>Ylistys nöyryydellesi</b><br />
<b>Sielujen paimenena olemisellesi</b><br />
<b>Jakavat kanssasi saman historian</b><br />
<b>Kaksi maata, jotka laulavat sinulle</b><br />
<b>Omistautumisesi laitapuolen kulkijoille</b><br />
<b>Ja pyhitetty elämäsi</b><br />
<b>Ovat maalanneet alttarit sinivalkoisella lipulla</b>.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-xtBAhfVDcak/WPIBcGiNavI/AAAAAAAAf_Y/3VsrePOKBGMyeNYG8xRnH0jUE_1bYKtXwCLcB/s1600/Cueva%2B22.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-xtBAhfVDcak/WPIBcGiNavI/AAAAAAAAf_Y/3VsrePOKBGMyeNYG8xRnH0jUE_1bYKtXwCLcB/s400/Cueva%2B22.JPG" width="300" /></a></div>
Sen sijaan löysin paljon erilaisia Hermano Pedrosta kertovia videoita YouTubesta.<br />
<b>- <a href="https://www.youtube.com/watch?v=qTv3xR_92CA">Guatemalainen ylistyslaulu Hermano Pedrolle</a>.</b>..<br />
- <b><a href="https://www.youtube.com/watch?v=63BV4dGGd_I">Elokuva Hermano Pedrosta ja hänen elämästään Guatemalassa</a></b><br />
<br />
Hermano Pedrohan kuoli Guatemalassa. Hänen hautansa on Guatemalan entisessä pääkaupungissa Antiguassa. Sielläkin on juhlittu. Liitän linkin tästä <b><a href="http://www.prensalibre.com/ciudades/sacatepequez/abriran-tumba-del-santo-hermano-pedro">juhlasta kertovaan artikkeliin</a></b>, jossa on kuva juhlintatilanteesta. Kuvaahan en voi kopioida tekijänoikeutta loukkaamatta.<br />
<br />
<b>Huhtikuu 2017, ©Gracia Penttinen</b><br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<b>Muita Vilafloriin ja/tai Hermano Pedroon liittyviä juttujani:</b></div>
<ol>
<li><b style="text-indent: -18pt;"><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/09/viininkorjuussa-luomutilalla-alma-de.html">Viininkorjuussa luomutilalla Alma de Trevejos</a> </b></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/10/manteleita-keraamassa-vilaflorissa.html" style="text-indent: -18pt;"><b>Manteleita keräämässä Vilaflorissa</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/12/kulttuuria-ruokaa-ja-viinia-vilaflorissa.html"><b>Kulttuuria, ruokaa ja viiniá Vilaflorissa</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/06/pyhiinvaellusreitilla.html"><b>Hermano Pedron pyhiinvaellusreitillä </b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/10/solerin-perheesta-ja-talosta.html"><b>Solerin perheestä ja talosta</b></a></li>
<li><b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2014/01/jouluaatto-spa-hotellissa-vilaflorissa.html">Jouluaatto Spa-hotellissa Vilaflorissa.</a></b></li>
<li><b><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2017/11/pyhimyksen-pyha-puu-esquisuchil.html">Pyhimyksen pyhä puu - ESQÜISÚCHIL </a></b></li>
</ol>
gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-16453721179396560722017-03-14T14:00:00.000+00:002018-05-20T10:45:24.515+01:00Kävin La Garitassa Gran Canarian Teldessä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-OIcieP-aaQU/WMf0bhnvMSI/AAAAAAAAf6E/6NI0Pz4B5M0ezbDrUG4c9JsTranaEIyagCLcB/s1600/IMG_0005.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-OIcieP-aaQU/WMf0bhnvMSI/AAAAAAAAf6E/6NI0Pz4B5M0ezbDrUG4c9JsTranaEIyagCLcB/s400/IMG_0005.JPG" width="300" /></a></div>
<b>Nousin Las Palmasin bussiasemalla San Telmossa bussiin, joka veisi
minut La Garita nimiseen rantakylään. Olin tutkinut paikkaa sen verran
Googlen avulla, että tiesin sen sijaitsevan Telden alueella. Kartoista
olin myös laskenut kuinka monta liikenneympyrää oli moottoritien ja
poistumispysäkkini välillä. Jäisin pois kolmannen jälkeen. Googlen
kartasta totesin, että katujen nimet olivat kukkasten nimiä. Olin
menossa </b><b><b> tapaamaan </b>sukulaisiani Bouganvillan eli Ihmeköynnöksen kadulle</b><br />
<br />
Liikenneympyrät
osoittautuivat olevan taideteosten sijoituspaikkoja. Ensimmäistä
koristivat suurikokoiset ja värikkäät munakupit. Toisen keskellä kohosi
iso tummanruskea "sieni". Kolmannessa istui perhe matkalaukun keralla.
Kuulin sen esittävän maahanmuuttajia.<br />
<br />
Odotin pientä rantakylää, jossa olisi muutamia taloja. Tosiasiassa asutusta oli runsaasti, "omakotitaloja" enimmäkseen. Joitain kerrostaloja näkyi lähimpänä rantaa. Jossain oli kirkkokin.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-rajbWz0DS_U/WMf1rLyOCVI/AAAAAAAAf6Y/p4IDmdgCf1IxzUBqBcu0wrY394Sf1m43wCEw/s1600/IMG_0032.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-rajbWz0DS_U/WMf1rLyOCVI/AAAAAAAAf6Y/p4IDmdgCf1IxzUBqBcu0wrY394Sf1m43wCEw/s400/IMG_0032.JPG" width="300" /></a></div>
<br />
Sukulaiseni pyrkivät löytämään kanarian lomillaan majoituspaikan niin kaukana turistikeskuksista kuin mahdollista.Nyt heidän majapaikkansa sijaitsi aivan meren äärellä. Taloa erotti rannasta vain kävelykatu ja matala muuri.<br />
<br />
Perille päästyäni aloin tapani mukaan katsella ympärilleni ja tutustua paikan erikoisuuksiin - sukulaisten tapaamisen ohessa. Vähänpä osasin arvata, että tästä muutaman päivän oleskelusta tulisi samalla matka paikan nykyhetken lisäksi myös saariston historiaan.<br />
<br />
Jo rantakadulla, matkalla majapaikkaan, huomasin kadun varessa olevan arkkeologisen alueen. Hieman eteenpäin mennessä oli veteenhyppääviä naisia esittävä veistos. Talon edessä olevan muurin takan viettivät päiväänsä suuret sisiliskot, kuulin. Kuulin myös, että hieman kauempana rannalla oli kummallinen "kuoppa".<br />
<br />
Aloin aavistella näkeväni ainakin pari asiaa, joita olin joskus pohtinut.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-PhBt0-mO_yY/WMf0OTe1kuI/AAAAAAAAf6A/vzdzw-6ThSUBCvtKQdGcwrajAGIvm60qgCEw/s1600/IMG_0020.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-PhBt0-mO_yY/WMf0OTe1kuI/AAAAAAAAf6A/vzdzw-6ThSUBCvtKQdGcwrajAGIvm60qgCEw/s400/IMG_0020.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<b>Bufadero de la Garita</b><br />
Jo samana iltapäivänä kävelimme "kuopalle". Sehän oli se "bufadero", jonka olemassaolosta tiesin, vaikka en tuntenut sen paikkaa. Se oli täällä, La Garitan erikoisella basalttirannalla. Suuri kuoppa, jossa aallon laskuvaihe vetää veden alas "kuoppaan", ja nousuvaihe puristaa sitä pienen aukon kautta yläilmoihin. <b><a href="https://www.youtube.com/watch?v=gmEBbGQXHsI">Näin syntyy kovalla kohinalla eräänlainen "Geyser".</a></b> Tosi mielenkiintoinen näky. Mielenkiintoisia olivat myös rannan basalttimuodostumat.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-J40cUU5BQfg/WMf0mtto6kI/AAAAAAAAf6I/ELY8Byi9CtEWxaJlxbTs5fS6vrwWHJ9CACEw/s1600/IMG_0015.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-J40cUU5BQfg/WMf0mtto6kI/AAAAAAAAf6I/ELY8Byi9CtEWxaJlxbTs5fS6vrwWHJ9CACEw/s400/IMG_0015.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
Bufaderoon johtavan polun lähelle oli jäänyt hyvin omalaatuinen rakennus. Kenties se oli joskus toiminut jonkun kotina meren välittömässä läheisyydessä. Nyt siellä ei vaikuttanut olevan ketään. Todella omalaatuinen rakennelma kaikkien modernien talojen rinnalla.<br />
<br />
<b>Gran Canarian jättiliskoja</b><br />
Aamulla, auringon noustua, kiiruhdimme kurkkimaan muurin taakse. Siellä oli todella sisiliskoja. Veljenpoikani heitteli niille omenansiivuja. Liskot kerääntyivät ahmimaan niitä.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-0iXY2ty13xk/WMf09aLBwMI/AAAAAAAAf6M/haDn4HwlCIgHkOabRknUPURTp4L60n0qwCLcB/s1600/IMG_0008.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-0iXY2ty13xk/WMf09aLBwMI/AAAAAAAAf6M/haDn4HwlCIgHkOabRknUPURTp4L60n0qwCLcB/s400/IMG_0008.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
Totesin niiden olevan Gran Canarian jättiliskoja", joita olin nähnyt vain kirjojen kuvissa. Nämä sisiliskot ovat saariston suurimmat tällä hetkellä. Ne voivat kasvaa jopa 80 senttiä pitkiksi. Tosin näkemistämme liskoista ei yksikään ollut näin kookas. Verrattuina paikalle kiiruhtaviin tavallisiin liskoihin ne olivat silti huomattavasti suurempia. Herraliskoilla näytti olevan raskas keho ja kulmikas pää. Totesin näiden liskojen toimivan samoin kuin muutkin tarkkailemani liskot, eli vahvimman oikeus oli kerätä itselleen ensin ja ajaa muut pois. Kävin seuraamassa liskojen touhua jonkin aikaa joka päivä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-G4drWGwZB94/WMf1cDg6iCI/AAAAAAAAf6U/XPigYkEC0OgihyIe7SG-fHk5z6EkjKo1QCLcB/s1600/IMG_0004.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-G4drWGwZB94/WMf1cDg6iCI/AAAAAAAAf6U/XPigYkEC0OgihyIe7SG-fHk5z6EkjKo1QCLcB/s400/IMG_0004.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<b>Arkkeologinen kaivausalue Lomo de los Melonas</b><br />
Alue ei ollut kovin suuri. Se oli rajattu korkealla rautaisella "kalteriaidalla". Selvimmin erottui jäänteet rakennuksesta. Sen pohja oli ristin muotoinen. Seinät olivat olleet paksut. Rakennuksen malli oli mielestäni sama kuin Galdarin "Cueva Pintadan" alueen asumuksien raunioissa.<br />
Infotaulussa kerrottiin alueella olleen asutusta jo 1100 - 1200 luvuilla. Juuri tämän rakennuksen arveltiin olleen eräänlainen alueella asuvien ruoka-aitta sieltä tavattujen löytöjen perusteella. Mitään varmaan tietoa alueen rakentajista ei ollut, tai koska nämä rakennukset olivat pystytetyt.<br />
<br />
Asutus on ollut laajempi kuin tämä aidattu alue, mutta nykyisen rakentamisen ansiosta maan hinta on aiheuttanut sen, että vanhat rauniot saivat väistyä uusien rakennusten alle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-BfPKBdQ_KeU/WMf2q_rMbGI/AAAAAAAAf6g/Pj7UIzJTr9cQzgYxet6y8vWzMg2YsT6NgCLcB/s1600/IMG_0014.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-BfPKBdQ_KeU/WMf2q_rMbGI/AAAAAAAAf6g/Pj7UIzJTr9cQzgYxet6y8vWzMg2YsT6NgCLcB/s400/IMG_0014.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<b>Uimarannoista</b><br />
La Garitan ranta on eräs Telden suosituimmista. Hiekka on mustaa laavahiekkaa. Ranta on hitaasti syvenevä. Se muistuttaa simpukkaa ja jää kahden suojapisteen, Punta de Mareta ja Punta del Corral del Yegua väliin.<br />
<br />
Aikoinaan tämä ranta tunnettiin Puerto de Maderan nimellä. Siellä oli 1500-luvulta lähtien pieni laituri, johon kuljettiin puutavaraa. Se puolestaan tuotiin esim. Osorion metsästä pohjoisrannikolta. Puutavara tarvittiin rakennuksiin, sokeriruokotehtaaseen ja työläisten asuntoihin. Teldestä haluttiin aikoinaan nimittäin luoda suurempi kauppapaikka kuin Vegetasta (josta Las Palmas sai alunsa).<br />
<br />
Nyt ranta on vain uimaranta. Sen ympärille on kerääntynyt ravintoloita, baareja ja erilaisia liikeyrityksiä.<br />
<br />
Infotaulun tietojen mukaan ranta olisi ollut La Garita rotkon suulla. Nyt rotkosta ei näkynyt jälkeään, ei edes kartalla.<br />
<br />
Toinen uimaranta, Hoya del Pozo, löytyi hieman kauempaa saman rantatien varrelta. Tämäkin ranta on ollut rotkon suulla joskus. Rotko on edelleen merkitty karttaan, vaikka siitä ei mielestäni näkynyt maastossa jälkeäkään.<br />
Tämä ranta on pienempi kuin edellinen. Se vaikutti suojaisemmalta, ts. tuuli ei kohottanut aaltoja yhtä paljon kuin avoimella La Garitan rannalla.<br />
<br />
Vielä hieman kauempana olisi ollut Meloneran ranta, mutta emme kävelleet sinne saakka.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-8O4byHi0SXk/WMf3HequSVI/AAAAAAAAf6o/u5myp10he787CHWt6XM0IelUvaqpPAVdgCLcB/s1600/IMG_0033.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-8O4byHi0SXk/WMf3HequSVI/AAAAAAAAf6o/u5myp10he787CHWt6XM0IelUvaqpPAVdgCLcB/s400/IMG_0033.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<b>Mistä La Garitan nimi?</b><br />
Totesin, että en ollut koskaan edes kuullut sanaa "la garita", puhumattakaan, että tietäisin sen merkityksen.<br />
<br />
Eli paikka antoi myös kielellisiä virikkeitä. La garita on nimittäin eräänlainen pieni vartiotorni. Sotilaallisessa kielessä se kuvaa tornin tapaista rakennelmaa, jossa vartiosotilas voi olla turvassa, ja jonka aukoista hän voi tarkkailla ja valvoa aluetta.<br />
<br />
Nykykielessä la garita voi myös olla esim.urheilukenttien lippujenmyyntikoju tms.<br />
<br />
Olen löytänyt pari selitystä sille, miksi tämä alue olisi saanut La Garita nimen. Ensimmäinen selitys liittyy Gran Canarian sotilaalliseen puolustushistoriaan. Saaren guvernööri ja sotilaskomentaja pystytytti näitä vartiotorneja valvomaan rannikkoa. Toinen selitys on se, että näistä torneista valvottiin puutavaraliikennettä laiturille.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-mMpU2D9z9T4/WMfz_kH9trI/AAAAAAAAf6c/ztFbABIHwBgUWV2P6d47xerZPmy0rf13ACEw/s1600/IMG_0029.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-mMpU2D9z9T4/WMfz_kH9trI/AAAAAAAAf6c/ztFbABIHwBgUWV2P6d47xerZPmy0rf13ACEw/s400/IMG_0029.JPG" width="400" /></a></div>
<br />
<b>Rauhallinen lomapäivä</b><br />
La Garitan ranta on rauhallisempi kuin saaren tunnettujen turistikohteiden rannat. Sinne on helppo tulla autolla tai bussilla. Juuri ennen La Garitaa on useita suuria kauppakeskuksia. Telden keskusta ei ole kaukana. Kylässä on hyvin varustettu ruoka- yms kauppa ja apteekki. Lääkäri on Teldessä. Rannan ympärillä on useita ravintoloita.<br />
<br />
La Garitaan pääsee bussilla San Telmon bussiasemalta. Totesin, että vuoroja ei ole kovin usein. Sen sijaan itse matka ei kestä kuin 20-25 minuuttia. (Bussit 15 ja 75)<br />
Menin La Garitaan bussilla 75 ja palasin San Telmoon bussilla 15. Näiden reitti ei ole sama, joten siinä ohessa oli hieman "sight seeingiä". Varsinkin paluumatka oli mielenkiintoinen. Sen reitti oli pitempi ja kulki lähellä rantaa ja jo hieman vanhemman "omakotialueen" läpi.<br />
<br />
Mielestäni tosi hieno vaihtoehto massaturistialueille.Tämä ihmeköynnöksen kadulla sijaitseva talo maksoi 40 € vuorokausi. Siellä oli runsaasti tilaa kaikille meille kahdeksalle.<br />
<br />
<b>Maaliskuu 2017, © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</b>gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0Telde, Las Palmas, España28.006375239827467 -15.37759780883789127.992355739827467 -15.397767808837891 28.020394739827466 -15.35742780883789tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-77811261576019205562017-02-14T13:53:00.000+00:002017-11-04T19:33:20.537+00:00Kanariansaariston hymnin säveltäjän puistikossa<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-BwOm1bzxugA/WKMI5jZCJBI/AAAAAAAAf3g/MDQE4GVhpkg3cyYuyNZ6saUhGoHA7N-rwCLcB/s1600/IMG_0005.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-BwOm1bzxugA/WKMI5jZCJBI/AAAAAAAAf3g/MDQE4GVhpkg3cyYuyNZ6saUhGoHA7N-rwCLcB/s400/IMG_0005.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Patikointi Santa Cruzin kaduilla on kuulunut harrastuksiini aina siitä saakka kun tulin Tenerifelle (1994) asettuakseni saaren vakinaiseksi asukkaaksi</b>.<br />
<br />
Katujen ja torien nimiin kätkeytyy paljon historiaa, uskontoa, ajan henkeä ja arvomaailmaa.<br />
<br />
Eräällä näistä patikoinneistani, alaspäin Cruz del Señorilta Avenida Benito Perez Armas (kirjailija ja politiikko) kadun oikeaa puolta, katseeni osui kylttiin "<b>Plaza de los Cantos Canarios".</b><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-mxHpLGC2e-E/WKMJJYlkGVI/AAAAAAAAf3k/0P5oYv--TUMEoUqBdWGcm3YDbkpYX0qRgCLcB/s1600/IMG_0003.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-mxHpLGC2e-E/WKMJJYlkGVI/AAAAAAAAf3k/0P5oYv--TUMEoUqBdWGcm3YDbkpYX0qRgCLcB/s400/IMG_0003.JPG" width="400" /></a></div>
Mielenkiintoista. Cantos Canarioshan liittyy Teopaldo Poweriin, tiesin.<br />
<br />
Kiipesin porrasaskelmat ylös tälle pikku torille. Ja aivan oikein. Siellähän Teopaldo Power seisoi. Takana häämötti hänen nimeään kantava oppilaitos.<br />
<br />
Teopaldo Power "kuului" aivan ensimmäisiin nimiin, joihin olin kiinnittänyt huomiota saarelaiselämäni alussa. Se tapahtui musiikin välityksellä. Silloin 1994 sain lahjaksi CD:n, jolla Tenerifen sinfoniaorkesteri soitti mm. juuri Cantos Canarios. Siinä musiikissa, ja sen tulkinnassa, soi mielestäni Kanarian sielu ja sen kauneus.<br />
<br />
Myöhemmin löytyi Teopaldo Power niminen auditorio La Orotavasta, ja katu, niin Puerto de la Cruzissa kuin Santa Cruzissa.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-0DaYFIodTbw/WKMJutNoowI/AAAAAAAAf3o/NoTnPjTpGCUXKGvb4q6LlpUI3pcODN00wCLcB/s1600/DSC01016.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-0DaYFIodTbw/WKMJutNoowI/AAAAAAAAf3o/NoTnPjTpGCUXKGvb4q6LlpUI3pcODN00wCLcB/s400/DSC01016.JPG" width="300" /></a></div>
<b>Kuka oli Teopaldo Power y Lugo-Viña. </b><br />
Sukunimi viittaa ei-kanarialaisiin sukujuuriin. Hänen isänsä kuului saarelle aikoinaan muuttaneiden irlantilaisten (ja katolisten) kauppiaiden jälkeläisiin.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-V6uh-KhNXS8/WOu1zxyKUrI/AAAAAAAAf84/UPwgX4XGrpsjjYjm96d-i-8nw7pvbpPkwCLcB/s1600/Teopaldo%2Bpower.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-V6uh-KhNXS8/WOu1zxyKUrI/AAAAAAAAf84/UPwgX4XGrpsjjYjm96d-i-8nw7pvbpPkwCLcB/s400/Teopaldo%2Bpower.jpg" width="243" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Noin 18-vuotias musiikinopiskelija</td></tr>
</tbody></table>
Hänestä ei tullut militääriä niinkuin isästään. Teopaldo oli ilmeisesti oikea musiikin ihmelapsi. Hänet lähettiin 10 vuotiaan opiskelemaan musiikkia, ensin Barceloonaan ja muutamia vuosia myöhemmin Pariisiin. Hän oli mm. erinomainen pianisti ja säveltäjä. Hänen esiintymismatkansa veivät hänet Kanariansaariston lisäksi Kuubaan, Madeiralle, Lissaboniin, Madridiin, Malagaan.<br />
<br />
Teopaldo Powerin terveys oli huono. Siksi hän asettui joksikin aikaa asumaan La Lagunan kaupunginosaan Mercedekseen. Siellä on hänen kunniakseen pystytetty patsas.<br />
<br />
Mercedeksessä asuessaan Teopaldo Power sävelsi "Cantos Canarios" sarjan, joka sisältää teemoja perinteisistä kanarialaisista kansanlauluista. Osa tästä on Arrorró, joka (Benito Cabreran sanoittamana ) on vuodesta 2003 lähtien Kanarian autonoomisen saariston virallinen hymni. (Ley 20/2003, de 28 de abril, del Himno de Canarias).<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-a2H7L7ejjaI/WKMKFQ0CkOI/AAAAAAAAf3s/SWDIwksNqCQAM9gxoURDsxnFxBaW3LSlQCLcB/s1600/IMG_0004.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-a2H7L7ejjaI/WKMKFQ0CkOI/AAAAAAAAf3s/SWDIwksNqCQAM9gxoURDsxnFxBaW3LSlQCLcB/s400/IMG_0004.JPG" width="400" /></a></div>
Teopaldo Power ehti toimimaan opettajana Kansallisessa musiikkikoulussa (Escuela Nacional de Música y Declamación de Madrid) ja kuninkaallisen kappelin toisena urkurina.<br />
Hänen heikko terveytensä ja tuberkuloosinsa veivät hänet hautaan 36 vuotiaana.<br />
Santa Cruzin pääkirkossa - Iglesia de la Concepción - on hänen hautakivensä.<br />
<br />
Täällä Cantos Canarios puistikossa, palmujen takana piilossa, hän seisoo ja katsoo jonnekin. Ehkä hän kuuntelee linnunlaulua. Patsasta on todella vaikea nähdä kadulta, koska tämä reheväksi kasvanut palmuryhmä peittää sen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-NwE2osPIuFo/WKMKoXQ95KI/AAAAAAAAf30/666-gC8nuY4_hdgxkvl5qw5yPfHvgnZRACLcB/s1600/DSC01015.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-NwE2osPIuFo/WKMKoXQ95KI/AAAAAAAAf30/666-gC8nuY4_hdgxkvl5qw5yPfHvgnZRACLcB/s400/DSC01015.JPG" width="400" /></a></div>
Puistikkoon on sijoitettu joitain kivipaaseja. Istun lähelle patsasta ja kuunten muistoissani soivaa "cantos Canarios" linnunlaulun säestämänä.<br />
<br />
<br />
<a href="https://www.youtube.com/watch?v=m0w-iTlJjzc"><span style="color: blue;"><b>Cantos canarios Teobaldo Power </b></span></a><br />
<b><span style="color: blue;"><a href="https://www.youtube.com/watch?v=fsqxFIBWvD4">Himno de canarias</a> </span></b><br />
<b><span style="color: blue;"><br /></span></b>
<b>Helmikuu 2017</b><br />
<b><span style="font-family: "times new roman";"><span lang="ES-MODERN">© Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</span></span></b><span style="font-family: "times new roman";"><b></b></span>gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-88103685801245347082017-02-07T18:39:00.000+00:002017-11-04T19:33:03.720+00:00Candelarian neitsyen pyhiinvaellusreitillä<span lang="">
</span>
<span lang=""></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span lang=""><a href="https://3.bp.blogspot.com/-hoiu89Z25U0/WJoMPqdxEVI/AAAAAAAAfwY/mC_LpPVhJeohPph6dDGQ6-cbIJn5yWvrACEw/s1600/IMG_0016.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-hoiu89Z25U0/WJoMPqdxEVI/AAAAAAAAfwY/mC_LpPVhJeohPph6dDGQ6-cbIJn5yWvrACEw/s400/IMG_0016.JPG" width="400" /></a></span></div>
<span lang="">
<b>Jäimme bussista Barranco Hondon jalkapallokentän lähellä. Sen vierestä alkaa eräs Candelarian neitsyen pyhiinvaellusreitin osuus.</b><br />
<b><br />
</b>Kysäisin kuin varmuuden vuoksi vastaantulevalta herralta polun alkua. Hän kääntyi, käveli muutamia kymmeniä metrejä kanssamme ja osoitti alas oikealle. Polku alkaa sieltä. Ja siellähän näkyi todella selvä tienviitta.
<br />
<b><br />
Pyhiinvaellusreitistä</b></span><br />
<span lang="">Tämä jo useita satoja vuosia vanha, La Lagunasta Candelarian johtava, 21 km pitkä pyhiinvaellusreitti on ollut kauan parannustyön kohde. Siitä tuli vuonna 2008 kulttuurimuistomerkitty (BIC =Bien Interés cultural). Paikalliset ryhmät, reitin varella olevien kuntien eri hallinnot ja LaLagunan yliopisto ovat yhdistäneet voimansa reitin kunnostamiseksi. He ovat keränneet paljon siihen liittyvää perimätietoa haastattelemalla mm. alueen vanhimpia asukkaita.<br />
<br />
Reitille järjestetään säännöllisesti opastuksia. Viimeisin niistä olisi ollut noin viikkoa aikaisemmin, mutta enpäs ollut sattunut heidän <a href="http://www.caminoviejodecandelaria.es/"><span style="color: blue;"><b>nettisivulleen</b></span></a> oikealla hetkellä. <br />
<br />
Olen myös haastatellut paria tuntemaani reitin kävellyttä henkilöä. Toinen heistä on nuori mies, joka totesi sen olevan tosi helpon. <a href="http://comerciocandelaria.miarena.com/empresas/viajes-samarines/323/"><span style="color: blue;"><b>Candelarialaisen matkatoimiston</b></span></a> omistaja totesi, että kävelijän oli valmistauduttava laskeutumaan rotkoon, ja että nousu sieltä voi olla hieman raskas.</span><br />
<span lang=""><br /></span>
<span lang="">
<b></b></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-5uGfKKZrGic/WJoNUDeb1ZI/AAAAAAAAfwk/JrDkGaBQ6MgeCNV4AXwLHEi3Tk_oBGtcgCEw/s1600/IMG_0017.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-5uGfKKZrGic/WJoNUDeb1ZI/AAAAAAAAfwk/JrDkGaBQ6MgeCNV4AXwLHEi3Tk_oBGtcgCEw/s400/IMG_0017.JPG" width="400" /></a></div>
<span lang=""><b>Reitillä<br />
</b>Tässä nyt olimme, polun alussa. Ei ketään, jolta saada tietoja. Ei mitään muuta mahdollisuutta kuin kävellä reitti ja seurata merkkejä.<br />
<br />
Näköalat olivat jo lähtiessä mahtavat. Täältä, noin puolen kilometrin korkeudesta avautuivat meri, Güimarin laakso ja Candelarianäkymä.<br />
<br />
Hyvät maastokengät muistuttivat tärkeydestään. Samoin sauvat. Patikkakumppanini Pauli muistutti, ettei pidä laittaa niiden renkkuja ranteen ympäri.
<br />
</span><br />
<span lang=""></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span lang=""><a href="https://2.bp.blogspot.com/-2QJzsHxsAnI/WJoNitm4JHI/AAAAAAAAfwo/lonxJPKFdlY04Fffbtumc-xVNAzJAs3wgCEw/s1600/IMG_0021.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-2QJzsHxsAnI/WJoNitm4JHI/AAAAAAAAfwo/lonxJPKFdlY04Fffbtumc-xVNAzJAs3wgCEw/s400/IMG_0021.JPG" width="300" /></a></span></div>
<span lang="">
</span><span lang="">Polun pinta oli pelkkää epätasaista kivetystä. Sen kahta puolta kohosivat kivimuurit. "On siinä ollut pojilla hommaa" . Nähtävästi entinen "Kuninkaan tie" - Camino Real. Sehän piti reunustaa kivimuureilla.<br />
<br />
Polku vei aluksi hieman alaspäin. Muhkuraista ja myhkyräistä. Totesimme eräässä notkossa kasvavan kaislaa, papyrusta ja jopa osmankäämiä<br />
<br />
Pysähdyimme aina välillä ja tutkiskelimme luontoa ja kasveja ympärillämme ja ihailimme mahtavaa maisemanäkymää. </span><br />
<span lang=""></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-XdS0mQmI-YA/WJoO_rRMJGI/AAAAAAAAfww/WLJMZ4aq6LQjaaNYAWPE6LdDjMlnD33zQCLcB/s1600/IMG_0025.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-XdS0mQmI-YA/WJoO_rRMJGI/AAAAAAAAfww/WLJMZ4aq6LQjaaNYAWPE6LdDjMlnD33zQCLcB/s400/IMG_0025.JPG" width="400" /></a></div>
<span lang="">Taaksejäävällä rinteellä näkyivät aikoinaan käytettyjen viljelysalojen penkereet. Muistin lukeneeni, että siellä oli viljelty vehnää ja ohraa. Nyt kaikki oli kuivaa ja ruskeaa. Polun varrella kasvoi paljon viikunakaktuksia.<br />
<br />
Vähitellen saavuimme La Gambuesas rotkoa reunustavalle osuudelle.Laskeutuminen sen enempää kuin nouseminenkaan ei tuntunut kovin raskaalta. Kun keskittyy vain joka askeleeseensa, se ei ole ylivoimaista, eikä siinä ehdi ajattelemaan mahdollista rotkon syvyyttä.
<br />
</span><br />
<span lang=""></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span lang=""><a href="https://1.bp.blogspot.com/-ifWFW3aeWe4/WJoPOw_HtOI/AAAAAAAAfw0/reglnIe2lAkQHDTLVTduvDzXZkFwg2yCACLcB/s1600/IMG_0022.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-ifWFW3aeWe4/WJoPOw_HtOI/AAAAAAAAfw0/reglnIe2lAkQHDTLVTduvDzXZkFwg2yCACLcB/s400/IMG_0022.JPG" width="400" /></a></span></div>
<span lang="">
Yllätyin aika tavalla, kun hieman myöhemmin jouduimme hyppimään kivillä, jotteivat varpaat kastuisi. Vaikka olimme korkealla, jostain tuli vettä. Liekö ohittavassa vesikanavassa (Canal de Araya) ollut vuoto. Oikealla ylempänä olevassa syvennyksessä - uomassa - näytti olevan vettä ja myös kosteutta vaativaa kasvillisuutta. Muistelin, mitä olin kuullut Wolfredo Wildpretin kertovan Güímarin pyramidien <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2016/07/kestavan-kehityksen-puutarha-guimarin_7.html"><span style="color: blue;"><b>"rotkon" vieressä.</b></span></a> <br />
<br />
Polku oli tämän jälkeen hetken tasaisempi. Ehkä haasteet olivatkin näin helpolla ohitetut.
<br />
<br />
</span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span lang=""><a href="https://3.bp.blogspot.com/-x13_niAke3o/WJoPlBqwsmI/AAAAAAAAfw8/P_sRlls6qloVyLiwVJ47PRCO_QQJQjixQCLcB/s1600/IMG_0028.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-x13_niAke3o/WJoPlBqwsmI/AAAAAAAAfw8/P_sRlls6qloVyLiwVJ47PRCO_QQJQjixQCLcB/s400/IMG_0028.JPG" width="400" /></a></span></div>
<span lang="">
</span><span lang="">Mutta sitten laskeuduimme todellisen rotkon luo. (Barranco Chajarche). Pysähdyimme ihailemaan polun oikealle puolella jäävässä seinämässä olevia luolia.<br />
<br />
Laskeutuminen vaati keskittymistä.
<br />
</span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-og57TvnnV-8/WJoQDUFHPEI/AAAAAAAAfxE/50i0tq93WMIOgHVjkEEHHinViAO3SL_dwCLcB/s1600/IMG_0029.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-og57TvnnV-8/WJoQDUFHPEI/AAAAAAAAfxE/50i0tq93WMIOgHVjkEEHHinViAO3SL_dwCLcB/s400/IMG_0029.JPG" width="400" /></a></div>
<span lang="">Rotkon ylityskohdasta avautui mahtava näkymä alas rotkoon, laaksoon ja merelle. </span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-m0FXcku9fY4/WJoQSTkAphI/AAAAAAAAfxM/MrFdGTryOOIF43YRRsaxRUqLRxtbHV5ogCLcB/s1600/IMG_0024.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-m0FXcku9fY4/WJoQSTkAphI/AAAAAAAAfxM/MrFdGTryOOIF43YRRsaxRUqLRxtbHV5ogCLcB/s400/IMG_0024.JPG" width="300" /></a></div>
<span lang="">Sen jälkeen alkoi se haaste, eli nouseminen. Askelmat olivat välillä korkeat ja välillä matalat. Portaissa riitti leveyttä. Nouseminen vaati todellista keskittymistä. Ei siinäkään jäänyt aikaa tai mahdollisuutta miettiä rotkon syvyyttä- olkoonkin että se vaikutti todella syvältä. Ihailin sitä pysähtymisen ja hengityksen tasoittamistaukojen aikana.<br />
<br />
Sitten oli sekin koetus takana.<br />
<br />
Polku leveni ja tasoittui. Jostain erottui reitin sininen symbooli ja tie ja matka jatkuivat.<br />
<br />
</span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-1sBiDkhtf4g/WJoQeCixW5I/AAAAAAAAfxQ/DUOnA8o7zNQUrv24yY9_XKnUewHmloZNACLcB/s1600/IMG_0037.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-1sBiDkhtf4g/WJoQeCixW5I/AAAAAAAAfxQ/DUOnA8o7zNQUrv24yY9_XKnUewHmloZNACLcB/s400/IMG_0037.JPG" width="400" /></a></div>
<span lang="">Välillä oikeapuoleinen rinne oli täynnä valvatteja (sonchus), joiden nimeä en muistanut. Rinteillä kasvoi joitain kanarianmäntyjä, epätavallisen alhaalla minusta. <br />
<br />
Tie leveni. Ohitimme talon, jota olin katsellut alhaalta ohittavalta maantieltä. Pysähdyimme katselemaan sen vieressä olevaa suurta vesisäiliötä.
<br />
</span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-a7xW78eVHmE/WJoQ0_SlQsI/AAAAAAAAfxY/i197vTsDvts8e0JYVcadjzUUETOqTM5QwCLcB/s1600/IMG_0031.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-a7xW78eVHmE/WJoQ0_SlQsI/AAAAAAAAfxY/i197vTsDvts8e0JYVcadjzUUETOqTM5QwCLcB/s400/IMG_0031.JPG" width="400" /></a></div>
<span lang="">Seuraavaksi edessämme oli infotaulu, jossa kerrottiin alhaalla vasemmalla olevan "Pasacola" nimisen asutuksen rauniot. Luultavasti melenkiintoinen paikka. Se oli ollut asutettu jo 1500-luvulla. Viimeiset asukkaat sulkivat oven takanaan 1921. Nyt kylä on autio. Päätimme, että emme laskeudu sinne. <br />
<br />
Tie leveni koko ajan. Se vaikutti jo autolla ajettavalta. Jostain kai sinne aikaisemmin ohittamallemme talolle oli päästävä.<br />
<br />
Oikealla näkyi kukkula, jonka huipulla oli valkoinen risti. Siitä kukkulasta löytyi maininta, että se oli aikoinaan ollut guanchien pyhä paikka. Tämä noin 750 korkea kukkula tunnetaan nimellä Montaña Arguama. Siellä guanchit juhlivat beñesmen (nykyinen elokuu) rituaalejaan ja sytyttivät kokon palvomansa äïtihahmon Chaxiraxin kunniaksi.
<b><br />
</b></span><br />
<span lang=""><b></b></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span lang=""><b><a href="https://3.bp.blogspot.com/-nORJVRolFWQ/WJoRA_iGPeI/AAAAAAAAfxg/Irtaa7Lhftk755VJr-pQZQ6u465F7WPbwCLcB/s1600/IMG_0043.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-nORJVRolFWQ/WJoRA_iGPeI/AAAAAAAAfxg/Irtaa7Lhftk755VJr-pQZQ6u465F7WPbwCLcB/s400/IMG_0043.JPG" width="400" /></a></b></span></div>
<span lang=""><b>
</b><b>Tämän reitinjakson päätepiste<br />
</b>Yllätyksemme tien pinta vaihtui hiekasta asfaltoiduksi. Pian olimme mutkassa, joka vaikutti olevan eräänlainen näköalapaikka. Pysähdyimme nauttimaan hieman hedelmiä. Alempana avautui Iguesten ylin asutus - Jimenes. Olimme siis kävelleet melkein loppuun pyhiiinvaellusreitin tämän osuuden.<br />
<br />
Tosin voin todeta, ettei se suinkaan ollut reitin helpoin osuus.<br />
<br />
Katu oli asfaltoitu, mutta laskeutuminen lähes pystysuora mielestäni.<br />
<br />
Pysähdyimme välillä ihailemaan vanhoja rakennuksia ajalta, jolloin kylä oli nuori, joskus satoja vuosia sitten. Monet näistä rakennuksista olivat jo raunioita. Ihailimme puutarhojen kasveja.<br />
<br />
Jossain vaiheessa kysyin eräältä ohiajavalta autoilijalta mistä löytäisimme bussipysäkin. Hän neuvoi. <br />
<br />
Edelleen alaspäin sitä jyrkkää katua <br />
<br />
Matkan varrella eräs appelsiinejaan kerännyt herra innostui lahjoittamaan meille pari sellaista.<br />
<br />
Ja taas jyrkästi alaspäin, tosi hitaasi. Polvet tuntuivat kiljuvan jo apua.
<br />
<br />
</span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span lang=""><a href="https://3.bp.blogspot.com/-VLdTuuVqNMk/WJoRWsx-UkI/AAAAAAAAfxk/ndPVuweq_q4VAeHlZpsYwroJlem4qftawCLcB/s1600/IMG_0045.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-VLdTuuVqNMk/WJoRWsx-UkI/AAAAAAAAfxk/ndPVuweq_q4VAeHlZpsYwroJlem4qftawCLcB/s400/IMG_0045.JPG" width="400" /></a></span></div>
<span lang="">
</span><span lang="">Viimein saavuimme Iguesten kirkon "Santissima Trinidad" (Pyhin kolmiyhtenäisyys) viereen. Bussipysäkkikin löytyi. Tosin bussi oli mennyt hetki sitten. Seuraava lähtisi kahden tunnin päästä.<br />
<br />
Joten, nyt oli akaa keskittyä ruokapaikan etsimiseen. Sellainen löytyi. Taisi olla sen kylän osan ainoa baari.
<br />
</span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-J-Js-IsQXmg/WJoRgdlaFwI/AAAAAAAAfxo/KgJmRuhQY6A3njYll8PW9v2je1w30p3-ACLcB/s1600/IMG_0046.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-J-Js-IsQXmg/WJoRgdlaFwI/AAAAAAAAfxo/KgJmRuhQY6A3njYll8PW9v2je1w30p3-ACLcB/s400/IMG_0046.JPG" width="400" /></a></div>
<span lang="">Kirkon lähellä olevalta aukiolta näkyivät parin suuren luolan aukot. Ehkä joku niistä oli se luola, joissa aikoinaan säïlytettiin Candelarian neitsylle lahjoitettua vuohilaumaa. Jossain täällä oli ollut myös luola, jonka kerrotaan olleen guancien "sairaalaluola". <br />
<br />
Nämä asiat vaativat todennäköisesti uuden reissun.<br />
Pyhiinvallusreitin osuus Barranco Hondosta Iguesten yläpuolelle on runsaat kaksi kilometria. Sen kulkeminen kestää noin kaksi tuntia. </span><br />
<span lang=""><b><a href="https://goo.gl/photos/wo9VDQitWKYPKiJX7"> Valokuviani reitiltä</a></b></span><br />
<br />
<span lang=""><br />
<b></b></span><br />
<span lang=""><b>Helmikuu 2017© Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</b></span>gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-68048621676114321232017-02-02T13:22:00.001+00:002018-05-29T15:22:16.499+01:00Candelarian neitsyen kaivoa etsimässä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-dz96UNDllLU/WJMtjGqNUVI/AAAAAAAAfs8/Yderfj8PdH8_a0pN6EoRCOFPwnx-FhWsQCEw/s1600/IMG_0029.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-dz96UNDllLU/WJMtjGqNUVI/AAAAAAAAfs8/Yderfj8PdH8_a0pN6EoRCOFPwnx-FhWsQCEw/s400/IMG_0029.JPG" width="300" /></a></div>
<b>Aikojen saatossa monet asiat unohtuvat ja häviävät ihmisten mielistä. Joskus "tärkeätkin" asiat. Niin kuin Neitsyen Kaivo - Pozo de la Virgen. Nykyinen Candelariaan tulija tuskin miettii sitä enää. Jano ei vaivaa, koska vettä on saatavissa joko omasta repusta tai jostain kioskista.</b><br />
<br />
Kaivo- tai lähde mainitaan joissain turistioppaissa. Paikallinen candelarialainen matkatoimisto on liittänyt sen Candelarian kierrokseensa.<br />
<br />
Turistibusseissa tuleville on itse neitsyen näkeminen tärkeämpää kuin jonkun kauan sitten merkityksensä menettäneen kaivon etsiminen.<br />
<br />
Mutta se on kuitenkin olemassa, jopa historiallis-uskonnolliseksi muistomerkiksi julistettuna.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://1.bp.blogspot.com/-kbQSDEhFkys/WJMt5XGwIXI/AAAAAAAAftE/OcZN95a7zOwaAjHHuFC697KgL_iHu37LACEw/s1600/IMG_0011.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-kbQSDEhFkys/WJMt5XGwIXI/AAAAAAAAftE/OcZN95a7zOwaAjHHuFC697KgL_iHu37LACEw/s400/IMG_0011.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Kaivon "katsontaa"</b><br />
Tätä kaivoa etsin vuosia. Tiesin sen olevan jossain rannassa. Liikuin Candelarian kalastajasatamassa, jonka nimi oli joskus "Desembarcadero de Posillo". Posillo viittaa näet "Pozoon" - Kaivoon. Laituri oli tärkeä jo kauan sitten, siihen aikaan kun tavaraliikennettä kylästä muuhun maailmaan hoidettiin vesiteitse.<br />
<br />
Aivan vierestä kulkee katu, "Pozo", joka sekin viittaa tähän kaivoon. Paikalla on myös muutaman kymmenen vuoden takainen pieni kauppakeskus "El Pozo".<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-2oVyJom-mPw/WJMuKmmM6NI/AAAAAAAAftM/dRbGKHSV1GQ6GTG5V7IolXsifwkdwGkewCEw/s1600/IMG_0009.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-2oVyJom-mPw/WJMuKmmM6NI/AAAAAAAAftM/dRbGKHSV1GQ6GTG5V7IolXsifwkdwGkewCEw/s400/IMG_0009.JPG" width="400" /></a></div>
Vieressä on niin ikään entinen linnoitus "Batería de Santiago". Se rakennettiin 1793 tukemaan neitsyen kirkon vieressä olevaa San Pedron (Pyhä Pietari) linnoitusta. Tämä Pedron linnoitus puolestaan oli rakennettu 1697 suojelemaan Candelarian neitsyttä mahdollisilta mereltä tulevilta ryöstöyrityksiltä. Sen rakennutti Tenerifen silloinen käskynhaltija <i><b>Pedro de Ponte</b></i> (<a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/07/casa-fuerte-adejen-keskustassa.html"><span style="color: blue;"><b>Casa Fuerte Adeje</b></span></a>). Mutta San Pedron tykistövahvuuden ei katsottu riittävän neitsyen puolustamiseksi, ja siksi tämä toinen linnoitus rakennettiin satamalaiturin ja neitsyen kaivon viereen.<br />
<br />
San Pedron linnoitus hävisi mereen samana myrsky-yönä kuin alkuperäinen Candelarian neitsytkin (1826). Batería de Santigo lakkautettiin 1873, mutta kunnostettiin vähitellen kalastajien killan "päämajaksi".Tosin se on edelleen ja korjattuna mahtavan näköinen rakennus.<br />
<br />
Neitsyen puolustamisesta ei kukaan puhu enää. Ehkä laakson yllä usein lentelevät sotilashelikopterit pitävät basilikaa ja sen asukasta silmällä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-sMVchYKoWjM/WJMuY7FilOI/AAAAAAAAft0/K-DX_aSb1hYcxqA2ndleTUhGKzzfThM-wCEw/s1600/IMG_0032.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-sMVchYKoWjM/WJMuY7FilOI/AAAAAAAAft0/K-DX_aSb1hYcxqA2ndleTUhGKzzfThM-wCEw/s400/IMG_0032.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Mutta missä on se Kaivo?</b><br />
Linnoituksen juurella on luola, jossa säilytetään kalastajien omaa neitsyttä "Virgen del Carmen". Tirkistelin sinne usein. Ei näkynyt mitää merkkiä kaivosta tai lähteestä.<br />
<br />
Olen käynyt usein uimassa tämän linnoituksen lähellä olevassa pienessä poukamassa.<br />
<br />
Olen kävellyt vielä useammin sitä katua, joka ohittaa tämän poukaman.<br />
<br />
Kadun päätepisteessa, juuri ennen linnoitusta, on pieni tori, jolla en koskaan ole nähnyt minkäänlaista liikettä. Joskus olen istunut muurilla ja laittanut kengät jalkaani uinnin jälkeen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-NPsf_tX2Nls/WJMunFiLmEI/AAAAAAAAftc/kT05hxKYbzcva7CC5sudrsByQEz91fa-gCEw/s1600/IMG_0008.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-NPsf_tX2Nls/WJMunFiLmEI/AAAAAAAAftc/kT05hxKYbzcva7CC5sudrsByQEz91fa-gCEw/s320/IMG_0008.JPG" width="320" /></a></div>
Vasta aivan muutamia viikkoja sitten, siinä muurilla istuessani, huomioni kiinnittyi tämän torin kadunpuoleisella laidalla olevaan kenkälaatikon näköiseen likaisen harmaalla värillä maalattuun rakennukseen.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://2.bp.blogspot.com/-eB1e9TZcvww/WJMu4Yk0wdI/AAAAAAAAfto/RsdFPdaM4coT7iW57ZnbV8mZnhWLXQHAQCEw/s1600/IMG_0006.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://2.bp.blogspot.com/-eB1e9TZcvww/WJMu4Yk0wdI/AAAAAAAAfto/RsdFPdaM4coT7iW57ZnbV8mZnhWLXQHAQCEw/s320/IMG_0006.JPG" width="320" /></a></div>
Totesin, että sen oven edessä olevan vihreän portin ylärenunaa koristivat pienet ristit.<br />
<br />
Ristejä! Mikähän kappeli tämä mahtaneekaan olla. Kävelin ovella ja kurkistin ristien välistä sisään. Ei mitään alttaria tai neitsythahmoa näkyvissä. <br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-bXHvfoVvvzY/WJMvDldHcOI/AAAAAAAAftw/26Rv56-VqBgR8m1GwTM566V-yLkHOWMigCEw/s1600/IMG_0007.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://3.bp.blogspot.com/-bXHvfoVvvzY/WJMvDldHcOI/AAAAAAAAftw/26Rv56-VqBgR8m1GwTM566V-yLkHOWMigCEw/s320/IMG_0007.JPG" width="320" /></a></div>
Sen sijaan portin toiselta puolelta johtivat portaat aika syvälle alas ja käytävä näytti kääntyvän vasemmalle. Ei mitään tekstejä tai paikasta kertovia nimiä missään, en ainakaan löytänyt. Kyselin jopa eräältä ohikulkevalta herralta rakennuksesta. Hän arveli sen olevan kalastajien neitsyen luolaan johtava käytävä.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-Vtu9e93DHEc/WJMvQkjkDoI/AAAAAAAAft0/iq5T5F3QwFsd8b5gnWoxXVdD53qXqHBLwCEw/s1600/IMG_0023.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-Vtu9e93DHEc/WJMvQkjkDoI/AAAAAAAAft0/iq5T5F3QwFsd8b5gnWoxXVdD53qXqHBLwCEw/s400/IMG_0023.JPG" width="300" /></a></div>
Jatkoin linnoituksen välitasolle ja aloin tutkia tauluja. Joku oli käynyt päällystämässä useimmat kuvista kirkkaan sinisellä spraylla. Silti erään taulun yläreunassa oli näkyvissä valokuva. Se esitti tuota juuri kohtaamaani rakennusta. Vieressä oli lyhyt teksti, joka kertoi kysymyksessä olevan neitsyen Kaivon.<br />
<br />
Kaivo, tai se alkuperäinen lähde, oli siis alhaalla siinä kenkälaatikon näköisessä rakennuksessa.<br />
<br />
Seuraavaksi aloin etsiä tietoja kaivosta, sen historiasta ja mahdollisesta aukiolemisesta. Olihan se ollut joskus tärkeä paikka. Asukkaat hakivat sieltä vettä. Candelariaan tulevat pyhiinvaeltajat sammuttivat siellä janonsa vaelluksensa päätteksi.<br />
<br />
Basilikan kirjakaupan henkilökunta opasti kyselemään kunnan kulttuuriosastolta. Sieltä minut neuvottiin turistoimistoon. Ja siellä tapasin ystävällisen henkilön, joka tiesi "jotain" kaivosta. Sain häneltä kopion saaristohallituksen virallisesta tiedotuksesta, jossa kerrottiin, että tämä kaivo oli julistettu muistomerkiksi (1990) sen suuren uskonnollis-historiallisen merkityksen ansiosta. <br />
<br />
Henkilö kertoi myös, että kaivo oli suljettu, koska sen sisustus oli vandalisoitu, eikä sitä pidetty siitä syystä avoimena yleisölle.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://4.bp.blogspot.com/-_fnot8Y3h5o/WJNPlF6XvLI/AAAAAAAAfuA/W-0wavAgl3EhKo2W4ljFiKDhrV5SaIlmgCLcB/s1600/IMG_0022.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-_fnot8Y3h5o/WJNPlF6XvLI/AAAAAAAAfuA/W-0wavAgl3EhKo2W4ljFiKDhrV5SaIlmgCLcB/s400/IMG_0022.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Tiedon lähteellä</b><br />
Nyt askeleeni johtivat matkatoimistoon "<a href="http://comerciocandelaria.miarena.com/empresas/viajes-samarines/323/"><span style="color: blue;"><b>Viajes Samarines</b></span></a>", jonka omistajan Montsen tunsin joiltain patikkareiteiltä, ja jonka tiesin olevan paras mahdollinen candelariantuntija. Monselta sain kopion kaivosta kertovasta vanhasta dokumentista. Candelariassa kasvaneena hän tunsi kaivon historian, ja hänellä oli runsaasti valokuvia, myös kaivorakennuksen sisältä. Näin pääsin virtuaaliselle vierailulle rakennukseen. Tosin voin todeta, että ne sisäkuvat eivät olleet kovin innostavia. Sisustus oli todella hajoitetettu. Aikoinaan rakennuksen sisällä oli ollut neitsyttä esittävä suurikokoinen maalaus. Se oli viety jonnekin turvaan. Montsella on hallussan kaivon avaimet ja niin ollen mahdollisuus näyttää paikka sisältä. Hänen järjestämillään candelariankävelyillä hän aloittaa reitin juuri kaivolta. Nyt hän tekee parhaansa saadakseen kaupungin isät ja äidit kunnostamaan paikan, koska sillä on hänen mielestään arvoa jopa turistkohteena.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://3.bp.blogspot.com/-IAjk1I4Ovmc/Ww1h_LHrdaI/AAAAAAAAirI/0LsDAZg87sYZ0c_JL7lCQRM59hcThndvgCLcBGAs/s1600/IMG_0007.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="1600" data-original-width="1200" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-IAjk1I4Ovmc/Ww1h_LHrdaI/AAAAAAAAirI/0LsDAZg87sYZ0c_JL7lCQRM59hcThndvgCLcBGAs/s400/IMG_0007.JPG" width="300" /></a></div>
Montse kertoi hieman Candelarin kaivojen - lähteiden historiasta. Alueella on ollut kaikkiaan 30, alkaen Achibinicon luolalta ja jatkuen Calletillakseen. Asutuksen levitessä niiden vedet tulivat vähitellen käyttökelvottomiksi.<br />
<br />
Nyt kun tiedän missä kaivo on, arvelen käveleväni Montsen kanssa hänen<b> </b><a href="http://comerciocandelaria.miarena.com/empresas/viajes-samarines/323/"><span style="color: blue;"><b>candelarianreittinsä</b></span></a> ja pääseväni näinollen pyhälle Neitsyen lähteelle - Pozo Santo de la Virgen.<br />
<br />
<a href="https://goo.gl/photos/XQeYuj81gPc3Fj5X8"><b>Valokuvani tältä vaellukselta</b> </a><br />
<br />
<b>Helmikuu 2017 © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</b><br />
<br />
<br />
<br />
<b>Juttuni Candelariasta</b><br />
<a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/07/kavelylla-candelariassa.html"><span style="color: blue;"><b>Kävelyllä Candelariassa</b></span></a><span style="color: blue;"><b> </b></span><br />
<a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/08/candelarian-neitsyesta.html"><span style="color: blue;"><b>Candelarian Neitsyestä</b></span></a><br />
<br />
<br />
<span style="font-family: "liberation" serif;"><br />
<br />
<br />
<br />
</span>gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-29408929480500687052016-07-07T15:59:00.000+01:002018-10-20T20:54:31.385+01:00Kestävän kehityksen puutarha Güímarin pyramidialueella<span lang=""><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-LlJ0wwRcZEs/V35mzpRc2RI/AAAAAAAAfLY/fvKCWO-5ZxsCROxje4n6DWU91Z7o8Gn7ACLcB/s1600/IMG_7446.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-LlJ0wwRcZEs/V35mzpRc2RI/AAAAAAAAfLY/fvKCWO-5ZxsCROxje4n6DWU91Z7o8Gn7ACLcB/s400/IMG_7446.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Foto: Isabel Mora</td></tr>
</tbody></table>
<b>Huhtikuun ensimmäisenä päivänä (mikä ei saaristossa ole aprillipäivä) Güimarin pyramidien etnografisessa puistossa näkyi paljon väkeä saaren eri hallintoelimista, yliopistolta, lehdistä.. Silloin avattiin "puisto puistossa".</b><br />
<br />
Jo pitemmän aikaa olin huomioinut miten osassa alueen puutarhaa tapahtui jotain. Kasviasiantuntijat Tri <b>Wolfredo Wildpret</b> ja puolisonsa, La Lagunan yliopiston kasvitieteen professori <b>Victoría Eugenía Martín Osorio</b> vaikuttivat olevan usein paikalla muutenkin kuin vain pyramideja katselemassa.
<b><br />
</b><br />
<b><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-tj8F6lvFQ8Q/V35nFzY57wI/AAAAAAAAfLc/A43ajMomrNIZQVIS5_av_JA3_58UUO6KQCLcB/s1600/IMG_7444.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-tj8F6lvFQ8Q/V35nFzY57wI/AAAAAAAAfLc/A43ajMomrNIZQVIS5_av_JA3_58UUO6KQCLcB/s400/IMG_7444.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Wolfredo Wildpret. Foto: Isabel Mora</td></tr>
</tbody></table>
</b><b>
Avajaiset</b><br />
Avajaispäivänä syy tähän sitten selvisi. Kasvitieteilijäpariskunta oli tämän uuden puiston suunnittelija-asiantuntijat. Nyt he esittelivät kutsuvieraille puiston ja siihen liittyvät pyrkimykset. Wolfredo Wildpret totesi puiston olevan "kunnianosoitus saaren rotkoille ja niissä esiintyvälle monimuotoiselle elämälle". " Se pyrkii esittelemään erään saariston tärkeimmistä luonnollisista järjestelmistä".<br />
<br />
"Vesivirta luo uoman, jota pitkin kulkevat saariston kotoperäiset eläimet ja kasvit. Näihin vesiuomiin on kotitunut aikaisempien rotkojen vesissä eläneet kalat, eurooppalaiset ankeriaat. Nykyään niitä on jäljellä vain muutamia".<br />
<br />
Esittelykierroksen jälkeen seurasi varsinainen avajaisjuhla.
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://1.bp.blogspot.com/-b_Da7s6Xwfk/V35nud9G8OI/AAAAAAAAfLk/XDtqssm-Pk8bkIWFJekOFAltrNuuOluKACLcB/s1600/DSC04436.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-b_Da7s6Xwfk/V35nud9G8OI/AAAAAAAAfLk/XDtqssm-Pk8bkIWFJekOFAltrNuuOluKACLcB/s400/DSC04436.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Rotkojen kasvien kuvat toivottava vieraiiljat puistoon</td></tr>
</tbody></table>
Alueen omistaja <b>Fred Olsen</b> ilmaisi tyytyväisyytensä siitä, että hän oli säilyttänyt tämän puutarhaprojektin. Erityisesti juuri nyt, kun on tarpeen että planeetan tulevaisuudesta on vielä toivoa. Fred Olsen korosti myös toivovansa, että puistossa käyvät perheet, lapset ja vanhemmat.<br />
<br />
Pyramidialueen tieteellinen johtaja, <b>David Valcárcel</b> totesi tämän projektin olleen kaikkein kunnianhimoisin tähän saakka. Hänestä on ollut suuri ilo työskennellä yhdessä Wolfredo Wildpretin ja Victoría Eugenía Martín Osorion kanssa, ei pelkästään heidän tietojensa takia, vaan siksi, että he ovat pystyneet välittämään suuren rakkautensa luontoon, sillä tavalla, jolla he välittävät tietonsa. "Olemme pyrkineet luomaan kunnianosoituksen kanarialaiselle luonnolle", hän totesi.
<b></b><br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-QVcaWVjlNzE/V35oNwIvybI/AAAAAAAAfLs/T2PSqRMFIU8xzpS7zU3g3oShkn3M7a12ACLcB/s1600/IMG_7481.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-QVcaWVjlNzE/V35oNwIvybI/AAAAAAAAfLs/T2PSqRMFIU8xzpS7zU3g3oShkn3M7a12ACLcB/s400/IMG_7481.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kutsuvierasjoukkoa. Oikealla Wolfredo Wildpret. Kuva: Isabel Mora</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<b>Wolfredo Wildpret</b> itse totesi, että nyt, kun työ oli valmis, hänen mielestään se oli todella kaiken vaivannäön arvoinen. "Tämä on eräs kaikkein loistavimmista hetkistä elämäni aikana." hän totesi<br />
<br />
Muita avajaispuhujia olivat <b>Alberto Bernabé,</b>. Tenerifen saarihallinnon turismista vastaava poliitikko, <b>José Antonio Valbuena</b>, Tenerifen saarihallinnon ympärïstökysymyksistä vastaava poliitikko ja Güímarin pormestari <b>Carmen Luisa Castro</b>. <br />
<br />
Koko projektin toteus tapahtui yhteistyössä pyramidien ja La Lagunan yliopiston kanssa.
<b><br />
</b><br />
<b><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-mZMgNni2Kto/V35qLUpfJlI/AAAAAAAAfL8/BCZQiGPFdQ4j2R3ob17mLc5D3R56d66uQCLcB/s1600/1.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-mZMgNni2Kto/V35qLUpfJlI/AAAAAAAAfL8/BCZQiGPFdQ4j2R3ob17mLc5D3R56d66uQCLcB/s400/1.JPG" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Victoria Eugenía Martín Osorio</td></tr>
</tbody></table>
</b><b>
Turistioppaille koulutusta</b><br />
Pari viikkoa myöhemmin joukko turistioppaita oli oppimassa syvällisemmin alueen salaisuuksista ja minulla oli ilo olla tässä ryhmässä. Sen jälkeen olen vielä käynyt tutustumassa paikkaan tarkemmin ihan omassa seurassani ja ottamassa valokuvia.<br />
<br />
Eräs tämä erikoisalueen tarkoitus on toimia mallina muille puistoalueilla. Samanaikaisesti paikka toimii "luontokouluna" eri opiskelijaryhmille. Näin voidaan rotkojen rakenteesta kertoa ilman monta kertaa vaivalloista vaellusta johonkin rotkoon, missä kenties voi vielä tavata juoksevaa vettä. Puiston pinta-ala on 1000 m2<br />
<br />
Puiston teema on viimevuosina muotiin tullut "sostenibilidad" - eli kestävä kehitys, joka on luokiteltu kolmeen osa-alueeseen, ympäristö, taloudellinen kannattavus ja sosiaalisuus, eli suhde ympäröivään yhteiskuntaan..<br />
<br />
Puistossa on paikallisia luonnonvaraisia kasveja omassa kasvuympäristössään, vastakohtana muualta tuoduille. Nämä kasvit ovat valmiiksi sopeutuneita. Ne eivät vaadi kastelua, lannoitteita tai mitään myrkkyjä, eli ne ovat "taloudellisesti kannattavia".
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-wdTwZoP0WkA/V35rH-fOiiI/AAAAAAAAfME/jsPw3DSazDcAv6wEeXIwBMGpfQLoXKfugCLcB/s1600/DSC04421.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-wdTwZoP0WkA/V35rH-fOiiI/AAAAAAAAfME/jsPw3DSazDcAv6wEeXIwBMGpfQLoXKfugCLcB/s400/DSC04421.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Teemapuisto pohjakuva</td></tr>
</tbody></table>
</span><span lang="">
Paikan sosiaalinen merkitys on siinä, että se auttaa ihmisiä tiedostamaan luonnon vaalimisen tärkeyden, ja tässä yhteydessä juuri kanarialaisten kotoperäisten kasvien merkityksen paikalliselle luonnolle. Muualta tuodut kasvit sen sijaan voivat muodostaa suurenkin uhan paikalliselle kasvimaailmalle. <br />
<br />
Wolfredo Wildpret kertoi paikalla jo olleista kasveista "ratonera"</span><span lang=""><span lang=""><span lang="">(Forskalia angustifolia, Petterikki)</span></span>, "pata de perro" (</span><span lang=""><span lang=""><span lang="">Aizoon canariense, tassupäivikki)</span></span>, "abrepuño"</span><span lang=""><span lang=""><span lang="">(Centaurea melitensis, maltankaunokki)</span></span> sekä niiden käytöstä paikallisessa parannusperinteessä.</span><br />
<br />
<span lang="">
Kasvien yhteyteen on laitettu kyltti, josta käy ilmi ko. kasvin paikallinen ja latinalainen nimi.<br />
</span><span lang=""><a href="https://4.bp.blogspot.com/-JE9Rkfb_s3M/V35r91NeP4I/AAAAAAAAfMM/vrNQnx_yt6AQaQYQ4nL88s_ClqWDW31mwCLcB/s1600/DSC04443.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-JE9Rkfb_s3M/V35r91NeP4I/AAAAAAAAfMM/vrNQnx_yt6AQaQYQ4nL88s_ClqWDW31mwCLcB/s400/DSC04443.JPG" width="400" /></a></span><br />
<span lang="">
Paikalle on luotu eräänlainen rotkonpohjalla virtaavan puron kopio. Sen reunoilla, ja itse purossa, kasvaa kotoperäisiä vesiympäristöön kuuluvia kasveja. Rotkojen luonnolliseen ympäristöön kuuluvat <i>Salix canariensis - kanarialainen paju</i>, <i>Tamarix canariensis -Kanariantamariski</i>, <i>Phoenix canariensis - Kanarian palmu</i> ja <i>Typha domingensis - etelänosmankäämi </i>olivat jo hyvässä kasvuvauhdissa<br />
<br />
Vesisysteemi on suljettu kierto, joka hoidetaan koneiden avulla.<br />
<br />
Tässä purossa elää nyt ainoa saaristossa tavattava makean veden kalalaji, <i>Anguilla anguilla - eurooppalainen ankerias</i>. Tätä ankeriasta tavattiin aikoinaan Santa Cruzia halkaisevassa rotkossa, Barranco Santos, samoin kuin joissain Tenon ja Anagan alueiden rotkoissa. Nykyään ankeriasta tavataan harvinaisena Anagan Afurista. Puistossa oleva ankerias on sieltä kotoisin.<br />
<br />
</span><br />
<span lang=""><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-4-UUR6U08X0/V35siPSARMI/AAAAAAAAfMU/QfCktFq69LsVwNH3tSeh6Y7aHBpLGP3BQCLcB/s1600/DSC04438.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-4-UUR6U08X0/V35siPSARMI/AAAAAAAAfMU/QfCktFq69LsVwNH3tSeh6Y7aHBpLGP3BQCLcB/s400/DSC04438.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Ankeriaan kehityskulku </td></tr>
</tbody></table>
</span><span lang="">
Näihin kanarialaisiin makean veden väyliin tuli aikaisemmin ankeriaita, jotka syntyivät kaikkien lajitoveriensa tavoin Sargassomeressä läntisellä Atlantilla. Sen jälkeen ne jättivät syntymävetensä ja uivat 2- 3 vuotta, kunnes pystyivät nousemaan rotkoissa olevien purojen uomia pitkin vesilätäkköön, missä ne elivät kuolemaansa saakka.
</span><br />
<br />
<a href="http://www.abc.es/espana/canarias/abci-misterioso-viaje-anguilas-desde-triangulo-bermudas-barrancos-canarios-201610072012_noticia.html"><span style="color: blue;"><b>Espanjankielinen artikkeli ankeriaan vaelluksesta Sargassomereltä Tenerifelle</b></span></a><br />
<br />
<br />
<span style="color: blue;"><b><span style="color: blue;"><a href="http://www.turiscom.org/articulo/destinos/ultimas-anguilas-canarias-habitan-montana-sagrada-tenerife/20161218132711001905.html">Espanjankielinen artikkeli Tenerifen ankeriaista</a></span> </b></span><br />
<span lang="">
<b>
<br />
</b></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<span lang=""><b><a href="https://3.bp.blogspot.com/-H3zD1CVeGm4/V35tQ5NpPUI/AAAAAAAAfMg/jzURBrTcIyE_iJlOitotpVLLAAZB-LytgCLcB/s1600/DSC04447.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-H3zD1CVeGm4/V35tQ5NpPUI/AAAAAAAAfMg/jzURBrTcIyE_iJlOitotpVLLAAZB-LytgCLcB/s400/DSC04447.JPG" width="400" /></a></b></span></div>
<span lang=""><b>Omasta tutustumispäivästäni</b><br />
Nyt minulla oli mahdollisuus kiertää kaikessa rauhassa vesiuomaa. Olin jo kysellyt ankeriaasta ja kuullut sen olevan suhteellisen lyhyen ja aran olennon. Vaikka en pitänyt meteliä tai tehnyt äkkinäisiä liikkeitä, en silti onnistunut näkemään sitä. Ehkä sitten, kun se tottunut uuteen ympäristöönsä ja kasvanut hieman suuremmaksi.<br />
<br />
Tutkin luonnollisesti jokaisen kasvin erikseen. Aikaisemmin en ollut katsellut kovin laajalti ympärilleni. Nyt totesin, että hieman etäämmälle puron uomasta oli istutettu muutamia paikallisia laakeripuumetsän puita; <i>Arbustus canario - kanarian mansikkapuu </i>ja <i>Visnea mocanera - mokkamarja</i>.
<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-uicSog3uQv0/V35tvLOY9uI/AAAAAAAAfMo/2V_7tskzB1kcNFuzQzwVFGj2lkzS7DWvgCLcB/s1600/DSC04456.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-uicSog3uQv0/V35tvLOY9uI/AAAAAAAAfMo/2V_7tskzB1kcNFuzQzwVFGj2lkzS7DWvgCLcB/s400/DSC04456.JPG" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kanarian mansikkapuu</td></tr>
</tbody></table>
Odotan mielenkiinnolla, miltä tämä keinotekoinen rotko näyttää muutaman vuoden päästä, sitten kun kasvit ovat päässeet kunnolla kasvamisen vauhtiin.<br />
<br />
<a href="http://www.piramidesdeguimar.es/en/"><b>Pyramidien kotisivu</b></a>
<br />
<br />
<b>Heinäkuu <span lang="ES-MODERN">2016, © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</span></b><br />
<b></b>
<br />
<b>Muut juttuni Güimarin pyramidialueelta</b><br />
- <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2011/03/guimarin-pyramidit-totta-tarua-vai.html"><b>Güimarin pyramidit - totta, tarua vai kaupallinen yritys?</b></a><b> </b><br />
- <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2011/09/guimarin-pyramideilta-tyynelle.html"><b>Güímarin pyramideilta Tyynelle valtamerelle</b></a><b> </b><br />
- <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/01/koe-paasiaissaaret-guimarin-pyramidien.html"><b>Koe Pääsiäissaaret Güímarin pyramidien etnografisessa puistossa</b></a><b> </b><br />
- <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/04/uusinta-uutta-guimarissa-myrkkykasvien.html"><b>Uusinta uutta Güimarissa - myrkkykasvien puutarha</b></a></span><br />
<span lang=""><b><a href="https://lainegracia.blogspot.com/2018/08/trooppisia-kasveja-guimarin.html">- Trooppisia kasveja Güímarin pyramidialueella</a> </b></span><br />
<span lang=""><b> </b><br />
<br />
<b><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
</b><br />
<br />
</span><span lang=""><br />
<br />
<span lang="ES-MODERN"><br />
<br />
</span><span lang=""><br />
<br />
<span lang="ES-MODERN"><br />
<br />
</span><span lang=""><br />
<br />
<span lang="ES-MODERN"><br />
<br />
</span><span lang=""><br />
<br />
<span lang="ES-MODERN"><br />
<br />
</span><span lang=""> </span></span></span></span></span>gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-54208684888770229322016-07-01T09:16:00.000+01:002018-02-12T13:11:49.545+00:00Paluu ilmestysluolalle<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://2.bp.blogspot.com/-GzT5xVDZs6U/V3YlKZ5MpRI/AAAAAAAAfF4/r1wi6cRxlhsxSkInHmCk96och9uGJka1QCLcB/s1600/luola%2Bja%2Bgracia%2B2.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-GzT5xVDZs6U/V3YlKZ5MpRI/AAAAAAAAfF4/r1wi6cRxlhsxSkInHmCk96och9uGJka1QCLcB/s400/luola%2Bja%2Bgracia%2B2.jpg" width="275" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">20 vuotta sitten</td></tr>
</tbody></table>
<span lang=""><b>Kaleville luolavierailusta oli lähes 20 vuotta ja minulle ainakin kymmenen. Danize ei ollut koskaan käynyt siellä, kuullut vain puhuttavan siitä. Eli olimme kaikki seikkailumielellä.</b><br />
<br />
Kalevi ajoi autoa ja minä toimin tienmuistajana. Matkalla kerroin Danizelle luolan tarinaa.<br />
<br />
Kaikki sujui hyvin aina Icod el Alton ylätielle. Etsiessäni aikaisempia maamerkkinä toimineita kärrynpyöriä tienristeyksessä sijaitsevan talon seinämällä, totesin, että ne olivat poissa. Ohikulkeva mies vahvisti , että risteys oli kuitenkin oikea. Häneltä kuulimme, ettei luolalle saakka voisi ajaa tällä matalalla autolla.<br />
<br />
Kävimme vielä eksymässä yhteen korkeaan mäkeen, jota en saanut edes paikoitettua muistikuviini. Palasimme sen alkupäähän. Auto jäi sinne ja me aloitimme kävelemisen.<br />
</span><br />
<span lang=""><table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-UAAfErJL-e0/V3YlEROqPiI/AAAAAAAAfF0/xpPPN3Ud8OIokgz10M2rQTPCT85uWunzgCLcB/s1600/luola3.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-UAAfErJL-e0/V3YlEROqPiI/AAAAAAAAfF0/xpPPN3Ud8OIokgz10M2rQTPCT85uWunzgCLcB/s400/luola3.jpg" width="220" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kukkaloistoa 2016. Kuva: kalevi Lehtonen</td></tr>
</tbody></table>
<br />
<br />
<br />
Totesin heti matkan alussa, että kasvillisuus oli huomattavasti rehevämpi nyt kuin vuosia sitten. Viimeiselläkin käyntikerralla kävelin. Vaikka minulla oli maastoauto, en silti uskaltautunut liejuiselle ja syvien vettä täynnä olevien kuoppien täyttämälle tielle. Tällä kertaa tie oli niin kuiva, ettei se olisi ollut mikään ongelma, jos vain olisi ollut se maastoauto.<br />
<br />
Luonto oli tosi kaunis. Kukkiakin, lähinnä keltakukkaista isolehtikuismaa, oli runsaasti. Pienet kaunokin näköiset valkoiset ja vaaleanpunaiset kukkaset reunustivat tienvarsien maata. Laakeripuumetsän kasvit näyttivät lisääntyneet. Oli mukava kävellä. Taivas oli paksujen pilvien peitossa, joten ei tuntunut liian hikiseltäkään.<br />
<br />
Muutaman risteyksen ja monen mutkan jälkeen olimme paikassa, mistä on avoin näkymä La Orotavan laaksoon ja alas Tigaigan rinteelle. Etsin mäntyä, jonka muistin seisoneen tällä paikalla. Se oli poissa. Tie, joka ennen seurasi jyrkänteen reunaa, oli kasvanut umpeen. Rinnettä ylöspäin johtava tie, jota joskus ajoimme maastoautolla, oli vain kivien täyttämä kapea ura, tuskin ajokelpoinen.<br />
<br />
Luolalle johtava tienristeys löytyi. Hieman jännitti. Missä kunnossa paikka olisi. Vieläkö sen tunnistaisi. Kauniisti kukkivat korkeat siniset hortensiat reunustivat tietä. Viimeksi ne olivat vain taimia.<br />
<br />
Muutenkin aikoinaan kävijöiden istuttamat kasvit olivat tosi suuria ja reheviä. Kolmeen mäntyyn oli jopa kiivennyt ruusu kukkimaan muutaman metrin korkeudelle. Aika hurjan näköinen yhdistelmä, mänty, jossa kasvaa ruusu.
<br />
<br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://3.bp.blogspot.com/-HA2F1iY_4Mg/V3Ylf9AeH-I/AAAAAAAAfF8/hhr1zzA6xE8WBCd2WOAdrtE1Sc4LSa9ggCLcB/s1600/luola2.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-HA2F1iY_4Mg/V3Ylf9AeH-I/AAAAAAAAfF8/hhr1zzA6xE8WBCd2WOAdrtE1Sc4LSa9ggCLcB/s400/luola2.jpg" width="220" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">2016, kuva: Kalevi Lehtonen</td></tr>
</tbody></table>
</span><span lang="">Luolan aukko erottui. Nyt muistin, mitä olin unohtanut. Tulitikut. Olin ottanut kotoa mukaan kolme kynttilää ja ajatellut ostaa tulitikut matkan varrelta. Luolassa ei voi käydä ilman valoa.<br />
<br />
Menin kuitenkin sisään aukosta. Etenin siihen saakka, mihin aukosta tuleva valo ulottui. Kuuntelin luolan sisältä tulevaa veden ääntä, niinkuin joskus aikoinaan. Tunnustelin paikan energiaa. Mielestäni se oli sama kuin ennenkin. <br />
<br />
Viivyin hetken kumarassa, koska luolan katto on tässä vielâ matala. Poistuin ulos. Kalevilla oli puhelin, jonka valon avulla hän ja Danize saivat lattian valaistuksi. <br />
<br />
Istuin ulkona ja odotin.
</span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang=""></span><br />
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://4.bp.blogspot.com/-zI8w__ULtr4/WGaP0KVLFYI/AAAAAAAAfqY/vxDl-GgSt7cqFcS5WWhSEYmXz8SG2XI4gCLcB/s1600/1999.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-zI8w__ULtr4/WGaP0KVLFYI/AAAAAAAAfqY/vxDl-GgSt7cqFcS5WWhSEYmXz8SG2XI4gCLcB/s400/1999.jpg" width="257" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">20 vuotta sittn</td></tr>
</tbody></table>
<span lang="">Vähitellen he palasivat. Olivat päässeet aivan luolan perälle. Siellä tippui edelleen vettä katosta. </span><br />
<span lang=""></span><br />
<span lang="">Viivyimme hetken luolan ulkopuolella nauttien ympäristöstä. <br />
<br />
Mielessäni oli monta kysymystä, joihin minulla ei ole vastausta. Lähinnä mietin, onko Martin vielä olemassa. Tuleeko hän siinä tapauksessa vielä tänne. Ja kuka "hoitaa" luolaa, jos ei hän.<br />
<br />
Paluumatkalla löytyi se kaipaamani mäntykin, tai oikestaan sen kanto. Kannon tilasta päätellen puu oli sahattu jo vuosia sitten. Mikä lienee ollut syynä sen katkaisemiseen, tai oliko se yksinäisenä puuna kaatunut jossain myrskyssä.<br />
<br />
Laskeuduimme alaspäin johtavaa jyrkkää polkua, joka lyhensi monta mutkaa. Sen olisi voinut kiivetä ylöspäinkin tietysti.<br />
<br />
Auto löytyi. Tie luolalle on taas tuttu.</span><br />
<br />
<span lang=""><b>Aikaisemmat luolaan liittyvät juttuni:</b><br />
</span><span lang="ES-MODERN"><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2009/10/jumalatar-ilmestyy-tenerifella.html">Jumalatar ilmestyy Tenerifellä</a>... </span><br />
<a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2014/12/neitsyen-ilmestysluola-pohjoisella.html">Neitsyen ilmestysluola Pohjoisella Tenerifellä...miten päästä sinne</a> (2014)<br />
<br />
<b>Kesäkuu 2016</b>,<b> © Gracia Penttinen</b>.<b> Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</b><br />
<span lang=""><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<span lang="ES-MODERN"><br />
</span><span lang=""><br />
<br />
<span lang=""><br />
<br />
<br />
<br />
<b></b><br />
<span lang="ES-MODERN"><br />
<b></b> </span><b><br />
<br />
<br />
<br />
<br />
</b></span></span></span>gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-27189980785780196822015-11-24T16:34:00.001+00:002018-08-15T14:05:51.755+01:00Santa Cruzin vapaamuuraritemppelissä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-tRr75XV-mJg/VlSNbKLUzXI/AAAAAAAAeKw/6vhW6CmR-wE/s1600/DSC03589.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://2.bp.blogspot.com/-tRr75XV-mJg/VlSNbKLUzXI/AAAAAAAAeKw/6vhW6CmR-wE/s200/DSC03589.JPG" width="150" /></a></div>
<b>Saaristossa liikkuessani olen usein törmännyt erilaisiin ns. salaseuroja koskeviin tietoihin. Nämä jutut jäävät tavalliselta kävijältä luultavasti aivan huomaamatta. Ehkä La Orotavassa <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2009/10/la-orotavan-satavuotiset-puutarhat.html">Victorian puutarhassa</a> turisti saa kuulla tai tietää jotain. </b><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-vMyG06c-Oyw/VlSLkJ-cQCI/AAAAAAAAeKQ/ribRFlqJUf0/s1600/DSC03592.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://3.bp.blogspot.com/-vMyG06c-Oyw/VlSLkJ-cQCI/AAAAAAAAeKQ/ribRFlqJUf0/s200/DSC03592.JPG" width="150" /></a></div>
Eräs tälläinen "salaseura" ovat vapaamuurarit. Muutamia vuosia sitten La Lagunassa oli jopa yliopistolla viikon kurssi, jonka aikana tutustuttiin mm. järjestön ideologiaan. Samaan aikaan järjestettiin näyttely, jossa oli mm. esillä heidän temppelinsä sisustus. Paikalla oli tämän looshin puheenjohtaja (nainen) ja muita jäseniä. Olen myös nähnyt, että toimintaa esitteleviä luentoja järjestetään silloin tällöin.<br />
<br />
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-oVaMMPNaCAo/VlSMCuYqOHI/AAAAAAAAeKY/0TNlF-9N4YM/s1600/DSC03593.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://4.bp.blogspot.com/-oVaMMPNaCAo/VlSMCuYqOHI/AAAAAAAAeKY/0TNlF-9N4YM/s200/DSC03593.JPG" width="150" /></a></div>
<b>Santa Cruzin vapaamuuraritemppeli</b><br />
Tenerifen pääkaupungissa on Vapaamuuraritemppeli, Espanjan ainoa, joka on rakennettu juuri tähän tarkoitukseen. Tosin tämä temppeli on suljettu jopa vapaamuurareilta itseltään, koska temppelirakennus on erittäin rappeutunut.<br />
<br />
Temppeli on jo 14 vuotta ollut Santa Cruzin kaupungin omistuksessa, mutta rahaa sen korjaamiseen ei ole ollut.<br />
<br />
<b>Temppeliä näytetään yleisölle</b><br />
Temppeliä on alettu näyttää yleisölle. Yhteistyössä järjestön Tu Santa Cruz kanssa on viisi kertaa järjetetty lyhyitä opastettuja vierailuja temppelirakennukseen.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-PHJLL-Q9koI/VlSN3WytF7I/AAAAAAAAeK4/RrmAWsKTOjE/s1600/DSC03590.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="200" src="https://3.bp.blogspot.com/-PHJLL-Q9koI/VlSN3WytF7I/AAAAAAAAeK4/RrmAWsKTOjE/s200/DSC03590.JPG" width="150" /></a></div>
Parin vuoden odotuksen jälkeen onnistuin pääsemään tälläiselle vierailulle. 135 vierailijaa jaettuina 15 henkilön ryhmiin, pääsi vuoron perään raottamaan temppelin salaisuuksia.<br />
<br />
Esittelijöiksi tälle kierrrokselle oli saatu kaksi todellista "helmeä". Erityisesti vapaamuurariuteen perehtynyt arkkitehti <b>Carlos Pallés</b> kertoi temppelin symboliikasta ja arkkitehtuurista. Historian tohtori ja kirjailija <b>Mariano Gambín</b> oli mukana kierroksella temppelin sisällä ja vihkimyskammiossa.<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-VvrJfjgbaRo/VlSM_s4SNwI/AAAAAAAAeKo/Xk9STU3ZWvs/s1600/DSC03595.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-VvrJfjgbaRo/VlSM_s4SNwI/AAAAAAAAeKo/Xk9STU3ZWvs/s400/DSC03595.JPG" width="300" /></a></div>
Carlos Pellés aloitti kertomalla temppelin suuntaamista. Ilmansuunnat olivat olleet tärkeitä. Talvi- ja kesäpäiväntasauksen aikana temppelin julkisivulla olevat pylväät ja oviaukko valaistuvat ja pimenevät tietyssä rytmissä auringon "liikkeen" mukaan, eli rakennus on eräänlainen aurinkokello..<br />
<br />
Tämän temppelin toisen kerroksen ikkunasta voitiin aikoinaan nähdä Santa Cruzin satama, mereltä tulevat alukset ja sataman edustalla sijainnut San Cristóbalin linnoitus. Linnoitus on hävitetty jo kauan sitten ja satamanäkymää peittää kadun toisella puolelle rakennettu kerrostalo.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-k1HqqSoUOG0/VlcP5qTrY1I/AAAAAAAAeO4/n01Q_HFr9HM/s1600/DSC03596.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-k1HqqSoUOG0/VlcP5qTrY1I/AAAAAAAAeO4/n01Q_HFr9HM/s400/DSC03596.JPG" width="400" /></a></div>
Julkisivua vahtii neljä sfinksiä. Pääoven kahta puolta on kaksi korkeaa pylvästä, joiden yläreunaa koristaa 33 liljankukkaa - "flor de lís". <br />
<br />
Pääoven yläpuolella oleva koristepalkki liittyy vanhaan Persepolikseen ja Babyloniaan.<br />
<br />
Arkkitehti korosti sitä, että tämän rakennuksen ovat luoneet arkkitehtuurin todelliset mestarit. Sen mittasuhteet ovat yhdistetyt pyhään geometriaan.<br />
<br />
Pallés muisteli miten hän pienenä poikana kulki äitinsä kanssa temppeliä ohittavaa katua. Kun hän kysyi äidiltään mikä tämä erikoisen näköinen rakennus oli, äiti vastasi kuiskaten. Temppelistä ei saanut puhua ääneen.<br />
<br />
Silloin kun Fransisco Francosta tuli Espanjan diktaattori 1930-luvulla, hän mm. lakkautti Vapaamuurareiden järjestön ja temppeli takavarikoitiin. Koska se oli tilava ja hyväkuntoinen rakennus siihen aikaan, tilat otettiin sotilaskäyttöön. Kaikki symbooliset koristeet poistettiin. Pallés arveli, että jos näin ei olisi tapahtunut, koko temppeli olisi hajoitettu.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/--usuZ6tmjmw/VlSOzZQVXwI/AAAAAAAAeLI/-r6vZx45QbA/s1600/DSC03597.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/--usuZ6tmjmw/VlSOzZQVXwI/AAAAAAAAeLI/-r6vZx45QbA/s400/DSC03597.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Temppelin sisällä</b><br />
Saimme suojakypärät päähämme. Itse temppelisaliin emme voineet mennä, ainoastaan katselle sitä ovelta. Sali oli tyhjä. Vapaamuurariudesta kertoi edelleen tempelin lattian kuviointi, tosin rappeutunut ja huonokuntoinen, mutta sitä ei oltu hakattu pois. Salin katto oli myös erikoinen, tosin sen näköinen, että se voi koska tahansa romahtaa niskaan.<br />
<br />
Eteisen nurkissa oli kivikasoja, rikottuja symbooleja,ja laattoja. Yhdestä ovesta näkyvät portaat olivat suljetut.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-fZra7uizjlQ/VlSPVNQLrRI/AAAAAAAAeLQ/B9vwgr5r9rs/s1600/DSC03598.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-fZra7uizjlQ/VlSPVNQLrRI/AAAAAAAAeLQ/B9vwgr5r9rs/s400/DSC03598.JPG" width="300" /></a></div>
Saimme muodostaa kuuden henkilön ryhmiä. Käteemme annettiin taskulamppu. Nyt oppaaksi tuli toinen asiantuntija, historian tohtori ja kirjailija Mariano Gambín. Seurasimme hänen jäljessään.<br />
<br />
Vapaamuuraritemppeleissä järjestetään uudelle jäsenelle vihkimisseremonia, jonka aikana hän "kuolee" ja syntyy sitten uudelleen vapaamuurarina. Tämä tapahtuu yleensä pimeässä tilassa, jossa etsijä saa viettää yönsä yksin. Santa Cruzin temppeli on ainoa, missä tähän tarkoitukseen oli varattu tunneli.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-4kFQIMwY4SM/VlSP2OTUHFI/AAAAAAAAeLY/yT0qHxsrYPI/s1600/DSC03609.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-4kFQIMwY4SM/VlSP2OTUHFI/AAAAAAAAeLY/yT0qHxsrYPI/s400/DSC03609.JPG" width="300" /></a></div>
Tänne tunneliin kävelimme nyt oppaamme johdolla. Ensin kivestä tehtyjä portaita alas. Seinät olivat hakatut kiveen, mutta eivät mitenkään hiottuja tai viimeisteltyjä. Lopuksi tulimme pyöreään tilaan, jonka lattian keskellä olevassa kuopassa oli kivipaasi. Ehkä vapaamuurarikokelas sai maata sillä yönsä. <br />
<br />
Täällä seisoessamme tajusin kuka Mariano Gambín oli. Hän on kirjoittanut useita mm. La Lagunaan liittyviä historiallisia romaaneja. Hänen viimeinen romaaninsa "Atentado" liittyy tähän temppeliin ja vapaamuurareihin. Hän kertoi tunneleista, joita on olemassa tässä osassa kaupunkia.<br />
<br />
Seisoimme hetken hiljaisuudessa tunnustellen paikan energiaa. Minusta vaikutti siltä, että se vihkimysenergia, joka täällä on joskus ollut, on ollut jo kauan poissa, viimeistään siitä lähtien kun rakennus takavarikoitiin.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-qy10rI0tBoA/VlSQTcKBPNI/AAAAAAAAeLg/54v0zefxHaQ/s1600/DSC03612.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-qy10rI0tBoA/VlSQTcKBPNI/AAAAAAAAeLg/54v0zefxHaQ/s400/DSC03612.JPG" width="300" /></a></div>
Temppelivierailulle varatut 15 minuuttia kuluivat nopeasti. Uusi ryhmä oli jo odottamassa.<br />
<br />
TuSanta Cruzin <b><a href="https://www.youtube.com/watch?v=0eAL048j13Y">video temppelissäkäynnistä</a></b> <br />
<br />
<a href="https://picasaweb.google.com/113600148305089010184/KanarianSaaretVapaamuurarikuvia"><b>Vapaamuuraritemppeliin liittyviä kuviani</b></a> <br />
<br />
<b>Jos haluat tutustua temppeliin</b><br />
Mahdolliset asiasta innostuneet voivat liittyä <b><a href="http://www.tusantacruz.org/">Tu Santa Cruz</a> j</b>ärjestöön ja pyrkiä pääsemään mukaan seuraavalle esittelykierrokselle. Toinen vaihtoehto on etsiä joku jäsen kaverikseen ja tulla hänen kanssaan.<br />
<br />
Tämä ryhmä järjestää erilaisia kulttuuritapahtumia, esitelmiä ja kiertokäyntejä.<br />
<br />
Mariano Gambínin kirjat löytyvät hänen <a href="http://marianogambin.com/"><b>kotisivultaan</b></a><br />
Arkkitehti Carlos<a href="http://www.amigostemplotenerife.com/?p=145&lang=es"> <b>Pallésin haastattelu</b></a><br />
<br />
Lyhyt <b><a href="https://www.youtube.com/watch?v=eM04wWraAFE">video Logia Masónica de Santa Cruz de Tenerife</a> </b><br />
<br />
<b>Marraskuu 2015 © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</b><br />
<b><br /></b>
<b>Muita KanarianSaarten vapaamuurareihin liittyviä juttujani</b><br />
<ol>
<li><b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2009/10/la-orotavan-satavuotiset-puutarhat.html">La Orotavan satavuotiset puutarhat Victorian puutarhat - Jardin Victoria ja Hijuela de Jardin Botanico</a></b></li>
<li><b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2009/12/kanarian-saaret-ja-vapaamuurarius_5100.html">Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Santa Cruzin vapaamuuraritemppelistä</a></b></li>
<li><b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2009/12/kanarian-saaret-ja-vapaamuurarius.html">Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Vapaamuurareista ja Tenerifestä</a></b></li>
<li><b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2009/12/kanarian-saaret-ja-vapaamuurarius_23.html">Kanariansaaret ja vapaamuurarius</a></b></li>
<li><b><a href="https://lainegracia.blogspot.com/2009/12/kanarian-saaret-ja-vapaamuurarius_4362.html">Kanariansaaret ja vapaamuurarius - Muutamia vapaamuurareiden ”jälkiä” Tenerifellä</a></b></li>
</ol>
<ol>
</ol>
<br />
<b></b><br />
<br />
<div>
<br /></div>
gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0Santa Cruz de Tenerife, Santa Cruz de Tenerife, Spanien28.468758496627057 -16.25289514660835328.468649496627059 -16.253052646608353 28.468867496627055 -16.252737646608352tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-40082826132067901572015-06-28T19:43:00.001+01:002017-11-04T19:30:43.581+00:00Mariposan kulttuuria TEAssa<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-tR3s38Omp78/VZA6Wn2c77I/AAAAAAAAcdk/3vq035LA7Fo/s1600/kirja.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-tR3s38Omp78/VZA6Wn2c77I/AAAAAAAAcdk/3vq035LA7Fo/s400/kirja.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Mariposaa esittelevä kirja löytyy Amazon.com..</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b>Vuosi sitten
vietin päivän Mariposa nimisessä kulttuuripuistossa Aronassa. </b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b><br /></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b>Kokemus oli
ainutlaatuinen ja jäi elävänä mieleeni.<o:p></o:p></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b><br /></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b>Nyt Mariposa on
aktivoitunut minulle uudelleen. En ole käynyt siellä, vaan osallistunut
Mariposan järjestämiin kulttuuritapahtumiin Santa Cruzin modernin taiteen
keskuksessa TEAssa.</b><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-QpfvRNu1oMk/VZA62XHqHRI/AAAAAAAAcds/2t7uQNB98iA/s1600/mariposa.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-QpfvRNu1oMk/VZA62XHqHRI/AAAAAAAAcds/2t7uQNB98iA/s400/mariposa.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Vasemmalla Wanja Surikov, oikealla Helga Müller</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Ensimmäinen </span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">kulttuuritapahtuma – </span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">esitelmä ja
taiteilijan haastattelu<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Ensimmäisessä
kulttuuritapahumassa <b><i>Helga Müller</i></b>, joka miehensä kuoltua vastaa yksin Mariposan
toiminnasta, kertoi miten Mariposa projekti syntyi, ja mihin sillä pyritään.
Kauneus ja harmonia osaksi yhteiskuntasuunnittelua, noin lyhyesti sanottuna.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Samanaikaisesti
TEAssa oli esillä venäläisen taiteilian <i><b>Wanja Surikovin </b></i>näyttely. Esitelmän aikana
taiteilija saapui paikalle kertomaan tauluistaan. Illan mittaan esitettiin
dokumentti, jossa hän kertoo lisää töistään. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-DdfFy-n1oY8/VZA7bEffo0I/AAAAAAAAcd0/U6Q8XweIhds/s1600/DSC03100.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-DdfFy-n1oY8/VZA7bEffo0I/AAAAAAAAcd0/U6Q8XweIhds/s400/DSC03100.JPG" width="300" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Venäläinen, ortodoksinen
ikonitaide on ollut tärkeä osa hänen inspiraatiostaan. Niissä esiintyy uskonnollisia
hahmoja, mutta myös poliittisia hahmoja, kuten Lenin, Hän kuvaa usein itsensä
osana taulua. Taide edustaa hänelle henkistä disipliiniä ja ihmisen esteettistä
koulutusta. Wanja Surikov oli opetellut jopa espanjaa saksan lisäksi. Hän
totesi olevansa suuri Mariposan ihailija ja viihtyvänsä siellä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Wanja Surikov on
valittiin ”<b>maailman taiteilijaksi</b>”
vuonna 1989. Hänellä oli samanniminen näyttely Stuttgartissa vuonna 1994.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Toivoin löytäväni
esitelmän yhteydessä esitetyn dokumentin YouTubesta, mutta turhaan. Ehkä se tulee sinne näyttelyn loputtua.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-acMhh5yvKTQ/VZA70qttNnI/AAAAAAAAcd8/0lzTFXZGfnw/s1600/DSC02369.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-acMhh5yvKTQ/VZA70qttNnI/AAAAAAAAcd8/0lzTFXZGfnw/s400/DSC02369.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Eräs Wanja Surikovin töistä Mariposassa</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Toinen </span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">kulttuuritapahtuma – </span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">elokuva taideteosten
valmistumisprosesista<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Toinen
kulttuuritapahtuma oli tilaisuus, jossa esitettiin moskovalaisen elokuvantekijän
<b>Julia Ovchinnikova</b>n elokuva vuodelta
2010. Hän seurasi Mariposassa venäläisen taiteilijaryhmän työprosessia. <o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Ennen elokuvan
alkamista Helga Müller kertoi Mariposan
saaneen paljon rahallista tukea keskuksen toiminnalle Moskevasta. Useat
venäläiset taiteilijat ovat viettáneet paljon aikaa Mariposassa ja siellä on
heidän töitään.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-zpp9INSsMI4/VZA7_SHNbJI/AAAAAAAAceE/f25qQBpLmfQ/s1600/DSC02360.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-zpp9INSsMI4/VZA7_SHNbJI/AAAAAAAAceE/f25qQBpLmfQ/s400/DSC02360.JPG" width="300" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Itselleni tämä
elokuva oli erittäin selventävä kokemus. Olin jo nähnyt elokuvassa esitetyt työt
Mariposassa vuotta aikaisemmin. Nyt näin miten ne valmistuivat. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Taiteilijoiden
yksityiskohtainen suunnittelutyö, yksityiskohtien hiominen ja valtava kärsivällisyys
tulivat esille.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Jokainen vastasi omasta luomuksestaan, mutta jokaisesta neuvoteltiin
yhdessä, ja kaikki auttoivat tarvittaessa eri työvaiheiden aikana.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Taiteilijaryhmä kävi muutamia kertoja eri puolilla Las Cañadasta "inspiroitumassa". Kuvaukset Teidestä liittyivät olennaisena osana kuvien syntyprosessiin.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-7QW_ekabQ4c/VZA8h7V2vyI/AAAAAAAAceM/QPFnyPeKz0o/s1600/DSC03097.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-7QW_ekabQ4c/VZA8h7V2vyI/AAAAAAAAceM/QPFnyPeKz0o/s400/DSC03097.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Elokuvan jälkeen<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Elokuvan
esityksen äálkeen menin vielä katsomaan Wanja Surikovin tauluja. Olin jo viettányt
siellä jonkin aikaa ennen elokuvaa, mutta halusin keskittyä töihin enemmän.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Itse Wanja
Surikov saapui näyttelytilaan valokuvaajien seuraamana.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Rohkenin
kuitenkin kysyä häneltä hieman takaseinällä olevien lasten piirrustusten
taustaa. Olin arvellut niiden olevan Mariposassa tehtyjá. Piirroksia, joista
tulvi paljon iloa. Wanja kertoi niiden valmistuneen näyttelyn alkuvaiheessa.
TEAn lapsivierailijat olivat saanet kuvata oman mielikuvansa ja tärkeän yksityiskohdan jostain näyttelyn taulusta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-AjRBzUUZIiA/VZA9Q2KOFYI/AAAAAAAAceU/eNbPvHyWpfw/s1600/DSC02311.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-AjRBzUUZIiA/VZA9Q2KOFYI/AAAAAAAAceU/eNbPvHyWpfw/s400/DSC02311.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Mariposassa on paljon kävijöitä eri puolilta
Eurooppaa.<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kulttuuripuisto Mariposa sijaitsee
lähellä Los Cristianoksen turistikeskusta. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Koskahan siitä tulee eräs niistä käyntivaihtoehdoista,
joita turisteille tarjotaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Esitelmäillassa
oli kuuntelijana ainakin eräs ”Saborear Tenerife” edustaja. Ehkä, ehkä...Harmooninen
ympäristö ja taideteokset voivat todella olla vaihtoehto vaikka
ostoskierrokselle, tai jollekin muulle ”ajanvietteelle”, arvelen..<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2014/03/kulttuuripuisto-mariposa-aronassa.html">Vierailuni Mariposassa</a></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://plus.google.com/u/0/photos/113600148305089010184/albums/5975538883205196401"><b>Kuviani Mariposan puutarhasta ja taidetoksista</b></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b><br /></b></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="https://plus.google.com/u/0/photos/113600148305089010184/albums/5975500159217624657"><b>Kuviani Mariposan sisä- ja ulkotiloista</b></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Kesäkuu 2015 © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</span></b><b><span lang="FI"></span></b></div>
gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com2Calle Túnez, 63, 38649 Arona, Santa Cruz de Tenerife, Spanien28.0997576 -16.66953799999998928.0997031 -16.669616999999988 28.0998121 -16.669458999999989tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-55297326231497299472015-06-15T16:59:00.001+01:002017-11-12T00:08:43.475+00:00Muutamia García Sanabrian puiston kasveja Wolfredo Wildpret de la Torren seurassa<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-_DlE-qQwFPc/VX7Yf8CngSI/AAAAAAAAcVk/GXu6b2zm62U/s1600/DSC03033.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-_DlE-qQwFPc/VX7Yf8CngSI/AAAAAAAAcVk/GXu6b2zm62U/s400/DSC03033.JPG" width="300" /></a></div>
<b><span lang="FI">Tunti Garcia Sanabrian puistossa tri Wolfredo
Wildpretin keralla tuntuu jo lahjalta. Wolfredo Wildpret de la Torre on ehdoton ykkönen kun on kysymyksessä
KanarianSaarten kasvimaailma. Hänellä on suorastaan sukujuuret tähän, sillä
hänen isoisänsä Hermann Wildpret oli La Orotavan kasvitieteellisessä puutarhassa se tunnettu
puutarhamestari, jonka kunniaksi Tenerifen mahtava kuningatarneidonkieli sai
nimensä Echium Wildpretii.</span></b><br />
<b><span lang="FI"><br /></span></b>
<b><span lang="FI">Hänen läheisiin aikaisempien vuosien työvereihin kuuluivat sekä Telesforo Bravo että <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/10/kasvitieilijan-syntymapaiva.html">Eric Ragnar Sventenius</a>. Nykyään Wolfredo Wildpret on
fyysiseltä iältään yli 80 vuotias, ja jakaa valtavia tietojaan kiinnostuneille
useassa eri yhteydessä. Itse ole tavannut hänet luennoitsijana useita kertoja.
Hän on ollut myös vihkimässä Güimarien <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/04/uusinta-uutta-guimarissa-myrkkykasvien.html">pyramidien erikoisia puutarhoja</a>.</span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-MenRWNg5hDw/VX7ZDHOcuuI/AAAAAAAAcVs/jo_0W5NC_zk/s1600/DSC03054.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-MenRWNg5hDw/VX7ZDHOcuuI/AAAAAAAAcVs/jo_0W5NC_zk/s400/DSC03054.JPG" width="300" /></a></div>
<span lang="FI"><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2009/10/santa-gruz-de-tenerifen-vihreat-keuhkot.html."><b>García Sanabrian puisto</b> </a>puolestaan on lähes 100 vuotinen suuri vihreä keidas Tenerifen
pääkaupungin Santa Cruzin keskellä. Puistossa on kasveja KanarianSaarilta, mutta
suurin osa on peräsin muista maanosista. <o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Puistossa on myös
paljon suuria taideteoksia, jotka sijoitettiin sinne vuoden 1973
ulkoilmanäyttelyn jälkeen. Näista patsaista kertoi lähemmin tri.<b>Carlos Castro
Brunetto</b>. En osallistunut patsaskierrokseen tällä kertaa. Olin tutustunut
niihin jo aikaisemmin toisella puistoesittelykierroksella.<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kävelyluennon
järjestäjä oli<a href="http://www.tusantacruz.org/"> <b>TuSantaCruz</b></a><b> </b>kulttuuriyhdistys.<o:p></o:p></span><br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tunnin aikana
ehdimme pysähtyä kymmenen erilaisen puun tai muun kasvin viereen. Kiinnitin
huomioni tämän tunnin aikana, että vaikutti silti, että Wildpret tunsi jokaisen
puun, joka kasvaa Santa Cruzissa, ja useita La Lagunan puista. Mukana olijat
kyselivät häneltä, ”<i>mikä on se puu, joka
kasvaa sen ja sen kadun risteyksessä</i>?” Ja hän vastasi. Mielenkiintoista
kuunnella, vaikka en ole edes yrittänyt merkitä kaikkea muistiin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraph" style="margin-left: 32.2pt; text-indent: -18pt;">
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-NAAS3l6DL5I/VX7b9fJdJsI/AAAAAAAAcV4/0zc-8E4TXoE/s1600/01.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-NAAS3l6DL5I/VX7b9fJdJsI/AAAAAAAAcV4/0zc-8E4TXoE/s400/01.JPG" width="300" /></a></div>
<b> 1. Kasvi: Kanarian
palmu - Phoenix canariensis – Palmera Canaria<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kaikkiaan on
olemassa noin 600 erilaista palmulajia planeetallamme. Näistä kolme elää subtropiikissa,
eli lauhkealla alueella<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kanarian palmu on
kotoperäinen Kanariansaarilla. Se on Kanariansaariston tunnuskasvi<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kanarian
palmu kestää myös kylmää. Sillä ei
myöskään ole erikoista pääjuurta, joten se on helppo siirtää ja istuttaa
uudelleen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Palmulla on ollut
paljon käyttöä saarilla, mm. erilaisissa käsitöissä, kuten esim. hatuissa.
Palmun lehdellä on erittäin hyvä lakaista katuja. Ne eivät aiheuta melua
aamulla aikaisin, ja niillä päästään jopa autojen alle.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">La Gomeralla
valmistetaan palmun mahlasta siirappia, joka tunnetaan paikallisella nimellä
guarapo. Tämä siirappi tunnetaan perinteisesti nimellä <b><a href="https://lainegraciavh.blogspot.com.es/2011/03/la-gomeran-herkku-palmusiirappi.html">”Miel de palma”</a></b>, eli
palmuhunaja, mutta koska kyseessä ei ole oikea mehiläisten tuottama hunaja, EU
haluaa muuttaa se nimeksi guarapo. Gomeralaiset tosin vastustavat sitä.<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-MNmCGbZgIeA/VX7ce8xllvI/AAAAAAAAcWE/eugQeuHj3xs/s1600/02.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-MNmCGbZgIeA/VX7ce8xllvI/AAAAAAAAcWE/eugQeuHj3xs/s400/02.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">2. Kasvi: Kääpiöpalmu - Chamaerops humilis - palmito tai palmitera,
<o:p></o:p></span></b></div>
<span lang="FI">
</span><br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">on Välimeren
alueen palmu. Se on Euroopan ainoa kotoperäinen palmu, joka kasvaa aina
Espanjan eteläkärjestä Cadizista Ranskan eteläosaan. Se on myös suvun Chamaerops
ainoa edustaja.<o:p></o:p></span></div>
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI"><br /></span>
</div>
<div class="MsoListParagraphCxSpLast" style="margin-left: 32.2pt; text-indent: -18pt;">
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-2xTsJxbZz-0/VX7cn67UkeI/AAAAAAAAcWI/ZqKvqvkiYu0/s1600/03.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://1.bp.blogspot.com/-2xTsJxbZz-0/VX7cn67UkeI/AAAAAAAAcWI/ZqKvqvkiYu0/s400/03.jpg" width="400" /></a></div>
<span lang="FI"><b><span style="font-stretch: normal;">3. </span><span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal;"> </span></b></span><!--[endif]--><b><span lang="FI">Kasvi: Traakkipuu - Dracaena draco .
drago<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">On erikoinen
kasvi, joka kasvaa lauhkeilla alueilla. Sitä tavataan Kanariansaarten ja Kap
Verden lisäksi Marokossa. Marokossa kasvaa myös erikoinen Dracaena drago ajgal.<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Aikaisemmin
traakkipuuta pidettiin sipulin sukulaisena, mutta sitten molekylääribiologian
tutkimusten kautta on todettu, että se on ihan oma sukunsa eli </span>Dracaenaceae . Traakkipuu ei siis ole edes puu, koska sillä
ei ole erityistä yhtä pääjuurta. Sen juuret ovat kaikki ”toisjuuria”. Rungon
ympärille kasvaa ajan mittaan tukijuuria.<br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-OkGOYLlsOYo/VX7c7E5OsII/AAAAAAAAcWQ/dJzq_ocxPpk/s1600/031.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="320" src="https://1.bp.blogspot.com/-OkGOYLlsOYo/VX7c7E5OsII/AAAAAAAAcWQ/dJzq_ocxPpk/s320/031.jpg" width="317" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">(Tämán kuvan olen poiminut Googlesta) </td></tr>
</tbody></table>
<span lang="FI">Traakkipuun
merkityksestä Kanariansaarille kertoo Wildpretin mielestä Madridissa oleva
maalaus Jardin de la Delicias – eli herkkujen puutarha. Tässä kuvataan Eevan ja
Aatamin lisäksi kanarialainen traakkipuu. Kanariansaarethan olivat aikoinaan
tunnetut Hesperian niittyinä.<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Traakkipuu on
Tenerifen kasvisymbooli. Tosin Wildretin mielestä Teiden orvokki olisi parempi
symboli, koska se on ainutlaatuinen Tenerifellä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Traakkipuun
mahlaa pidettiin aikoinaan yleislääkkeenä kaikkiin sairauksiin. Sen käyttö
alkoi Kanariansaarilla sen jälkeen kun La Lagunassa olevassa dominikaanisessa
nunnaluostarissa oli todettu sen vaikuttavan parantavasti. Sieltä sen käyttö levisi
sitten muualle. Jossain vaiheessa tästä mahlasta tuli kauppatavara ja
vientiartikkeli.<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Edessämme olevan
traakkipuun iäksi Wildpret arveli noin 30 vuotta. Traakkipuu kukkii 15-18 vuoden
väliajoin, ja haarautuu sen jälkeen. Näin pystytään määrittelemään sen ikä
suunnilleen. Icod de los Vinoksen traakkipuu on Wildpretin tutkimusten mukaan korkeintaan 400-450 vuotta vanha. Icodilaiset
haluavat pitää kiinni ”tuhatvuotisesta nimestä”, mutta se ei siis pidä
paikkaansa. <o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Traakkipuun
rungosta on tehty ja tehdään, mehiläiskennoja. Alkuperäisasukkaat käyttivät
traakkipuusta tehtyjä suojakilpiä taisteluissaan.<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Traakkipuun mahla
on otettu uudelleen käyttöön. Aguimesissa <a href="http://www.aloveria.com/es/%20laboratioers%20Pejoseca"><b>G</b></a></span><a href="http://www.aloveria.com/es/%20laboratioers%20Pejoseca"><b>ran Canarialla, on tehdas</b></a>, jossa
marokkolaisen traakkipuun mahlaa käytetään
mm. kosmetiikkateollisuudessa ja terveystuotteissa .<br />
<br /></div>
<div class="MsoListParagraph" style="margin-left: 32.2pt; text-indent: -18pt;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-mqhAmpovubs/VX7dumQ4v_I/AAAAAAAAcWY/FjvWnE7_Q5M/s1600/04.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-mqhAmpovubs/VX7dumQ4v_I/AAAAAAAAcWY/FjvWnE7_Q5M/s400/04.JPG" width="400" /></a></div>
<span lang="FI"><b><span style="font-stretch: normal;">4. </span><span style="font-size: 7pt; font-stretch: normal;"> </span></b></span><!--[endif]--><b><span lang="FI">Kasvi: Varjoviikuna. Laurel de India. Ficus microcarpa <o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Ensimmäinen puu
tuotiin Kuubasta noin 100 vuotta sitten tänne Garcia Sanabrian puistoon Kuubasta. Santa Cruzin Plaza Pincipe de Asturias varjoviikunat ovat
samalta ajalta. </span><br />
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI">Saarten muut varjoviikunat ovat tästä puusta otettujen
istukkaiden jälkeläisiä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoListParagraph" style="margin-left: 32.2pt; text-indent: -18pt;">
<br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-jGMqqaSJ1mc/VX7eQ2SvQXI/AAAAAAAAcWo/PPZXeuSSm0Q/s1600/05.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-jGMqqaSJ1mc/VX7eQ2SvQXI/AAAAAAAAcWo/PPZXeuSSm0Q/s400/05.JPG" width="300" /></a></div>
<span lang="FI"><b>5. Kasvi: Bulevardipalmu - Washingtonin palmu- Washingtonia robusta</b></span><br />
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI">Aluksi Wildpret
naurahti ja totesi, että hänen mielestään saaristossa vaikuttaa
washingtoniamania, eli tätä palmua istutetaan joka paikkaan. <o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Palmu on kotoisin
Meksikosta. Se on saanut nimensä Amerikan entisen presidentin Georg Washingtonin
kunniaksi.<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Palmua istutetaan
koska on kasvaa nopeasti. Hyvä esimerkki tälläisista taivasta kohti
kurottuvista bulevardipalmuista ovat ne, jotka kasvavat La Lagunan katedraalin
ympärillä.<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Bulevardipalmulla,
”robusta” on lähisukulainen nimeltä Washingtonia filifera. Tämä palmu on
vähitellen monissa paikoissa kehittymässä todelliseksi maanvaivaksi. Se tuottaa
nimittäin paljon siemeniä, jotka sitten leviävät ja alkavat kasvaa kaikkialla.
Niitä voi nähdä jopa kanarianpalmujen runkojen ”kuopissa”.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoListParagraph" style="margin-left: 32.2pt; text-indent: -18pt;">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-MwJv40qzcVQ/VX7e_DzZA4I/AAAAAAAAcWw/6XH-gbGsSxM/s1600/061.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-MwJv40qzcVQ/VX7e_DzZA4I/AAAAAAAAcWw/6XH-gbGsSxM/s400/061.JPG" width="400" /></a></div>
<span lang="FI"><b>6. Kasvi: Vesisalaatti- Pistia stratiotes - Pistia</b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tämän kasvin alkuperästä ei tiedetä muuta kuin sen verran, että se kasvaa trooppisilla alueilla.
Se täyttää nopeasti vesialtaiden pinnan. Se on varsinainen vaiva esimerkiksi
Niilin virrassa Egytissä, ja yleensä lämpimien alueiden vesikanavissa. <o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Näin
rajoitetuilla alueilla, kuten Garcia Sanabrian puistossa sen on estetty
leviämästä. Samalla se on kaunista ja rauhoittavaa katseltavaa. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Pistialla ei ole
juuria, vaan se kelluu veden pinnalla.</span><br />
<span lang="FI"></span><br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-GG1rLr1cpSQ/VX7fp2J3EjI/AAAAAAAAcW8/vZJqUkaMZjw/s1600/07.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-GG1rLr1cpSQ/VX7fp2J3EjI/AAAAAAAAcW8/vZJqUkaMZjw/s400/07.JPG" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="SV">7. Kasvi: Oleanteri – Nerium oleander - Adelfa. </span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tätä kasvia
voidaan tavata kuivissa joen uomissa ja notkoissa aina Välimeren maista Kiinaan
saakka. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Oleanteri on
kaunis kasvi, jota on istutettu yleisesti esim. koulujen pihoille.</div>
</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Wildpret kertoi,
kuinka jonkun jonkun koulun pihalta opettaja oli antanut leikata sen pois. </span>Vanhemmat
nostivat metelin ja Wildpret kutsuttiin paikalla. <span lang="FI">Sen sijaan, että hän olisi moittinut opettajaa,
hän kiitti tätä. </span>Oleanteri on nimittäin erittäin myrkkyllinen. <span lang="FI">Jos lapsi syö oleanterin lehden, hän voi joutua shokkiin, jonka seurauksena sydän pysähtyy. </span>Oleanteri johtaa myrkylliseen kuolemaan, mutta sitä on vaikea jäljittää.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<br /></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/--a9-StbpctQ/VX7gcywm1WI/AAAAAAAAcXE/1hKuczL7aYo/s1600/08.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="240" src="https://1.bp.blogspot.com/--a9-StbpctQ/VX7gcywm1WI/AAAAAAAAcXE/1hKuczL7aYo/s320/08.JPG" width="320" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">8. Kasvi: </span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Tulppaanitrumpetti - </span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Spathodea campanulata - </span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Tulipero
del Gabón <o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">on kotoisin
trooppisesta Afrikasta. Sitä kasvaa nykyään istutettuna kaikkialla maapallon
trooppisissa ja lauhkeissa maissa. Tulppaanitrumpetin
kukka on yleensä punainen, mutta Santa cruzissa, Emilio Calzadilla kadulla, kasvaa
keltakukkainen tulppaanitrumpettipuu.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-6endGh606WY/VX7hFFgAS8I/AAAAAAAAcXQ/LSD7oaQurjc/s1600/DSC03063.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-6endGh606WY/VX7hFFgAS8I/AAAAAAAAcXQ/LSD7oaQurjc/s400/DSC03063.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kuvassa näkyvä puun olen kukannut toisessa puistossa</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">9. Kasvi</span></b><span lang="FI">: <b>Surinaminkirsikka - Eugenia uniflora - pitanga <o:p></o:p></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b><br /></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
on kotoisin Braziliasta
ja muista etelä-Amerikan maista. Se on levinnyt myös Aasian maihin. Nimi
pitanga on peräisin guaraninkielestä (Paraguay)</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Wildpret totesi,
että jos hedelmiä nauttii esim. Santa Cruzissa, ne on pestävä ensiksi, koska ne
keräävät runsaasti ympäristösaateita. Tosin hedelmä on sitten erittäin
hyödyllinen, luonnollinen monivitamiinin lähde.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-KoGAUBIAzEU/VX7hfDfTpvI/AAAAAAAAcXY/ycJSs0BGmco/s1600/010.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://3.bp.blogspot.com/-KoGAUBIAzEU/VX7hfDfTpvI/AAAAAAAAcXY/ycJSs0BGmco/s400/010.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">10. Kasvi: Helikonia - Heliconia wagneriana - heliconia arco iris </span></b><span style="background-color: white; color: #252525; font-family: sans-serif; font-size: 14px; line-height: 22.39px;"> </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tämä kasvi on
strelitzan – eli papukaijakukan sukulainen. </span> Náitä helokonia kasveja on Wikipedian mukaan yli 100 erilaista. Tämä kuvassa näkyvä (jolle ei ole suomenkielistä nimeä) on Wildpretin mukaan kotoisin Venezuelasta. Tosi kaunis kukka.<br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-Set3BMwUHvA/VX7keWEmuRI/AAAAAAAAcXk/VgEujVzKJ6o/s1600/011.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-Set3BMwUHvA/VX7keWEmuRI/AAAAAAAAcXk/VgEujVzKJ6o/s400/011.JPG" width="300" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<b>11. Kasvi:
Kuubankuningaspalmu – Roystonea regia – Plamera real de Cuba<o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tämä palmu on
nimensa mukaisesti peräisin Kuubasta.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Wildpret kertoi,
että aikaisemmin tämän käytävän varrella kasvoi Kasuarina nimisiä puista. Ne
korvattiin sitten tällä Kuubankuningaspalmulla. Ne vaativat vain hyvin vähän
maata kasvaakseen. Siitä huolimatta ne kasvavat nopeasti ja korkeiksi. </span><br />
<span lang="FI">Wildpretin mielestä ne houkuttelevat katsomaan taivaalle.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<b><br /></b>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-eCVS3v5GPEA/VX_SMhPFdrI/AAAAAAAAcYQ/MlbaJ8CEYA8/s1600/012.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="225" src="https://3.bp.blogspot.com/-eCVS3v5GPEA/VX_SMhPFdrI/AAAAAAAAcYQ/MlbaJ8CEYA8/s400/012.jpg" width="400" /></a></div>
<b>12. Kasvi: Liekkipuu - Delonix regia - flamboyán</b>.<br />
Puu on kotoisin Madagaskarilta. Siellä se on häviämisuhkan alainen. Sen sijaan liekkipuuta on istutettu kaikkialle trooppiseen maailmaan.<br />
<br />
Se on maailman suurikokoisin palkokasvi. Näitä kuivia siemenpalkoja käytetään esim. rytmisoittimina. Siemeniä voidaan idättää uusien kasvien saamiseksi.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-m_CbQgvBvuQ/VX7k9J15uzI/AAAAAAAAcX0/35i8OyIF61o/s1600/10311371_980657805298027_6185906047028735381_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="360" src="https://1.bp.blogspot.com/-m_CbQgvBvuQ/VX7k9J15uzI/AAAAAAAAcX0/35i8OyIF61o/s640/10311371_980657805298027_6185906047028735381_n.jpg" width="640" /></a></div>
Lopuksi Wildpret totesi, että tämän tunnin aikana olemme kasvien avulla liikkuneet useassa maaonosassa. Aluksi hän oli jo ehtinyt todeta, että Garciá Sanabrian puisto on todellinen botaaninen jalokivi puistojen joukossa. Näitä jalokiviä on hänen mukaansa saarelemme kaksi.<br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Kesäkuu 2015 © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</span></b><b><span lang="FI"></span></b><br />
<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2009/10/santa-gruz-de-tenerifen-vihreat-keuhkot.html.">Santa Gruzin vihreät keuhkot - García Sanabrían puisto</a> <o:p></o:p></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2009/11/puerto-de-la-cruzin-vihreat-keitaat_15.html">Puerto de la Cruzin vihreät keitaat: Kasvitieteellinen puutarha</a></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">
</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<b><span lang="FI"><br /></span></b>
<b><span lang="FI"><br /></span></b></div>
gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-90763209324096341102015-05-14T20:19:00.000+01:002017-11-10T09:06:23.495+00:00Arucas -kukkien kaupunki Gran Canarialla<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-2_T60X8LMpU/VVTwhCO7VqI/AAAAAAAAcMg/_HPi_VfDZTs/s1600/DSC05337.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-2_T60X8LMpU/VVTwhCO7VqI/AAAAAAAAcMg/_HPi_VfDZTs/s400/DSC05337.JPG" width="400" /></a></div>
<span lang="FI" style="line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><b>Paikallinen alkuperäisväestö tunsi paikan nimellä Arehucas. Kastilialaset valloittajat väänsivät nimen muotoon Arucas. Entinen nimi Arehucas on säilynyt kaupungissa olevan rommitehtaan nimessä</b>.</span><br />
<span lang="FI" style="line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><br /></span>
<span lang="FI" style="line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-size: 12.0pt;">Muutama vuosi sitten ystäväni vei minut vuorelle katselemaan pohjoista Gran Canariaa. Silloin näin Arucaksen ensimmäisen kerran. Sen jälkeen olen käynyt siellä toisen kerran, hyvin lyhyesti. Nyt minulla oli aikaa kiertää hieman enemmän tätä kukkasten kaupunkia.</span><br />
<span lang="FI" style="line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-1ln-ZVFLi9w/VVTwyG1GYlI/AAAAAAAAcMo/p4ZBHNtgmms/s1600/DSC05336.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-1ln-ZVFLi9w/VVTwyG1GYlI/AAAAAAAAcMo/p4ZBHNtgmms/s400/DSC05336.JPG" width="400" /></a></div>
<span lang="FI" style="line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-size: 12.0pt;">Arucas on aika lähellä Las Palmasta. San Telmosta pääsee alle tunnissa bussilla Arucakseen. Eri päivinä menin eri busseilla, eli 206 ja 210 linjoilla. Kummankin reitti vei pienten kylien läpi. Tuskin olisin niitä nähnyt, jos olisin ollut omalla autolla. Bussissa on mielestäni mielenkiintoista katsella ympärilleen, eikä tarvitse keskittyä ajamiseen.</span><br />
<span lang="FI" style="line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-size: 12.0pt;"><br /></span>
<span lang="FI" style="line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-size: 12.0pt;">Arucas </span><span lang="FI" style="line-height: 115%; mso-ansi-language: FI; mso-bidi-font-size: 12.0pt;">sijaitsee 400 metriä merenpinnan
yläpuolella, </span><span lang="FI">Arucas vuoren
juurella. Tämä vuori on entinen tulivuori. Laakso, jossa kaupunki sijaitsee on
aikoinaan ollut merenpohjaa. Silloin kun tulivuori syntyi ja nousi, tämä kohta
meressä jäi eräänlaiseksi laguuniksi.</span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-tRpNwx9OVQM/VVTxmpLi9xI/AAAAAAAAcM4/aB3nYr0iPiY/s1600/DSC01943.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-tRpNwx9OVQM/VVTxmpLi9xI/AAAAAAAAcM4/aB3nYr0iPiY/s400/DSC01943.JPG" width="400" /></a></div>
<span lang="FI"><b>Hieman historiaa </b></span><br />
Kastilialaiset valloittajat hävittivät paikalla olleen kylän vuonna 1478. Kaupunki rakennettiin tälle
paikalla vuonna 1483 kastilialaiseen tyyliin.</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI">Valloituksen jälkeen maat ja vedet jaettiin. Arucaksen alueelle oli runsaasti vettä ja hyvin viljelysmaita saatiin hakkaamalla pois turhia puita.</span><br />
<span lang="FI"></span><br />
<span lang="FI">Vaikuttaa siltä,
että jo vuonna 1503 paikalla olevaan kylään oli rakennettu Johannes Kastajalle
omistettu kappeli. Nykyinen uusgoottilaista tyyliä edustava, katedraaliksi
kutsuttu, kirkko tunnetaan myös<a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/05/katedraali-arucaksessa.html"> <span style="color: blue;"><b>Johannes Kastajan – San Juan Bautista</b></span></a> –
kirkkona.<o:p></o:p></span></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-m643WtATPjI/VVTyFlwNDVI/AAAAAAAAcNA/8nUjA10LUb0/s1600/DSC02578.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-m643WtATPjI/VVTyFlwNDVI/AAAAAAAAcNA/8nUjA10LUb0/s400/DSC02578.JPG" width="300" /></a></div>
<span lang="FI">1500-luvulta
lähiten alueella viljeltiin sokeriruokoa, joka oli aikoinaan ensimmäinen saarilla viljelty laji. Sokerin myymiseksi luotiin kauppasuhteita kaikkialle sen aikaiseen maailmaan. Maan omistajat rikastuivat, ainakin aluksi. <o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span><span lang="FI">Kaupungissa sijaitseva
rommitehdas Arehucas - jatkaa omalla tavallaan tätä sokeriruoan käyttöperinnettä. Tehdas perustettiin
vuonna 1884. Perustaja oli <b>Alfonso Gouríe Álvarez</b>. Nykyään tehdas on eräs
Euroopan tärkeimmistä. Tuontanto on 6000 tynnyrillistä rommia vuodessa..<o:p></o:p></span></div>
<span lang="FI"></span><br />
<span lang="FI">1800-luvun
loppupuolella Arucas oli tunnettu cochinillastaan (opuntiakaktuksella elävä
kirva, josta saatiin purppuranpunaista väriainetta).<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"></span><br />
<span lang="FI">Vuonna 1894 Arucas
nimitettiin kaupungiksi. Espanjan hallitsija kuningatar <b>María Cristina de Habsburgo-Lorena</b>,
antoi sille kanpungin oikeudet kiitoksena asukkaiden työteliäisyydestä ja
kaupungin kasvamisesta</span><br />
<br />
<span lang="FI"><o:p></o:p></span><br />
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-qPD642AXPj0/VVTyaEw0coI/AAAAAAAAcNI/TII3gjxghQg/s1600/DSC02606.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-qPD642AXPj0/VVTyaEw0coI/AAAAAAAAcNI/TII3gjxghQg/s400/DSC02606.JPG" width="300" /></a></div>
<span lang="FI"><b>Nykypäivää</b></span><br />
Alueen
pääasiallinen vaurauden lähde on ollut maanviljelys. Kaupungin ympäristóssä on
paljon banaaniviljelyksiä. Vuonna 2014 kaupungissa oli 37056 asukasta. Nykyään
Arucas on muuttunut Las Palmasin nukkumalähiöksi</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI">Arucas kuuluu niihin paikkoihin, joita turistit käyvät katsomassa. Kohteita ovat mm. katedraali, vanha kaupunki ja rommitehdas. </span><br />
<span lang="FI"></span><br />
<span lang="FI">Muistona
menneiltä ajoilta kaupungissa on useita puistoja, kuten <b>Parque Gouríe</b></span> historiallisessa keskustassa. Tämä puisto tunnetaan nimellä Parque Municipal - eli kunnallinen puisto.</div>
<div class="MsoNormal">
<br />
Toinen puisto on <b>Jardín de
la Marquesa</b>, joka on 1800-luvulta peräisin oleva kasvitieteellinen puutarha.
Tämä puisto sijaitsee hieman kapungin ulkopuolella (noin 0,5 km) Puistossa on tällä hetkellä arviolta 2,500
erilaista kasvia, joista osa on kotoperäisiä kanarialaisia, osa ulkomaisia
kasveja. Puutarhassa esitellään erilaiset Kanariansaarilla käytössä olevat
banaaninviljelystyypit...</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-IVb6FgoJLVY/VVTyrq6e1gI/AAAAAAAAcNQ/95pblShwQTQ/s1600/DSC02568.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-IVb6FgoJLVY/VVTyrq6e1gI/AAAAAAAAcNQ/95pblShwQTQ/s400/DSC02568.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Kävelin kaupungilla</b><br />
Aivan aluksi kävin rommitehtaalle. Sinne oli helppo löytää, koska olin ja painanut mieleeni sen sijainnin. Tehtaan piippu toimiin erinomaisena opastimena.<br />
<a href="https://picasaweb.google.com/113600148305089010184/Arehucas08052015?authkey=Gv1sRgCKjQ0q-t_sndPA"><b><span style="color: blue;">Kuvani rommitehtaalta</span></b></a><br />
<br />
Rommitehtaan jälkeen poikkesin korttelimusossa, yksityisten ihmisten alkuunpanemassa museossa, jossa oli esillä 1950-luvun tavaroita. Ajatella, että näitä kaikkia olivat jotkut säilyttäneet jostain syystä.<br />
<br />
Poikkesin hetkeksi vastapäätä olevaan kunnalliseen puistoon, vaikka olin ollut jo siellä aikaisemminkin, tosin toiseen vuodenaikaan. Kasvien lisäksi tässä puistossa on jäljellä entisiin vedensiirtojärjestelmiin kuuluvia yksityiskohtia.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-LtWsaxeDECM/VVTy7l1WQSI/AAAAAAAAcNY/0PtbIpwQy2E/s1600/DSC02592.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-LtWsaxeDECM/VVTy7l1WQSI/AAAAAAAAcNY/0PtbIpwQy2E/s400/DSC02592.JPG" width="400" /></a></div>
Ihalin vanhoja herrasrakennuksia, tai oikeastaan niiden julkisivuja.Näitä rakennuksia on eri vuosisadoilta, 1600- luvulta 1900- luvulle. Perustamistorilla- Plaza de Constitución - on entinen kunnantalo ja kauppahalli. Kävelin turistitoimistoon ja sain esitteen kaupungista. Kiersin keskustan katuja. Tuntui hieman samanlaiselta kuin olisin kävellyt Vegetassa, mutta alue on pienempi.<br />
<br />
Pysähdyin hetkeksi pienelle <span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 16px; line-height: 18.39px;">Doctor Joaquín Blancon torille. Sen reunalla seisoo runoilija <b>Domingo Riveron</b> patsas. Katsookohan hän jokus kadun (</span><span style="font-family: "times new roman" , "serif"; font-size: 12pt; line-height: 115%;"> Gourié)</span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 16px; line-height: 18.39px;"> toisella puolen sijaitsevaa kulttuuritaloa, jossa on myös kaupungin kirjasto</span><br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-HtiG-DjP7ao/VVTzL5Syi0I/AAAAAAAAcNg/pxv2y9ejwt0/s1600/DSC02610.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://1.bp.blogspot.com/-HtiG-DjP7ao/VVTzL5Syi0I/AAAAAAAAcNg/pxv2y9ejwt0/s400/DSC02610.JPG" width="400" /></a></div>
Ehdin pistäytya ihailemassa kulttuuritalon sisäpihaa ja siellä kasvavaa traakkipuuta, juuri ennen kuin talo suljettiin. Rakennus on perinteinen kanarialainen kartano 1600-luvulta.<br />
<br />
Ulkopuolelta tämä uudistettu rakennus muistuttaa hieman Las Palmasin Vegetassa olevia rakennuksia. Rakennuksen sisäsihalla kasvaa 150 vuotta vanha traakkipuu. Rakennus on avoin maanantaista perjantaihin klo 09.00 – 14.00<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-OpJeneUMePE/VVTzmRY7zoI/AAAAAAAAcNo/tjc09yIpZIE/s1600/DSC02616.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-OpJeneUMePE/VVTzmRY7zoI/AAAAAAAAcNo/tjc09yIpZIE/s400/DSC02616.JPG" width="400" /></a></div>
Kulttuuritalon kanssa samalla kadulla, aivan sen vieressä on ravintola - Tasca Jamon Jamon. Se tuntui sopivalta paikalta lounaan nauttimiseen. Sieniä ja ilmakuivattua kinkkua. Talon punaviini oli aivan mahtavaa, kertoivat sen olevan Bandaman alueella tuotettua. Tynnyrituotetta. En voinut tarkistaa sen enempää tätä asiaa, mutta pari lasillista oli aivan nautinnollinen kokemus.<br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-2MzvkURExcE/VVT0JpPPZjI/AAAAAAAAcNw/JFWyUpGhK1g/s1600/DSC02620.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-2MzvkURExcE/VVT0JpPPZjI/AAAAAAAAcNw/JFWyUpGhK1g/s400/DSC02620.JPG" width="300" /></a></div>
<span lang="FI">Lounaan jälkeen istuin katedraalin ulkopuolella olevalla penkillä. Katselin elämää ympärillä. Odotin katedraalin aukeamista. Eräs toiveistani täyttyi, eli päästin <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/05/katedraali-arucaksessa.html"><span style="color: blue;"><b>katedraaliin</b></span> </a>sisäpuolelle.</span><br />
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI">Sen jälkeen jatkoinkin kasvikurssille Firgasiin.</span><br />
<span lang="FI">Mutta se on jo toinen juttu. Olkoonkin, että arvelen palaavani vielä Arucakseen. </span><br />
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI">Haluan nähdä kivilouhijoiden museon, nyt kun olen kiertänyt kirkkoa sisältä ja ulkoa. Kaupungin museo, </span><span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12pt; line-height: 115%;">Gourién perheen entinen kotitalo, vaikuttaa mielenkiintoiselta. </span><br />
<span style="font-family: "times new roman" , serif; font-size: 12pt; line-height: 115%;"><br /></span>
Markiisittaren puutarha jäi myös seuraavan käyntikerran toivelistalle.<br />
<br />
Arucas tarjoaa mahdollisuus lyhyeen<b> </b><a href="https://www.youtube.com/watch?v=6VL4Zn-kt6k"><span style="color: blue;"><b>virtuaaliseen kävelyyn kaupungissa</b>.</span></a><br />
<br />
<b><a href="https://plus.google.com/u/0/photos/113600148305089010184/albums/6147677522449347921"><span style="color: blue;">Valokuviani kaupungista</span></a></b><br />
<br />
<br />
<span lang="FI"><b><span lang="FI">Toukokuu 2015, © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</span><span lang="FI"></span></b></span><br />
<span lang="FI"><b><span lang="FI"><br /></span></b></span>
<b>Muita Gran
Canariaan liittyviä juttujani:</b><br />
<div class="MsoNormal">
<ul>
<li><b><a href="http://lainegraciavh.blogspot.com.es/2011/09/gran-canarian-alkuperaismerkintaoikeusa.html"><span style="color: blue;">Gran Canarian alkuperäismerkintäoikeusalue</span></a></b></li>
<span style="color: blue;">
</span>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/10/kasvitieilijan-syntymapaiva.html"><b><span style="color: blue;">Kasvitieteilijän syntymäpäivä</span></b></a></li>
<span style="color: blue;">
</span>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/02/muistoja-galdarista-gran-canarialta.html"><b><span style="color: blue;">Muistoja Galdarista Gran Canarialta</span></b></a></li>
<span style="color: blue;">
</span>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/02/teror-neitsyt-ja-manty.html"><b><span style="color: blue;">Teror, Neitsyt ja Mänty</span></b></a></li>
<span style="color: blue;">
</span>
<li><b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/08/rantaseikkailua-gran-canarialla.html"><span style="color: blue;">Rantaseikkailua Gran Canarialla</span></a><span style="color: blue;"> </span></b></li>
<span style="color: blue;">
</span>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/08/viera-y-clavijo-kasvitieteellisessa.html"><b><span style="color: blue;">Viera y Clavijon kasvitieteellisessä puuharhassa Gran Canarialla</span></b></a></li>
<span style="color: blue;">
</span>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2014/10/gran-canarialla-on-kaarmeita.html"><b><span style="color: blue;">Gran Canarialla ON käärmeitä</span></b></a></li>
<span style="color: blue;">
</span>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/03/mantyneitsyen-suojelijoiden-talo.html"><b><span style="color: blue;">Mäntyneitsyen suojelijoiden talo Terorissa</span></b></a></li>
<span style="color: blue;">
</span>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/03/terorin-mantyneitsyen-ykstiyistiloissa.html"><b><span style="color: blue;">Terorin Mäntyneitsyen yksityistiloissa</span></b></a></li>
<span style="color: blue;">
</span>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/03/teresa-de-bolivarin-tori-terorissa.html"><b><span style="color: blue;">Teresa deBolivarin tori Terorissa</span></b></a></li>
<span style="color: blue;">
</span>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/05/kanarian-museo-museo-canario.html"><b><span style="color: blue;">Kanarian museo - Museo Canario</span></b></a></li>
<span style="color: blue;">
</span>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/05/katedraali-arucaksessa.html"><span style="color: blue;"><b>Katedraali Arucaksess</b>a</span></a></li>
</ul>
</div>
<div class="MsoNormal">
<div class="MsoNormal">
<b><o:p></o:p></b><br /></div>
</div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p><br /></div>
<span lang="FI">
</span><br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<br />
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0Arucas, Las Palmas, Spanien28.1201412 -15.52106070000002128.1061367 -15.541230700000021 28.134145699999998 -15.500890700000021tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-19069360731190995972015-05-13T21:07:00.000+01:002017-11-10T09:03:54.549+00:00Katedraali Arucaksessa<div class="MsoNormal">
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-kppVnraTEdI/VVOizXMkHWI/AAAAAAAAcJQ/FvESYWDIOiw/s1600/DSC05332.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-kppVnraTEdI/VVOizXMkHWI/AAAAAAAAcJQ/FvESYWDIOiw/s400/DSC05332.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Kirkko keskellä kylää</td></tr>
</tbody></table>
<b><span lang="FI">Tämä </span> Johannes Kastajan, San Juan Bautista - kirkko Arucaksen keskustassa on ollut suunniteltujen tutustumiskäyntieni listalla jo useita vuosia. Itse asiassa olen seisonut sen ovien takana ja kiertänyt kirkkoa jo kahdesti aikaisemmin, juuri siihen aikaan kuin nämä ovet ovat olleet kiinni. Viimeisimmällä Gran Canarian käynnilläni varasin kaupungille melkein kokonaisen päivän. Nyt olin paikalla siihen aikaa kun ovet avattiin uudelleen iltapäivällä.</b><br />
<br />
Mielestäni tutustuminen oli kaiken tämän vaivan arvoinen. Kirkko on rakennuksena mahtava, kivenhakkaajien mestariteos.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-k4amDjna4hI/VVOmoS4txhI/AAAAAAAAcJk/nZFDTpeOpTw/s1600/DSC02631.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-k4amDjna4hI/VVOmoS4txhI/AAAAAAAAcJk/nZFDTpeOpTw/s400/DSC02631.JPG" width="400" /></a></div>
Aamupäivällä ohittaessani kirkon, totesin parkkipaikalla olevan useita turistibusseja ja portaat olivat täynnä väkeä. Palatessani iltapäivällä kirkossa ei ollut muuta kuin pari kävijää. Tunnelma oli rauhallinen. Vaimea musiikki soi jossain taustalla.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-kCWs_LWgGus/VVOqhO1vhrI/AAAAAAAAcKA/YewIqJihv10/s1600/DSC02649.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-kCWs_LWgGus/VVOqhO1vhrI/AAAAAAAAcKA/YewIqJihv10/s400/DSC02649.JPG" width="300" /></a></div>
Kiersin sisätilan, Katselin ja kuvasin lasimaalauksin peitetyt ikkunat.<br />
<br />
Kuvasin kirkon sisällä olevat neitsythahmot. Yhteen kuvaan olin onnistunut jopa saamaan valkoisen valopallon, tai kaksikin.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-UUQpFWj9e0w/VVOm7cfGS8I/AAAAAAAAcJs/g3TY2MOra9s/s1600/DSC02627.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://2.bp.blogspot.com/-UUQpFWj9e0w/VVOm7cfGS8I/AAAAAAAAcJs/g3TY2MOra9s/s400/DSC02627.JPG" width="400" /></a></div>
<b>Kirkon historiaa</b><br />
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<div style="text-align: left;">
</div>
<span lang="FI">Ensimmäinen
kappeli tälle paikalle pystytettiin ilmeisesti jo 1503. Tästä kappelista tuli seurakunnan
kirkko 1515.<o:p></o:p></span><br />
<br />
Arvelen, mutta en tiedä, että sen ensimmäisen kappelin paikalla olisi ollut paikallisen väestön pyhä paikka. Yleensä siihen aikaan kappelit ja kirkot rakennettiin juuri näille paikoille.<br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kirkkoa
jouduttiin uusimaan ja korjaamaan vuosisatojen kuluessa. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Vuonna 1847 kirkkoon
rakennettiin uusi torni.<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Mutta 1909
alettiin keskustella kirkon korjaamisesta tai uuden rakentamisesta. Asukkaat
halusivat uuden kirkon ja entinen hajoitettiin. </span><br />
<span lang="FI"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-h9fKE4T-5Xg/VVOrBbjdG1I/AAAAAAAAcKI/mpPqlgVtnM8/s1600/DSC02623.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-h9fKE4T-5Xg/VVOrBbjdG1I/AAAAAAAAcKI/mpPqlgVtnM8/s400/DSC02623.JPG" width="300" /></a></div>
<span lang="FI">Uuden kirkon rakennustyöt
käynnistettiin 19. maaliskuuta vuonna. 1909. Arkkitehti oli kataluunialainen
<b>Manuel Vega y March</b>. Ensimmäinen jumalanpalvelus pidettiin siinä 1917. Kaakkoisen kellotornin rakentaminen aloitettiin
1962. Kirkko oli valmis vuonna 1977.. <o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kirkon
rakennustyyli on uusgoottilainen. Sen materiaali on saatu Arucaksessa olevasta
kivilouhimosta. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Erikoista tässä
mahtavassa kirkkorakennuksessa on se, että se on rakennettu ilman mekaanisia
apuvälineitä. Rakentajat olivat paikallisia kivityömestareita (canteros) <o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-68Qh8Wcg9QU/VVOnhIYXZ2I/AAAAAAAAcJ0/jzUd7h9Z8n8/s1600/DSC02654.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-68Qh8Wcg9QU/VVOnhIYXZ2I/AAAAAAAAcJ0/jzUd7h9Z8n8/s400/DSC02654.JPG" width="300" /></a></div>
<span lang="FI">Kirkon
pohjakerros on neliönmuotoinen. Siinä on kolme laivaa. Kirkon tornit ovat
teräväkattoiset. <o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kirkon ikkunoiden
lasimaalaukset ovat tärkeitä. Useat eri lahjoittajat ovat sijoittaneet varoja
kirkon rakentamiseen ja sen koristeluun. </span><br />
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI">Kirkon lasimaalausikkunat valmistuivat
vuosien 1916 ja 1928 välisenä aikana. Näiden ikkunoiden toteutus on ranskalaisen
yhtiön <b>Maumejean et Freres</b> käsialaa. <o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI"><br /></span>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://3.bp.blogspot.com/-YOAa0NeejBA/VVOmQ0l2fnI/AAAAAAAAcJc/XemkGOTva6c/s1600/DSC02604.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-YOAa0NeejBA/VVOmQ0l2fnI/AAAAAAAAcJc/XemkGOTva6c/s400/DSC02604.JPG" width="400" /></a></div>
<span lang="FI">Kirkkoa kutsutaan
– ilmeisesti tornien takia katedraaliksi – vaikka se on kirkolliselta hierarkia-arvoltaan tavallinen
seurakuntakirkko.<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kirkossa on
useita sivukappeleita, joissa on tärkeitä taide-esineitä. </span><br />
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI">Alttarilla oleva
ristiinaulittu Jeesus on peräisin 1500-luvulta.<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-hCBXcKbkeXU/VVOrmLmWtCI/AAAAAAAAcKQ/sBYJb_B07ag/s1600/DSC02662.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://2.bp.blogspot.com/-hCBXcKbkeXU/VVOrmLmWtCI/AAAAAAAAcKQ/sBYJb_B07ag/s320/DSC02662.JPG" width="240" /></a></div>
<span lang="FI">Vuosi 2000 oli
tärkeä tälle kirkolle. Saaren suojelushahmo, <b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/02/teror-neitsyt-ja-manty.html">Virgen del Pino</a>, Mäntyneitsyt </b> oli vierailulla
Las Palmasissa. Paluumatkallaan Teroriin hän yöpyi 17.6. tässä Johannes Kastajan
kirkossa.<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span>
<b>Aukioloajat</b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>Kirkko on avoin
kävijöille kaikkina päivinä klo 09.30 – 12.30 ja 16.30 – 18.00</b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI"><a href="https://plus.google.com/u/0/photos/113600148305089010184/albums/6147688016162370593"><b>Valokuvani kirkon sisältä ja ulkoa</b></a></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI"></span><br />
<div class="MsoNormal">
<b>Toukokuu 2015, © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</b><br />
<span lang="FI"></span>
<span lang="FI"><br /></span>
<span lang="FI"><b>Muita Gran
Canariaan liittyviä juttujani:<o:p></o:p></b></span></div>
</div>
<div class="MsoNormal">
<ul>
<li><b><a href="http://lainegraciavh.blogspot.com.es/2011/09/gran-canarian-alkuperaismerkintaoikeusa.html">Gran Canarian alkuperäismerkintäoikeusalue</a></b></li>
<li><b>Kasvitieteilijän
syntymäpäivä</b></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/02/muistoja-galdarista-gran-canarialta.html"><b>Muistoja Galdarista Gran Canarialta</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/02/teror-neitsyt-ja-manty.html"><b>Teror, Neitsyt ja Mänty</b></a></li>
<li><b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/08/rantaseikkailua-gran-canarialla.html">Rantaseikkailua Gran Canarialla</a> </b></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/08/viera-y-clavijo-kasvitieteellisessa.html"><b>Viera y Clavijon kasvitieteellisessä puuharhassa Gran Canarialla</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2014/10/gran-canarialla-on-kaarmeita.html"><b>Gran Canarialla ON käärmeitä</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/03/mantyneitsyen-suojelijoiden-talo.html"><b>Mäntyneitsyen suojelijoiden talo Terorissa</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/03/terorin-mantyneitsyen-ykstiyistiloissa.html"><b>Terorin Mäntyneitsyen yksityistiloissa</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/03/teresa-de-bolivarin-tori-terorissa.html"><b>Teresa de Bolivarin tori Terorissa</b></a></li>
<li><b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/05/kanarian-museo-museo-canario.html">Kanarian museo - Museo Canario</a></b></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/05/arucas-kukkien-kaupunki-gran-canarialla.html"><b>Arucas - kukkien kaupunki Gran Canarialla</b></a></li>
</ul>
</div>
<div class="MsoNormal">
<b><o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<b><o:p></o:p></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b>
</b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<br /></div>
gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com2Arucas, Las Palmas, Spanien28.1201412 -15.52106070000002128.1061367 -15.541230700000021 28.134145699999998 -15.500890700000021tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-49629972061105299772015-05-13T16:15:00.000+01:002018-07-04T10:25:44.685+01:00Kanarian museo - Museo Canario<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-KW4l5H8EShU/VVNlwZ-pR2I/AAAAAAAAcIM/KIdhDBg8cxQ/s1600/DSC02508.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://3.bp.blogspot.com/-KW4l5H8EShU/VVNlwZ-pR2I/AAAAAAAAcIM/KIdhDBg8cxQ/s400/DSC02508.JPG" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Museon kadun nurkka</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<b>Vihdoin viimein
minulla oli aikaa käydä Kanarian museossa Las Palmasin Vegetassa. Olin lukenut
siitä monessa yhteydessä, mutta minkään Gran Canarian käyntini yhteydessä en
ollut voinut omistaa aikaa tälle tärkeälle museolle.</b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tämä museo
perustettiin jo vuonna 1879. Sen kokoelmat kasvavat jatkuvasti. Lahjoituksia
tulee yksityisiltä henkilöitä. Arkeologiset kaivausluvat ja kaivausten
yhteydessä löydetyt esineet yms. kartuttavat museon kokoelmaa. Myös suomalaista
alkuperää olevia tutkimustuloksia löytyy museon kokoelmista, nimittäin <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/04/suomalaisten-jalkia-kanariansaarilla.html"><b>geologi Hans Hausenin</b></a> saarten vesitutkimuksia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Museossa saa
kuvata, mutta ilman salamanvaloa. En onnistunut ohjelmoimaan omaa kameraani
niin, että olisin voinut kuvata. Kunnioitin rajoitusta, koska tiedän, että
museossa olevat esineet ovat erikoisia. Vain pari kuvaa jäi muistoksi.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-mqkF6CrBaf0/VVNmBoNXCSI/AAAAAAAAcIU/J8xeoONEiQQ/s1600/DSC02512.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-mqkF6CrBaf0/VVNmBoNXCSI/AAAAAAAAcIU/J8xeoONEiQQ/s400/DSC02512.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Museon alakerran suuri sali toisesta kerroksesta nähtyná</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Katselin kauan
erilaisia asumismalleja. Mielenkiintoinen oli esim. eri saarilta peräisin
olevien ruukkujen osasto. Kaikilla saarilla on ollut oma tapansa sekä esineiden, mallien, että ruukkujen koristelun suhteen.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-hrizv_X15n8/VVN0CF7zGbI/AAAAAAAAcJA/jNuRt7GLtn4/s1600/Idolo_guanche_Museo_Canario.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://3.bp.blogspot.com/-hrizv_X15n8/VVN0CF7zGbI/AAAAAAAAcJA/jNuRt7GLtn4/s400/Idolo_guanche_Museo_Canario.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tämän Tara-hahmon luultavasti monet jo tuntevatkin. <br />
Kuva on museon sivulta</td></tr>
</tbody></table>
<span lang="FI">Mielenkiintoista oli myös katsella naisia esittäviä pieniä patsaita. Saariston alkuperäisten asukkaiden historiasta kerrotaan, miten kaikilla saarilla oli olemassa erityyppisiä ja eriasteisia matriakaatteja, eli nainen oli tärkeässä asemassa. Suurin osa näistä pienistä patsaista esittää naisia.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://3.bp.blogspot.com/-dJPvvGVEmFc/VVNp3lVmHAI/AAAAAAAAcIw/Guf4BlcOZWU/s1600/CanariosdeGranCanaria.L.Torriani.SXVI_.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="250" src="https://3.bp.blogspot.com/-dJPvvGVEmFc/VVNp3lVmHAI/AAAAAAAAcIw/Guf4BlcOZWU/s400/CanariosdeGranCanaria.L.Torriani.SXVI_.jpg" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Torriani piirros 1500-luvulta Gran Canarian asukkaiden vaatetuksesta</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Eräällä osastoista näytettiin jäänteitä varhaisten asukkaiden ”vaatteista”, jotka olivat valmistetut esim. nahkasta tai kasveista, kuten kaislasta ja palmunlehdistä.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Hyvin erikoinen
osasto on se, minne oli koottu useita muumioita. En ottanut täällä kuvia, sen
sijaan laitan linkin <a href="http://www.elmuseocanario.com/index.php/en/collections/archaeology-in-gran-canaria/galeria-fotografica/112-figura-22-coleccion-de-arqueologia-de-gran-canaria"><b>museon muumiokuvaan</b></a>. Seisoin kauan ja katselin näitä
saariston varhaisten asukkaiden jäänteitä. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Samassa tilassa
on myös suuri kokoelma pääkalloja. Joissan näkyy jälkiä kallonporauksista.
Kanarian varhaiset asukaat osasivat tämän taidon. Yhdessä huoneessa on luita.
Niissä näkyy selvästi mm. reuman aiheuttamat muutokset. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kaipasin
mahdollisuutta istua ja keskittyä johonkin esittelykaappiin. Museo on laaja, ja
tunsin, että jalkani väsyivät paikallaan seisomisesta.<o:p></o:p></span><br />
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Ratkaisu voi
luonnollisesti olla, käydä siellä usein ja tutkia huone kerrallaan.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-LJyn9ohTwZ4/VVNmM-dCorI/AAAAAAAAcIc/qEft9uIxfX0/s1600/DSC02511.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://4.bp.blogspot.com/-LJyn9ohTwZ4/VVNmM-dCorI/AAAAAAAAcIc/qEft9uIxfX0/s400/DSC02511.JPG" width="300" /></a></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Museon yhteydessä
on myös myymälä, jossa on mm. kirjoja ja pieniä muistoesineitä. Myymälän seiniä
peittävät kirjahyllyt ovat täynnä vanhoja kirjoja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="http://www.elmuseocanario.com/?lang=en"><b>Museo Canario</b></a></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Museon osoite: Doctor Verneau, 2, Vegueta, Las Palmas de Gran Canaria<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b>Aukioloajat: </b><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
maanantai – perjantai klo 10.00 – 20.:00. <o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Lauantai,
sunnuntai, juhlapäivät: klo 10.:00 - 14.:00.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Toukokuu 2015, © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</span></b><span lang="FI"><b><br /></b></span><span lang="FI"><b><br /></b></span>
<span lang="FI"><b><br /></b></span>
<span lang="FI"><b><br /></b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b>Muita Gran
Canariaan liittyviä juttujani:</b><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<ul>
<li><a href="http://lainegraciavh.blogspot.com.es/2011/09/gran-canarian-alkuperaismerkintaoikeusa.html"><b>Gran Canarian alkuperäis merkintäoikeusalue</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/10/kasvitieilijan-syntymapaiva.html"><b>Kasvitieteilijän syntymäpäivä</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/02/muistoja-galdarista-gran-canarialta.html"><b>Muistoja Galdarista Gran Canarialta</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/02/teror-neitsyt-ja-manty.html"><b>Teror, Neitsyt ja Mänty</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/08/rantaseikkailua-gran-canarialla.html"><b>Rantaseikkailua Gran Canarialla</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2013/08/viera-y-clavijo-kasvitieteellisessa.html"><b>Viera y Clavijon kasvitieteellisessä puuharhassa Gran Canarialla</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2014/10/gran-canarialla-on-kaarmeita.html"><b>Gran Canarialla ON käärmeitä</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/03/mantyneitsyen-suojelijoiden-talo.html"><b>Mäntyneitsyen suojelijoiden talo Terorissa</b></a></li>
<li><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/03/terorin-mantyneitsyen-ykstiyistiloissa.html"><b>Terorin Mäntyneitsyen yksityistiloissa</b></a></li>
<li><b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/03/teresa-de-bolivarin-tori-terorissa.html">Teresa de Bolivarin tori Terorissa</a></b></li>
<li><div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/05/katedraali-arucaksessa.html">Katedraali Arucaksessa</a></b><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/05/arucas-kukkien-kaupunki-gran-canarialla.html"><b>Arucas- kukkien kaupunki Gran Canarialla</b></a></div>
</li>
<li><span lang="FI"><br /></span></li>
</ul>
<o:p></o:p><br />
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
<o:p></o:p></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0Las Palmas de Gran Canaria, Las Palmas, Spanien28.099785029505416 -15.41314780712127728.099347529505415 -15.413778307121277 28.100222529505416 -15.412517307121277tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-1531351223668230032015-04-30T13:14:00.002+01:002015-05-26T09:04:54.135+01:00Kävijöistä sivuillani<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://1.bp.blogspot.com/-c3i28u3JKHo/VUIb6WEdRBI/AAAAAAAAbpw/n2xtpP5VZUU/s1600/10606274_10152487787938925_7874152896840233842_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="http://1.bp.blogspot.com/-c3i28u3JKHo/VUIb6WEdRBI/AAAAAAAAbpw/n2xtpP5VZUU/s1600/10606274_10152487787938925_7874152896840233842_n.jpg" width="300" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Nainen blogien "takana", tässä Güimarissa <br />
Thor Heyredahlin 100 muistojuhlan<br />
yhteydessä, Heyrdahlin patsaan vieressä</td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><b>Katselen välillä tilastoja, jotka kertovat blogieni vierailijoista.</b></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kaksi blogiani on suomenkielistä ja yksi ruotsinkielinen. Noihin kahteen suomenkieliseen olen kirjoittanut suhteellisen paljon niiden olemassaoloaikana. Ruotsinkielinen on jäänyt paljon vähmmälle huomiolle. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kaikenkaikkiaan
kävijöitä on ollut näissä kolmessa KanarianSaariin littyvissä blogeissani yhteensä 92876. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Julkaisin ensimmáisen juttuni lokakuun 31. päivä 2009. blogissa nimeltä
KanarianSaaret – Islas Canarias.
Vähitellen totesin, että oli paras erottaa ruoka/viinijutut omaksi
blogikseen. Sen tein maaliskuussa 2011.
Ruotsinkielisen Kanarieöarna – Islas Canarias blogin käynnistin
kesäkuussa 2010-<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kävijöitä on
ollut luonnollisesti Suomesta ja Ruotsista, mutta myös Espanjasta, koska itsekin asun tämän valtion alueella. Mutta se, mikä ihmetyttää on se, että kävijöitä on ollut suhteellisen runsaasti myös USA:sta,
Venäjältä, Saksasta, Ranskasta, Ukrainasta, Isobritaniasta, Alankomaista,
Iranista. Vähemmän tai satunnaisia kávijöitä olen nähnyt rekisteröiryneen mm.
Unkarista, Japanista, Irlannista, Kreikasta, Sveitsistä,
Kiinasta, Indenonesiasta, Libanonista, Itävallasta. Joissain näissä edellämainituista maissa asuu kavereitani ja ystäviäni, mutta ei kaikissa.</span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Mikähän näitä "ulkomaisia" kävijöitä kiinnostaa, sitä ihmettelen välillä. Jos he lukevat kirjoituksiani, toivon todella, että "kääntäjät", </span>Google tai Bing saavat aikaan niin tajuttavaa teksktiä, että sen sisältö jää edes suhteellisen selväksi.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Se, mitä olen toivonut, ja toivon edelleen, on palaute. Sitä tulee niin kovin harvoin. En nyt tarkoita kiittelyä, vaan yleensä palautetta, niin ruusuja kuin risujakin.</div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Loin jossain vaiheessa Facebookiin ryhmän KanarianSaarelainen - Islas Canarias. Sinnekin on alkanut tulla ei-suomenkielentaitoisia henkilöitä. </div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
Onkohan tämä nyt sitä kansainvälistymistä.</div>
<div class="MsoNormal">
.</div>
Tosi
mielenkiintoista kuitenkin.<br />
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Voikaa ihanasti ja poiketkaa jatkossakin..</span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b>30. huhtikuuta 2015, Gracia Penttinen</b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-947660972714570032.post-52549543939664720472015-04-05T17:45:00.003+01:002018-04-10T23:03:08.210+01:00Suomalaisten tutkijoiden jälkiä Kanariansaarilla<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-EAl0rxzCzwo/VSFt5aAC8oI/AAAAAAAAbd0/YiTyDNA6bBk/s1600/aarno.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-EAl0rxzCzwo/VSFt5aAC8oI/AAAAAAAAbd0/YiTyDNA6bBk/s1600/aarno.jpg" width="290" /></a></div>
<b>Keväällä 2014 esitin lukijoilleni kysymyksen josko <a href="http://kuuluisia%20suomalaisia%20kanariansaarilla/">joku tietäisi onko saaristossa vieraillut tai asunut suomalaisia, jotka ovat jättäneet nimensä saarten historiaan, katujen nimiin, tai olleet muuten tunnettuja saaristossa.</a></b></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Sain eräältä lukijalta pitkän kertomuksen <b>Saga Roosista</b>, joka eittämättä on
kuuluisa Tenerifen suomalaisten keskuudessa. Hän on kirjoittanut muutamia
kirjoja elämästään ja kokemuksistaan Tenerifellä. Olen kyllä maininnut nämä
kirjat sivuni lähdekirjojen joukossa. Näistä suomalaisten arvostamista kirjoista huolimatta häntä ei käsittääkseni ole huomioitu saarella antamalla
kadun nimi tai julkaisemalla ”jotain”, mikä kantaa hänen nimeään.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Sain kuitenkin yhden vihjeen opaskollegaltani <b>Marjut Lindiltä</b>, joka kertoi
Santa Cruzin luonnonhistoriallisen museon hyönteisosastolla esiintyvän suomalaisen
tutkijan </span><b><span lang="EN-US">Håkan Lindbergin </span></b>nimen.</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-OkeqEWrfn84/VSFuDqgHDSI/AAAAAAAAbd8/nZ9QMah8aOQ/s1600/natura%2By%2Bcultura.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-OkeqEWrfn84/VSFuDqgHDSI/AAAAAAAAbd8/nZ9QMah8aOQ/s1600/natura%2By%2Bcultura.jpg" width="300" /></a></div>
<span lang="FI"><b>Hannu ja Leena Aarnion</b> kirjasta löytyi kasvi, joka muistuttaa suomalaisesta
luonnontukijasta nimeltä <b>Peter Forsskål</b>.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kirjasta <i><b>Natura y Cultura de las Islas Canarias</b></i> löytyi geologian osastolla
maininta suomalaisesta geologista<b> Hans Hausenista</b>.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Eli kaikki kolme liittyvät eri tavoin saariston luontoon.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tutkiessani sitten tietoja heistä, löysin mielestäni todella
mielenkiintoisia henkilöhahmoja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: left; margin-right: 1em; text-align: left;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-BIlAvpWbGek/VSFl9q0POOI/AAAAAAAAbc0/1c34RoVhvpM/s1600/Peter_Forsskaal_year1760.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-BIlAvpWbGek/VSFl9q0POOI/AAAAAAAAbc0/1c34RoVhvpM/s1600/Peter_Forsskaal_year1760.jpg" width="301" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: xx-small; text-align: start;"><span lang="FI">Peter Forsskål</span></span></td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Peter Forsskål<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">on aikaisin näistä tutkijoista. Hän oli helsinkiläisen kirkkonherran
poika, joka syntyi vuonna 1732. Sittemmin isä sai paikan Tukholman suomalaisen
seurakunnan kirkkoherrana, jolloin perhe muutti vähitellen Tukholmaan. Peter
oli lahjakas nuorukainen, joka pääsi ylioppilaaksi jo 10 vuotiaana. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Hänestä
tuli kasvitutkija <b>Carl von Linnén</b> oppilas Uppsalan yliopistossa. Hänen
ensimmäinen tohtorin väitöskirjansa valmistui Saksassa Göttingenin yliopistossa. Peter Forsskål palasi vähitellen
Ruotsiin. Hän yritti saada väitöskirjansa julkaistuksi myös Ruotsissa, mutta se oli sen ajan
poliittisten käsitysten mukaan täysin hyljättävä. Suuri osa hänen itse julkaisemiaan kirjoja, ko.
väitöskirjasta takavarikoitiin. Hän oli nimittäin sitä mieltä, että ihmisillä
on oltava oikeus vapaaseen ilmaisuun. Häntä pidetäänkin Ruotsin painovapauden
aikaansaajana. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Arabiankielen taitoisena <span lang="FI">Peter Forsskål </span>lähti kasvientutkimusmatkalle mm.
Epyptiin, josta hän lähetti Linnélle siemeniä ja tutkimusraportteja. Hän kuoli
Jemenissä 32 vuotiaana. </span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://2.bp.blogspot.com/-l8dZEYpZlsc/VSFmRSy06JI/AAAAAAAAbc8/3jPnGtpt4Ys/s1600/IMG_0090.JPG" imageanchor="1" style="clear: right; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="298" src="https://2.bp.blogspot.com/-l8dZEYpZlsc/VSFmRSy06JI/AAAAAAAAbc8/3jPnGtpt4Ys/s1600/IMG_0090.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: xx-small; text-align: start;">Forskalia angustifolia, Petterikki.</span> </td></tr>
</tbody></table>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Linné antoi hänen kunniakseen yhdelle nokkosen
sukuiselle kasville nimen hänen mukaansa. Sittemmin suomalainen
nimistötoimikunta nimitti tämän </span>Forskalia angustifolia kasvin, joka kasvaa mm. KanarianSaarilla, <b>petterikiksi</b>.</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br />
<br />
<span lang="FI">Petterikki, eli kanariansaarelaisittain "ratoneran" nimellä tunnetu "rikkaruoho", kasvaa kaikkialla. Paikoin se on melkein maanvaiva. Perinteisessä kansalääkinnässä se on ollut hyvin tunnettu kasvi. Niin kuivana ja kuolleena kuin tuoreena se sisältää aineita, jotka auttavat mm. bronkkiitiksen yhteydessä.</span><br />
<span lang="FI"><br />Toinen Forsskååliin liittyvä kasvi KanarianSaarilla on Moringa Peregrina. Forsskåålin kerrotaan "löytäneen" tämän moringan Arabian niemimaan kasvillisuutta tutkiessaan. Tosin egyptiläiset olivat tunteneet sen jo ennen häntä.</span><br />
<span lang="FI"><br />Näitä Moringa peregrina kasveja on nyt kaksi Tenerifellä. Niiden siemenet hankittiin Israelista. Ne kasvavat Güimarin laaksossa sijaitsevassa<span style="color: blue;"><b><a href="https://gracianmoringa.blogspot.com.es/2015/11/manga-olika-moringatrad-i-moringapark.html"> MoringaParkissa</a></b></span>.<br />Näitä yhteyksiä Forsskåålin, Moringa Peregrinan ja KanarianSaarten välillä tuskin kukaan minua lukuunottamatta on tullut ajatelleeksi.</span><br />
<br />
<span lang="FI">Vuodelta 2007 peräisin olevassa artikkelissa ”<a href="https://biodiverse.wordpress.com/category/tema/linne/page/2/"><i><b>Linné och den genetiskanationalismen</b></i></a>” Peter Forsskål manitaan yhtenä niistä tutkijoista, joiden
kasvitiedot ovat olleet pohjana monen maan kasvistoille.</span><br />
<span lang="FI"></span><br />
<span lang="FI"></span><br />
<span lang="FI"><o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"></span></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Hans Hausen<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Hans Hausen syntyi Helsingissä 1884, missä hän kuoli 1979. Hänen elämäänsä
mahtuu todella paljon.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://4.bp.blogspot.com/-tSMNC7qJYMY/VSFp705Rg7I/AAAAAAAAbdI/nQoK7iJTNg4/s1600/hh.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="298" src="https://4.bp.blogspot.com/-tSMNC7qJYMY/VSFp705Rg7I/AAAAAAAAbdI/nQoK7iJTNg4/s1600/hh.jpg" width="400" /></a></div>
<span lang="FI">Löysin maininnan hänestä KanarianSaarten geologiaa esittelevästä
artikkelista kirjassa </span><i><b>Natura y Cultura de las Islas Canarias</b></i>. Hänen mainittiin olleen uranuurtaja saarten vesitutkimukselle.
Vaikka hänen tutkimustuloksensa eivät kaikilta osin enää vastaa nykyaikaisia käsityksiä, nämä hänen tutkimuksensa ovat toimineet lähtökohtana nykyisille tutkimuksille.
Tärkeitä tässä yhteydessä ovat hänen valmistamansa läntisten saarten geologiset
kartat. Hänen keräämiään kivinäytteitä säilytetään mm. Gran Canarialla sijaitsevassa
<b><span style="color: blue;"><a href="https://lainegracia.blogspot.com.es/2015/05/kanarian-museo-museo-canario.html">Kanarian museossa</a></span></b>.<br />
<br />
Tenerifeläisten geologien Telesforo Bravon y Juan Cuellon työn ja saariston geologiaa ja vesiasioita tutkivan säätiön kursseilla olen huomannut Hausenin nimen mainittavan. Hans Hausen ja Telesforo Bravo olivat kollegoita.</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Jo kauan ennen kuin geologian tohtori Hans Hausen tuli KanarianSaarille, hän ehti
olla kolme vuotta Argentiinan valtion geologina. Hän teki tutkimusmatkoja mm.
Siperiaan. Hänen KanarianSaarten tutkimusmatkansa tapahtuivat vuosien 1940-1970
välillä päätellen julkaistuista tutkimuksista ja kirjoista.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Elämänsä aikana hän asui myös Espanjassa, josta käsin hän teki
tutkimusmatkoja KanarianSaarille.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kirjailijana Hans Hausenista todetaan, että hänellä oli kyky kirjoittaa
kansantajuisesti. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-VNlq0d5qtXI/VSFqGdHKgeI/AAAAAAAAbdQ/Txcxm4S1r3Q/s1600/hans%2Bhausen%2Bbok.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-VNlq0d5qtXI/VSFqGdHKgeI/AAAAAAAAbdQ/Txcxm4S1r3Q/s1600/hans%2Bhausen%2Bbok.jpg" width="285" /></a></div>
<span lang="FI">Sain turkulaisesta antikvariaatista Hans Hausenin kirjoittaman kirjan ”<b><i>Det
blev Kanarieöarna </i></b>” vuodelta 1947. Hän oli siinä vaiheessa jo
sanojensa mukaan vanhempi herra, mutta hän vaelsi ahkerasti jalkaisin tutkimassa
luontoa ja ottamassa näytteitä.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Hän lähti vuonna 1947 matkaan laivalla Turusta kahden muun suomalaisen luonnontutkijan kanssa. Toinen
heistä oli Håkan Lindberg, josta kerron myöhemmin. Toinen herra oli P:sson.
Hänen nimeään ei mainittu, ainoastaan se, että hän oli kiinnostunut kasveista, ja käytti paljon aikaa niiden keräämiseen. </span><br />
<br />
Näiden kolmen herran pyrkimyksenä oli saada viisumi Kap Verden saaristoon. He
tulivat KanarianSaarille odottamaan viisumia, jota sitten ei koskaan myönnetty.
Siksi kirjan nimi voisi olla . ..”<b><i>istället</i></b> ”. Eli ”sen sijaan”. Viisumin
odotteluaika saaristossa ei mennyt keneltään hukkaan, vaan he tutkivat
ahkerasti kukin omaan erikoisalaansa liittyviä asioita. Mielenkiintoisia olivat
mielestäni myös Hans Hausenin kuvaukset heidän yhteyksistään ja
ystävystymisestään ruotsalaisen kasvitutkijan <b><a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2012/10/kasvitieilijan-syntymapaiva.html">Eric Ragnar Sventeniuksen</a></b>
kanssa. Tämä oli siihen aikaan Puerto de la Cruzin kasvitieteellisen puutarhan
puutarhuri ja innokas kanarialaisten kasvien tutkija ja kerääjä.</div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://1.bp.blogspot.com/-pgro4eQqTkg/VSFqU_vRbBI/AAAAAAAAbdY/N3cM7JbKBaM/s1600/hidrografia.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://1.bp.blogspot.com/-pgro4eQqTkg/VSFqU_vRbBI/AAAAAAAAbdY/N3cM7JbKBaM/s1600/hidrografia.jpg" width="290" /></a></div>
<span lang="FI">Hans Hausenin kanariantutkimuksia löytyy niin Suomesta kuin
Kanariansaariltakin.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Joka haluaa voi etsiä ne<b> <a href="http://lainegracia.blogspot.com.es/2015/05/kanarian-museo-museo-canario.html">Kanarian museon</a></b> kokoelmista Las Palmas de Gran Canarialla.: <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Mm. seuraavat Kanariansaariin liittyvät tutkimukset on julkaistu Suomessa englanniksi:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<ul>
<li>Contributions to the geology of Tenerife
(Canary Islands) (Societas Scientiarum Fennica. Commentationes
physico-mathematicae... by Hans Hausen (1956)</li>
<li>On the geology of Fuerteventura (Canary
Islands) with geologic map in the scale 1:300,000 (Societas Scientiarum... by
Hans Hausen (1958)</li>
<li>On the Ground Water Conditions in the Canary
Island and their Irrigation Cultures (1951)</li>
<li>New contributions to the geology of Grand
Canary (Gran Canaria, Canary Islands) (Societas Scientiarum Fennica.... by Hans
Hausen (1962)</li>
</ul>
<div class="MsoNormal">
<b>P.S. Pari vuotta tämä kirjoittamisen jälkeen sain kirjeen Turusta. Lainaan siitä osan " Ihan sattumalta löysin blogisi Kanarian Saarista. Kivoja juttuja!</b></div>
<b>
</b>
<div class="MsoNormal">
<b>Voin kertoa etta eräs siinä esiintyvä mies,
geologian professori Hans Hausen, oli iso-isäni. Hän ryhtyi tutkimaan
saarten syntyä (ja tukikin ne kaikki!) jäätyään eläkkeelle Åbo
Akademista 1950-luvulla (vai oliko se n 1960?). Kävi siellä
viimeisen kerran ollessaan 86-vuotias. Kuoli 1979 lähes 95-vuotiaana." </b></div>
<ul>
</ul>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="EN-US">Håkan Lindberg<o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Håkan Lindberg syntyi Joroisissa toukokuussa 1898. Hän kuoli vuonna 1996. Wikipediassa
hänet mainitaan erittäin lyhyesti. ”<i>Hän
oli ylimääräinen professori vuodesta 1954. Hän teki tutkimusmatkoja muun muassa
Välimeren maihin ja Itä-Atlantin saarille. </i></span><i><span lang="EN-US">Hän tutki erityisesti
nivelkärsäsiä ja kovakuoriaisia</span></i><span lang="EN-US">”.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="EN-US"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<table cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="float: right; margin-left: 1em; text-align: right;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://4.bp.blogspot.com/-QLK8D3DGc1M/VSFq24kdxPI/AAAAAAAAbdg/rA8TSkco0S0/s1600/DSC02214.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; margin-bottom: 1em; margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" height="300" src="https://4.bp.blogspot.com/-QLK8D3DGc1M/VSFq24kdxPI/AAAAAAAAbdg/rA8TSkco0S0/s1600/DSC02214.JPG" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><span style="font-size: xx-small; text-align: start;">Håkan Lindbergistä kertova teksti Santa Cruzin <br />luonnontieellisen museon seinällä. <br />Valitan, että salamanvalo peittää osan tekstiá. <br />Huone oli muuten aika pimea...</span></td></tr>
</tbody></table>
<span lang="FI">Håkan Lindberg oli vuosikymmeniä aktiivinen vuonna 1939 perustetussa suomalaisessa Nordensköld yhdistyksessä, ensin
sihteerinä, sitten varapuheenjohtajana ja lopuksi puheenjohtajana. Tämän
ykdistyksen jäsenet mainittiin ahkerina tutkimusmatkailijoina ja tutkijoina. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Hänen tutkimusmatkansa KanarianSaarille mainitaan Santa Cruzin
luonnontieteellisen museon seinällä, huoneessa 2.1. missä esitellään
saaristossa käyneitä maineikkaita
ulkomaalaisia hyönteistutkijoita.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kirjassa ”<i>Det blev Kanarieöarna</i>”
sen kirjoittaja Hans Hausen kertoo Håkan Lindbergin ahkerasta
hyönteistenkeruusta.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Vaikka tämän mainitun kirjan perusteella käy ilmi, ettei Håkan Lindberg
päässyt Kap Verde saarilla vuonna 1947, niin hän pääsi sinne muutamia vuosia
myöhemmin. Hänet mainitaan myös Kap Verden maineikkaiden hyönteistutkijoiden
joukossa. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-hxUhGY8dkiw/VSFrqYoU3oI/AAAAAAAAbdo/4sHDxuNZJ04/s1600/DSC02215.JPG" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://2.bp.blogspot.com/-hxUhGY8dkiw/VSFrqYoU3oI/AAAAAAAAbdo/4sHDxuNZJ04/s1600/DSC02215.JPG" width="300" /></a></div>
<span lang="FI">Kaikkein eniten Håkan Lindbergin keräämiä hyönteisiä löytyy Helsingin
luonnontieteellisesta museosta, hänen nimellään varustetusta kokoelmasta. Näiden
kokoelmien sanotaan olevan kaikkein suurimmat ja parhaiten säilytetyt
kanarialaisten hyönteisten kokoelmat.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Håkan Lindbergin tutkimuksia on julkaistu saksaksi mm:<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
</div>
<ul>
<li>Die Cicadinen der Kanarischen Inseln (Societas Scientiarum Fennica.
Commentationes Biologicae. vol. 6. no. 9.)... by Håkan Lindberg (1936)</li>
<li>Die Heteropteren der Kanarischen Inseln (Societas Scientiarum Fennica.
Commentationes Biologicae. vol. 6. no.... by Håkan Lindberg (1936)</li>
<li>Currently unavailableHemiptera Insularum Canariensium. Systematik, Ökologie
und Verbreitung der Kanarischen Heteropteren und Cicadinen... by Håkan Lindberg
(1953)</li>
</ul>
<div>
<b><br /></b>
<b>Hannu ja Leena Aarnio</b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Alussa manitsemani biologit <b>Hannu ja Leena Aarnio</b> ovat tehneet suuren uranuurtavan
työn saariston biologian monimuotoisuuden esittelijöinä. Kiitos heille,
saariston kasveilla on suomenkieliset nimet. Mutta –ovatko he saarelaisille
tuttuja.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="http://2.bp.blogspot.com/-3gOZG2YQhZI/VSFv2HhCOhI/AAAAAAAAbeI/tmCU5jPJil0/s1600/240px-Petter-Forssk%C3%A5l-1979.jpg" imageanchor="1" style="clear: right; float: right; margin-bottom: 1em; margin-left: 1em;"><img border="0" height="288" src="https://2.bp.blogspot.com/-3gOZG2YQhZI/VSFv2HhCOhI/AAAAAAAAbeI/tmCU5jPJil0/s1600/240px-Petter-Forssk%C3%A5l-1979.jpg" width="400" /></a></div>
<b><span lang="FI">Onko muita? <o:p></o:p></span></b></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Edellämainitut henkilöt ovat luonnontutkijoita. <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Nyt tietysti ihmettelen onko muita kuuluisuuksia. Onko jonkun kirjailijan
teos saanut mainetta ja aiheuttanut esim. kadun nimen antamisen?. Arto Paasilinnan
jonkun kirjan olen nähnyt espanjaksi, mutta en tiedä onko se jättänyt jälkiä
KanarianSaarille.<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Esim. poliitikot, presidentit - joku
nimellä mainittu katu. Kekkonenkin oli
kauan presidenttinä. Onko hänelle omistettu katu esim jollain turistialueella,
kuten Playa Inglésissä, tai San Agustinissa, Puerto de la Cruzissa tai Los Cristianoksessa? <o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Muumit ovat tietääkseni tunnettuja täälläkin. Onko Tove Janssonilla oma
katu jossain?<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Tietoni ovat rajallisia, mutta jos saan vihjeen, niin tutkin ihan
mielelläni, kuten tein noiden edellämainittujen henkilöiden suhteen..<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI"><br /></span></div>
<div class="MsoNormal">
<span lang="FI">Kiitos<o:p></o:p></span></div>
<div class="MsoNormal">
<br /></div>
<div class="MsoNormal">
<b><span lang="FI">Huhtikuu 2015 © Gracia Penttinen. Artikkelin vapaa jakaminen on sallittu, niin kauan kuin sen teksti säilytetään kokonaisuudessaan ja sisältöä muuttamatta, ja jos sen kirjoittaja - Gracia Penttinen - ja tämä blogisivu mainitaan</span></b><b><span lang="FI"></span></b></div>
gracian moringahttp://www.blogger.com/profile/07077167455163580211noreply@blogger.com0